tiistai 29. toukokuuta 2018

Ristiinopiskelua ja siirtotenttiä


Jyväskylän yliopistossa on jo vuodesta 2010 ollut mahdollista suorittaa itsenäinen sähköinen tentti kameravalvotussa tenttiakvaariossa. Tämä on tuonut joustavutta opiskelijan opintojen suorittamiseen ja vapauttanut myös opettajien aikaa, kun ”tenttipatteristo” on ollut valmiina laadittuna etentti-järjestelmässä. Lisää toivottua joustavuutta saadaan, kun Exam-etenttijärjestelmän nelosversio julkaistiin. Uudessa versiossa on ns. siirtotentti-toiminnallisuus, joka mahdollistaa opiskelijalle oman korkeakoulun opintojakson tentin suorittamisen jonkun toisen Examia käyttävän korkeakoulun tenttitilassa. Tätä siirtotenttiä pilotoidaan kevään 2018 aikana neljän korkeakouluparin välillä: JY ja JAMK, TY ja SAMK, Tampere3 sekä UEF ja Lapin yliopisto, ja tuotantoon se on tarkoitus saada syksyllä 2018.
Siirtotentti on yksi osa OKM:n rahoittamaa ristiinopiskelun kehittäminen -hanketta, jossa toteutetaan valtakunnallinen, korkeakouluille yhteinen ristiinopiskelun malli ja järjestelmäkokonaisuus ja tietojärjestelmäratkaisu sen tukemiseksi. Toteuttavat tekniset ratkaisut ovat kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä taustajärjestelmistä riippumatta. 
Ristiinpiskeluhankkeen etenemistä voi seurata hankkeen wiki-sivustolla:https://wiki.eduuni.fi/display/CSCristiinopiskelu
sekä hankkeen Facebook-sivulla: www.facebook.com/Ristiinopiskelu

tiistai 22. toukokuuta 2018

Jyväskylän ja Taideyliopiston digikummit koolla "leiritulilla" toukokuussa

Jyväskylän yliopiston 14 digikummin verkosto on kokoontunut vuoden aikana jakamaan hyviä käytäntöjä yli tiedekuntarajojen. Vinkkejä ja täsmäkysymyksiä sekä vertaistukea on lähi- ja verkkotapaamisten lisäksi jaettu aktiivisesti myös yhteisessä Yammer-ryhmässä.

Kevään aikana on vierailtu ja verkostoiduttu myös alueellisesti osallistumalla mm. Gradia-lukioiden pedapäivään. Lisäksi Taideyliopiston digitiimi vieraili toukokuun lopulla Jyväskylän yliopiston digikummien vieraina.

Taideyliopiston digikummihankkeen vetäjä Sirke Pekkilä sekä Sibeliusakatemian digitiimi olivat tutustumassa mm. Mikko Myllykosken lanseeraamaan edutorniin ja JY:n videopalveluihin. Eri talojen digikummit vaihtoivat myös innokkaasti keskenään kokemuksiaan opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen tukena. Sovimme, että aktiivista yhteydenpitoa jatketaan syksyllä.

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Opettaja toimii oppijan kompassina heutagogiassa

Opettajan kannattaa aika ajoin itsekin pysähtyä pohtimaan omia hyviä oppimiskokemuksiaan: Miten opin kaikkein eniten? Oppiminen voi olla hauskaa ja parhaimmillaan uteliaan tutkimusmatkailijan innostava kokemus, flow-tila, mutta samalla myös haasteellista edelllyttäen pinnistelyä ja vaivannäköä.

Heutagogia on yksi lähestymistapa yksilöllisen oppimisen tukemiseen. Tuolloin olennaisia kysymyksiä opiskelijalla ovat: "Mitä haluan oppia? Miten seuraan oppimistani? Miten tiedän mitä haluan oppia?" Lohjan yhteislyseon äidinkielen ja tietekniikan opettaja Mika Auramo kertoi heutagogian soveltamiskokemuksistaan Gradia-koulutuskuntayhtymän lukioiden pedailtapäivässä, johon myös JY:n digikummit saivat kutsun.

Keskeisintä heutagogiassa on, että tuetaan opiskelijoiden yksilöllisiä tavoitteita. Tuolloin opettaja uskaltaa luottaa oppijan omiin valintoihin ja oppijaa motivoi oppimisprosessissa vapaus, "saan itse päättää mitä teen".

Heutagogia ei tarkoita, että opiskelijat perehtyisivät sattumanvaraisesti mihin hyvänsä. "Tärkeät sisällöt katetaan, koska opsia seurataan", Auramo korostaa. Tässä voidaan käyttää kartta-metaforaa. "Opettaja on kompassi, joka ohjaa suuntaa, mihin opiskelija on menossa".

"Opettaja tarjoaa teemat ja oppijat voivat työskennellä muualla kuin luokassa. Usein opettaja istuu opiskelijoiden keskellä vaikka käytävällä, on käytettävissä kysymyksille - ja opettaja voi seurata koko luokan työskentelyn edistymistä esimerkiksi Pedanet-verkko-oppimisympäristöön palautuvien töiden kautta", Auramo kertoo.

Auramon opetuksessa opiskelijan tuotokset ovat kirjoitelmia: tuntipäiväkirja, oppimispväkirja tai älytunnit, jossa opiskelija voi ideoida ja nostaa pohdinnan alle itselleen tärkeitä teemoja ja kysymyksiä ikään kuin tyhjälle paperille. Olennaista on, että opiskelija treenaa juuri itselleen tarpeellisia tehtäviä, joiden äärelle opettaja yksilöllisesti opastaa. Arvostelun sijaan on tärkeää opiskelijan oma suunnittelu, pohtiminen ja opitun erittely.

Tavoitteena on siis tarjota yksittäiselle opiskelijalle arvokasta täsmäohjausta. Arvioinnissa korostuu reflektio ja oppijalle rakentuu oma oppimispolku opettajan ohjauksessa. "Tärkeää on metakognitio, joka on tässä oppimisen kolmoissilmukka: mitä pitää oppia, miten sekä mistä tietää mitä pitää oppia. Opettajan roolina on scaffolding (eli oppimisen oikea-aikainen tukeminen)".

Lue lisää: * http://bit.ly/heutagogia
* http://lyseo.org -blogi, ks. kurssit ÄI

Iltapäivän aikana keskusteltiin paneelissa tulevaisuuden mahdollisuuksista, mm. yksilöllisyydestä opetuksessa ja oppimisessa sekä tekoälyn hyödyntämisestä. Teknologia tulee nähdä opetuksessa työkaluna, ikään kuin kynänä, joka mahdollistaa tiettyjä toimintoja. Teknologia voi myös säästää resursseja: hoitaa rutiininomaisia asioita, jolloin opettajan aikaa vapautuu ohjaukseen ja yksilöllisten oppimispolkujen tukemiseen.