tiistai 3. joulukuuta 2019

Opettajien digitaitoja terävimmiksi - mitä OKM-hankkeissa opittiin?

OKM:n "Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen" -kärkihankkeen alla järjestettiin marraskuussa 2019 webinaarisarja, jossa jaetaan hyviä käytäntöjä.

5.11.2019 "Digitaalisen oppimisympäristön luominen: yliopistopedagogiikkaa verkko-opintoina"
Tallenne
Webinaarin vetäjät: Heidi Salmento, Samuli Laato & Mari Murtonen (TY)

Webinaarissa kerrotaan yliopistopedagogiikan opetukseen tarkoitetun UNIPS-verkko-oppimisalustan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen liittyviä asioita ja tarkastellaan projektin tuloksia sekä teknisestä että pedagogisesta näkökulmasta. Webinaarin tarkoituksena on summata projektin aikana opittuja asioita ja antaa avaimia pedagogisesti mielekkään verkko-oppimisympäristön suunnitteluun ja siellä tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Webinaari soveltuu kaikille verkko-oppimisesta ja -opettamisesta kiinnostuneille.

UNIPS (University Pedagogogical Support) on yliopistojen henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille suunnattu englanninkielinen yliopistopedagogiikan verkko-oppimisympäristö https://unips.fi/ Kahdeksan suomalaisen yliopiston yhteistyönä toteutetussa UNIPS-ympäristössä on kaikille avoimesti saatavilla olevaa opetusmateriaalia yliopistopedagogiikan aiheista. UNIPS koostuu pienistä moduuleista, joiden sisältöjä voi opiskella itsenäisesti. Yhteistyö-yliopistojen henkilökunta ja jatko-opiskelijat voivat opiskella moduuleita myös ohjatusti. Tällä tavalla moduuleita on opiskeltu jo lähes 1000 opintopisteen verran.

12.11.2019 "Flippaus eli käänteinen opetus opetushenkilökunnan opetuksen kehittämisen tukena"
Tallenne
Webinaarin vetäjät Antti Kauppila (ISY), Antti Ronkainen (ISY)

Webinaarissa kerrotaan, miten opetushenkilökunnan opetusta voidaan tukea flippauksen eli käänteisen opettamisen avulla. Webinaarin aikana Itä-Suomen yliopiston "flipparit" kertovat, miten opetuksen kääntäminen Itä-Suomessa sekä muutamassa partneriyliopistossa on tapahtunut ja miten sitä on tuettu sekä minkälaisia tuloksia opetuksen kääntämisestä on saatu. He kertovat myös kokemuksia, miten saada henkilökunta innostuneesti lähtemään muutoksen tielle.

28.11.2019 "Jakaen ja yhteistyöllä digitaitoja opettajille"
Tallenne
Webinaarin vetäjät Satu Hakanurmi (TY) ja Hannele Rajaniemi (JYU) sekä Sirke Pekkilän diat (Uniarts)

Webinaarissa kerrotaan, millaisia kokemuksia on saatu opettajien digiosaamisen kehittämisessä hieman eri tavoin JYUssa, Taideyliopistossa ja Turun yliopistossa. JYU:n digikummiverkosto (http://r.jyu.fi/digikummit) ja Taideyliopiston digitiimit sekä Turussa kehittäjäyhteisöjen opetuksen yhteissuunnittelu ovat malleja, joita on kehitetty tukemaan opetushenkilökunnan arjen työtä joko vahvistaen heidän digipedagogista osaamistaan tai koulutus-/opetussuunnitteluaan. Lisäksi esitellään Turun tuottama opettajien (digi)pedagoginen tukisivusto.

torstai 7. marraskuuta 2019

Pois pintasuuntautuneesta oppimisesta ja lopputentistä

"Flippaus ilman formatiivista arviointia on kuin saapas ilman toista saapasta! Opiskelija pintasuuntauttaa oppimista päästäkseen lopputentistä läpi. Tenttipaineen poistaminen tuottaa parempaa oppimista", Markku Saarelainen toteaa. JYUn Flippausseminaarissa lokakuun lopussa Jyväskylässä pohdittiin erityisesti formatiivinen arviointia.

Jatkuva arviointi tukee oppijan omaa tekemistä oppimisprosessissa: arviointi on kaikkialla läsnä toiminnassa. Olennaista on, että opiskelija tietää arviointikriteerit ja pystyy myös vaikuttamaan niihin. Opiskelijan oman ajankäytön suunnitelma on tärkeä ja siksi yksi pakollisista tehtävistä.

Itä-Suomen yliopistossa on tähän mennessä noin 10 000 opiskelijaa osallistunut käänteiseen oppimiseen. Perinteisen luokkahuone ja tentti -normin rikkominen vaatii paljon opettajalta, mutta tulokset puhuvat puolestaan: "Omilla kursseillani läpäisyprosentti kohosi 20 prosentista 80 prosenttiin", Saarelainen kertoo.

Koskisen Pekan (JYU) kehittämää primetimelearning -mallia on sovellettu myös Itä-Suomessa: Markun opiskelijat toimivat neljän hengen tiimeissä kahdeksan viikon ajan.

"Psykologisesti turvallinen vertaisryhmä sitouttaa opiskeluun. Practice-vaiheessa ryhmä tapaa missä hyvänsä, tekee verkkoon laadittuja tehtäväpaketteja ja harjaannuttaa omaa ajatteluaan ymmärtäen asiat. Problem solving -vaiheessa opiskelijat soveltavat oppimaansa. Säännöllisissä opettajan primetime-tuokiossa opiskelijat valitsevat, mistä ongelmista haluavat keskustella sekä saada lisätietoa, analysoida ja arvioida", Pekka Koskinen kertoo.

Miten varmistetaan, ettei ryhmätyöskentelyssä ole vapaamatkustajia? "Yliopisto-opinnoissa edellytetään vastuullisuutta ja luottamusta. Viimeistäänkin pienryhmissä ja opettajan tapaamisissa paljastuu, onko opiskelija oppinut", Saarelainen toteaa. "Opiskelijat ovat motivoituneita osallistumaan kontakteihin. On selkeästi havaittavissa merkityksellisyyden kasvu ja sivutuotteena syntyy parempaa oppimista."

Koskisen mukaan arviointi toimii opiskelijalle voimanlähteenä ja se koostuu opettajan arvioinnin lisäksi jatkuvasta itsearvionnista ja ryhmäarvioinnista.

Pienryhmätyöskentely edellyttää myös uudenlaisia tiloja: enää ei tarvita isoja luentosaleja, vaan pikemminkin tasalattiaisia muuntuvia tiloja, joissa on mukavia sohvia, soppeja ja mahdollisuus jakaa opiskelijan näyttöä.

Katso tallenteina esitykset: Markku Saaralinen(UEF):"Flippaus ja formatiivinen arviointi" ja Pekka Koskinen (JYU) "Arviointi Primetimelearningissa".

Taustaksi videoklipit: Päivi Atjosen "Muuttuvat käsitykset arvionnista" sekä Pekka Koskinen: "Mitä on primetimelearning- eli laatuaikaoppiminen?"

Lisää flippaukseen voit perehtyä Flippaus-manuaalissa!

Flippareiden omissa työpajoissa oli verkon kautta läsnä myös UEFin yliopistonlehtori Jonna Koponen, jonka flippauskokemuksia voit lukea lisää: https://www.uef.fi/-/opiskelijat-kokevat-positiivisesti-kaanteisen-opetuksen-vuorovaikutuskoulutuksessa

keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Jaossa (digi)pedagogisia vinkkejä - katso videoklippi Digikummikanavalta

JYU:n Digikummiverkosto jakaa hyviä (digi)pedagogisia vinkkejä yli laitos- ja tiedekuntarajojen nyt myös videoklipein Digikummikanavalla Moniviestimessä. Ilmianna hyvä (digi)pedagoginen idea tai opetuskokeilu digikummillesi. Voit tehdä klipin itse tai pyytää digikummilta tähän tukea.

Digikummiverkosto julkaisee noin kahden viikon välein maanantaisin lyhyen videoklipin Digikummikanavalla: https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/muut/digikummi/open-digipedagoginen-oivallus-hyvat-kaytannot-jakoon

Etkö tiedä mikä on JYU: digikummiverkosto? Tai kuka on tiedekuntasi digikummi? Lue lisää: http://r.jyu.fi/digikummit

Tuorein videoklippi on Judit Hahnin: "How to do virtual exchange?"

Judit Hahn palkittiin vastikään syksyllä TINEL-hankkeen järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa."Korkeakouluille avoimessa kilpailussa etsittiin parhaimpia käytänteitä saavutettavuuteen ja esteettömyyteen verkko- ja etäopiskelussa. Hahnin toteutus tarjoaa kansainvälisen opiskelijavaihdon mahdollisuuden virtuaalisessa oppimisympäristössä. Samalla se mahdollistaa kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta myös niille opiskelijoille, joille ei ole erilaisista käytännön syistä mahdollista matkustaa."

tiistai 8. lokakuuta 2019

Pakoon iltapäiväksi pe 11.10. - Jaossa hyviä digipedagogisia käytäntöjä!

(kuva: Minna Maukonen)

JYU:n digikummit järjestävät opettajille pop up -henkisen iltapäivän Ruusupuistossa. Tarjolla on tuoreita näkökulmia, miten eri tavoin voit tukea opetusta digityökaluilla ja (digi)pedagogisilla näkökulmilla. Vertaiset siis kertovat omista opetuskokeiluistaan vertaisille!

Iltapäivän aloittaa klo 13.00 OKL:n Mikko Hiljanen esityksellään "Mysteerejä ja pelillisiä pakohuoneita".

Pop upien teemoina klo 14-15.45 ovat mm. Pakohuone verkossa, VR eli virtual reality pedagogisin silmälasein, Flippausta eli käänteistä opetusta JYU:ssa, Miten rakennan toimivan verkkototeutuksen sekä vertaisopettajat raottavat monipuolisesti toteutettuja Moodle-kurssialueita.

Löydät tapahtumasta tarkemman sisällön ja aikataulun: https://www.jyu.fi/koulutus/dipe/popup11102019. Ennakkoon ilmoittautuneille tarjolla kaffet!

torstai 3. lokakuuta 2019

Tule ja parasta - ideoita korkeakoulupedagogiikkaan!

Millaista digitaalisaatioon liittyvää osaamista opettajilta edellytetään? Kuinka paljon digicampus.online tarjoaa amk-opiskelijoille verkkokursseja ristiinopiskeluun? Millaista verkkomateriaalia on tarjolla opettajien pedagogisten taitojen kehittämiseksi? Mm. näihin kysymyksiin löytyi vastauksia 30.9. Helsingissä järjestetyssä Tule ja parasta -seminaarissa, jonka teemoina olivat opiskelijoiden kiinnittyminen työelämään, digipedagogiikka sekä opettajien pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen. Seminaarissa oli äänessä neljä OKM:n korkeakouluopetusta tukevaa hanketta: KOPE, Toteemi, eAMK sekä Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen. Näistä viimeisimmässä JYU:n digikummiverkosto on toiminut osahankkeena.

Opettajien arkityön tueksi on nyt tarjolla myös mm. verkkototeutusten laatukriteerit ja arviointityökalut, materiaalipankkeja sekä erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia. eAMKissa on rakennettu uusille opiskelijoille digistarttipaketti, samoin opettajille on Turun yliopiston tuottama opettajan tukisivusto, joka konkreettisesti opastaa työkaluja, erilaisia tehtäviä ja mahdollisuuksia olipa kyse lähi- tai verkko-opetuksesta tai niiden yhdistelmästä. Maksuton oppimisanalytiikan perusteisiin pureutuva mooc on tarjolla vuoden loppuun saakka.

Uuden hallituksen linjaaman visio 2030:n tavoitteena on, että vuonna 2030 korkeakoulutettujen määrä 25-34-vuotiaista olisi 50 %, mikä merkitsee yli 20 % enemmän tutkintoja kuin tällä hetkellä. Miten tähän tavoitteeseen päästään? Korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelmassa vuosille 2020-25 yhtenä keinona on lisätä korkeakouluopettajien verkostoitumista sekä henkilöstön jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Tässä on haastetta, koska "Opettaja oppii pääosin yksin. Digitaalisuus on osalle välttämätön paha ja verkostomainen opettajuus on osalle opettajista haaste", Aila Töytäri kiteytti tutkimukstuloksiaan. Voit lukea lisää tutkimuksesta Töytärin elokuussa julkaistusta väitöskirjasta

Yrittäjien edustaja Joonas Mikkilä korosti, että pedagoginen osaaminen moninaistuu: "Jokainen opettaja on oppimisympäristöjen muotoilija: enää ei riitä pelkät luokkahuoneet, vaan miten opettaja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä. Opettaja on myös oppimisteknologian ja –analytiikan asiantuntija: datan pohjalta opettaja voi päätellä millainen oppimisympäristö ja oppimisen tahti kullekin soveltuu."

"Opettaja on myös toiminnallisen pedagogiikan taitaja: miten voidaan tukea työelämässä tapahtuvaa oppimista, osaamisen kehittymistä näkyvämmäksi ja tavoitteellisemmaksi. Lisäksi opettaja toimii valmentajana: Valmentajana on pystyttävä ymmärtämään oppijan ja yhteisön tilannetta, kartoittaa vahvuuksia ja keh.kohteita tavoitteiden pääsemiseksi. Opettajan on siis jatkuvasti kehitettävä osaamistaan. Jokaisella opettajalla on oltava jonkinlainen perusosaaminen eo. neljästä teemasta, mutta osa opettajista voi erikoistua eri teemoihin ja sisäisesti auttaa muita yksikössään."

Tutustu tarkemmin seminaarissa jaettuihin materiaaleihin - ja parasta omaan opetukseesi!

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Koe verkkopalvelut erilaisten käyttäjien silmin

Miltä tuntuisi käyttää verkkopalvelua, kun hiiren osoitin karkailee, kirjaimet tanssivat silmissä tai värit eivät erotu toisistaan? Funkify on Chrome-internetselaimeen ladattava selainlaajennus, joka auttaa kokemaan verkkopalvelut erilaisten käyttäjien silmin. Funkifyn ovat toteuttaneet ruotsalaiset käytettävyys- ja saavutettavuusasiantuntijat yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Funkify tarjoaa erilaisia kognitio-, lukihäiriö-, liike- ja näkösimulaattoreita. Käyttäjä voi vaihdella asetuksia ja kokeilla erilaisia rajoitteita. Esimerkiksi kognitiosimulaattori auttaa ymmärtämään, kuinka verkkopalvelusta voi tehdä kognitiivisesti vähemmän kuormittavan ja siten palvella laajempaa käyttäjäkuntaa. Lukihäiriösimulaattori puolestaan sekoittaa kirjaimet ja laittaa ne tanssimaan näytöllä. Liikesimulaattori jäljittelee erilaisia motorisia vammoja, jolloin hiiren osoittimen hallitseminen vaikeutuu ja on hankalaa osua liian pieniin elementteihin, kuten linkkeihin tai painikkeisiin. Näkösimulaattorin avulla verkkosivusto näyttäytyy erilaisten näkövammaisten käyttäjien silmin. Esimerkiksi värisokeus, tunnelinäkö tai keskeisnäön menetys vaikuttavat käyttäjäkokemukseen merkittävästi.

Funkify-selainlaajennoksen kaikki toiminnot ovat maksutta käytössä neljän päivän kokeilun ajan. Tämän jälkeen osa toiminnoista poistuu ilmaisversiosta ja ovat jatkossa käytettävissä vain maksullisessa sovelluksessa. Pystytkö eläytymään hyperaktiiviseksi käyttäjäksi (Hyperactive Henny) useamman minuutin ajan? Entä miltä näyttää korkeakoulusi verkkosivusto värisokean Color Carlin silmin? Kokeile rohkeasti!

Ruudunkaappauskuva Jyväskylän yliopiston verkkosivuista punavihersokean suotimen läpi nähtynä.

torstai 13. kesäkuuta 2019

Oppimisanalytiikkaa ja vertaisoppimista Pedaforum 2019 -seminaarissa

Korkeakoulupedagogiikan kuumia perunoita tänä vuonna olivat oppimisanalytiikka ja vertaisilta oppiminen Pedaforum 2019-päivillä Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella kesäkuun alussa. Hyvien käytäntöjen jakaminen sekä läpileikkaus erilaisten opetuskokeilujen ja kehittämishankkeiden kokemuksista innosti tänä vuonna paikalle 650 korkeakouluopettajaa tai suunnittelijaa.

Seminaarin avauspuheenvuorossa FITechistä Akseli Huhtanen esitteli oppimismuotoilun työkalupakkia, joka auttaa opettajia erityisesti osallistavan verkkopedagogiikan suunnittelussa ja tuotannossa. Oppimismuotoiluksi tässä ymmärretään pedagogisten prosessien tietoinen kehittäminen. Seitsemän työkalun työkalupakki on jaossa cc-lisenssillä. Tutustu työkaluihin tarkemmin: https://fitech.io/news/fitechilta-tyokaluja-oppimiskokemuksen-kehittamiseen/

Oppimisanalyytikassa tarvitaan staattisen tiedon sijaan erilaisia räätälöityjä näkymiä sekä mahdollisuus ohjaavaan, ennakoivaan tietoon, ei pelkästään mitä on jo tapahtunut. Opettajan näkökulmasta digiratkaisut tuovat apua yksinkertaisiin ohjaustarpeisiin ja oikea-aikaiseen tukeen opintopolulla sekä vapauttavat opettajan aikaa haastavampiin kohtaamisiin. Hallinnon näkökulmasta oppimisanalytiikka auttaa myös kohdentamaan resursseja. Opiskelijalle analytiikasta on puolestaan hyötyä on mm. opintoihin sitoutumisessa, opiskelun etenemisen seuraamisessa ja kuormittavuuden ennakoimisessa. Oppimisanalytiikan käytössä olennaista on turvata, kenellä on pääsy dataan ja että lähtökohtana on oppimisen tukeminen ja pedagogiset perustelut, ei ulkoiset suoritusehdot kuten läsnäolo. Lue lisää esityksistä: http://apoa.tamk.fi/2019/06/13/apoa-oppimisanalytiikka-ja-pedaforum-paivat-2019/

Yksi hyvä tapa oppia työelämää yliopisto-opinnoissa on monitieteinen kurssi, joka rakentuu projektioppimiselle ja ilmiöpohjaiselle oppimiselle. Korkeakoulussa heikommin kehittyviä, mutta työelämässä tärkeitä taitoja ovat mmm. yhteistyö, luova ideointi sekä taito työskennellä monialaisissa tiimeissä. Opiskelijoiden palautteessa monitieteisyys sai kiitosta: "Opin argumentoimaan toisille opiskelijoille oman alani asiantuntijana."

Itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittymistä edistettiin tilastotieteen mooc-massakursseilla viikoittaisten tehtävien arvioinnissa: opiskelijat antavat ja vastaanottavat korjaavaa palautetta, reflektoivat oppimistaan ja toisen opiskelijan työskentelyä suhteessa malliratkaisuihin.

Myös opettajien osaamisen kehittämisessä on hyödynnetty vertaisia. HY:n kielikeskuksessa opettajille on tarjottu matalin kynnyksin mahdollisuus opettajien väliseen vertaispalautteeseen matchaten samoista asioista ja kehittämisestä kiinnostuneita opettajia toistensa kanssa. Oivaltavaa oli, että jättäessään "hakuilmoituksen", joka tarkoitti valmista sähköistä lomaketta vaihtoehtoineen, opettaja pystyi määrittelemään, haluaako hän pelkästään vaikka vain yhden tuokion vai käyttää useampia tunteja vertaisen kanssa sekä mikä aihe kiinnosti. Kielikeskuksen suunnittelijat etsivät sopivat parit toisilleen. Vertaisarvioinnin kohteena saattoi olla esimerkiksi oma tuntityöskentely tai vaikkapa kommentteja verkkototeutuksesta. Kymmenen opettajan kokemukset olivat positiiviset: opetuksen kehittäminen, toisen kohtaaminen pedagogisesti, hiljaisen tiedon sanoittaminen.

Jyväskylän yliopiston opettajat jakoivat kokemuksiaan mm. opiskelijoiden vertaispalautteista ja vertaisarvioinnista, harjoitustehtävien ruotimisesta, kielioppien automatisoiduista kotitehtävistä. OHO-hankkeen näkökulmana oli hyvinvointi itsearviointien ja pedagogiikan avulla. JYU:n digipalvelut esitteli digikummiverkoston kokemuksia ja Exam-etenttiä valtakunnallisen yhteistyön mahdollistajanana sekä järjesti saavutettavuus-työpajan.