perjantai 26. lokakuuta 2018

Flipped Learning -koulutus rantautuu Jyväskylän yliopistoon v. 2019

Miksi käänteistäsin opetustani? Katso Pentti Impiön videoklippi, jossa Pentti tarkastelee flippausta luonnontieteiden ja yliopistopedagogiikan näkokulmasta.

Jyväskylän yliopistossa etsitään parhaillaan opettajapareja joka tiedekunnasta - ja heidät opastetaan käänteisen opetuksen periaatteisiin vuoden 2019 aikana. Ajatuksena on, että mukaan lähtevät opettajt suunnittelevat keväällä oman opetusjaksonsa ja toteuttavat sen syksyllä. Kokemukset jaetaan yli laitos- ja tiedekuntarajojen! Lisäksi järjestetään myös flippausteemaan liittyviä seminaareja, joista osaan ovat kaikki tervetulleita.

Hankkeessa hyödynnetään JY:n hyviä käytäntöjä sekä Itä-Suomen yliopiston Flipped learning-hankkeen ja muiden yhteistyöyliopistojen kokemuksia. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä yksikkösi koulutuksesta vastaavaan varajohtajaan/pedagogiseen asiantuntijaan marraskuun 2018 aikana.

Lue lisää:
* Flippaus JY:ssa: http://r.jyu.fi/flippaus
* Itä-Suomen yliopiston tuottama tietopaketti flippauksesta ja sen toteuttamisesta: http://www.uef.fi/fi/web/flippaus.

Tähän mennessä omaa opetusta ovat flipanneet pilottiflippausopettajat Salme Korkala (Kielikeskus), Jussi Maunuksela (Fysiikka), Pentti Impiö (Kokkolan yliopistokeskus) ja Hannele Rajaniemi (Digipalvelut). He järjestivät lokakuussa kaksi Flippaus -pop upia, jossa esiteltiin flipattuja opintojaksoja sekä JY:n tarjoamia välineitä videoiden tuottamiseen.

Flipped Learning -hanke on yksi kokonaisuus Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Turun yliopiston koordinoimassa Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen -kärkihankkeessa (2017–2019). Flipped Learning -hanke kuuluu Opetushenkilökunnan digitaidot ajantasalle! -osahankeen piiriin, jossa UEFin yhteistyöyliopistoina ovat Jyväskylän yliopisto, Taideyliopisto ja Turun yliopisto.

torstai 18. lokakuuta 2018

Sinustako uusi digikummi?

Jyväskylän yliopistossa on toiminut noin vuoden ajan digikummiverkosto, jossa digipedagogista tukea tuodaan lähelle opettajaa ja hänen arkityöhönsä. Nyt sinulla on mahdollisuus tulla mukaan vireään verkostoomme!

Digikummi haluaa kokeilla uutta ja innostaa kollegoita kehittymään opetusteknologian hyödyntämisessä. Digikummin ei tarvitse olla mikään digiguru - teknisiin kysymyksiin hän saa ideoita ja tukea digikummien vertaisverkostosta ja Digipalveluilta. Digikummi toimii linkkinä ja auttaa löytämään ratkaisuja opettajien tarpeisiin yli laitos- ja tiedekuntarajojen. Verkostossa on tällä hetkellä mukana 24 digikummia jokaisesta tiedekunnasta ja neljästä erillislaitoksesta.

Opettaja, lähde mukaan! Hae digikummiksi 2.11.2018 mennessä. Hakulomake: http://r.jyu.fi/digikummirekry2018

Katso videoklippi: "Mitä iloa ja hyötyä sain arkityöhöni digikummiverkostosta? Opettaja oppii vertaisiltaan" (tallenne koottiin yhteistyössä parnteriyliopistojen Turun ja Taideyliopiston kanssa sekä esitettiin Pedaforum 2018-seminaarissa)

Digikummitoiminta on osa OKM:n erityisavustuksella rahoitettavaa "Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen" -hanketta vuosille 2017-19. Hankerahoituksen avulla on mahdollista saada uusille digikummina toimiville opettajille huojennusta työsuunnitelmiin (30 h kontaktiopetusta) kalenterivuoden 2019 aikana.

tiistai 2. lokakuuta 2018

Formatiivinen arviointi flippauksessa tukee oppimaan oppimista

Käänteinen opetus ja oppiminen (flipped classroom, flipped learning) on ollut Itä-Suomen yliopistossa yksi opetuksen kehittämisen kärki viime vuosina. Mutta jos opettaja uudistaa opetustaan kääntäen näkökulmaa opettajakeskeisestä toiminnasta oppijakeskeiseksi, miten tämä tulisi huomioida arvioinnissa?

"Arviointi on yleensä toteavaa ja takautuvaa (summatiivista), mikä ei ole oppimisprosessin kannalta erityisen hyödyllistä. Arviointi keskittyy virheisiin ja puutteisiin, ei niinkään osaamiseen ja vahvuuksiin", Päivi Atjonen toteaa. "Formatiivinen arviointi on kehittävää ja ennakoivaa. Se tarjoaa palautetta opiskeluprosessien aikana, ei vain kurssin lopuksi. Samalla arviointi vahvistaa oppimista ja osaamista koskevaa itseluottamusta. Tuolloin arviointi tapahtuu myös muuten kuin kirjallisilla tenteillä".

Oppijakeskeisessä oppimisessa on siis syytä kääntää myös arvioinnin näkökulmaa. "Jos halutaan tehokasta koulutusta, korostuu kilpailuasetelma ja summatiivinen arviointi. Jos taas tavoitteena on hyvä koulutus, toteutetaan formatiivista arviointia, jota ei ole kuitenkaan helppo mitata, koska siinä korostuvat vaikutus oppijaan, kokemuksellisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuvuus", Marika Toivonen korostaa.

Opettajille tässä on myös haasteen paikka, koska formatiivinen arviointi EI ole arviointimenetelmä: opettajat eivät saa mitään mallia valmiina. Ennen kuin voi lähteä formatiiviseen arviointiin, täytyy olla pohja valmiina: opettajan on itse selvitettävä pettajalle tavoitteet ja hyvän suoriutumisen kriteerit - ja ne on oltava selvillä myös oppijoilla."

Väitöskirjaansa parhaillaan työstävä Toivonen on toiminut aiemmin yläkoulun matematiikan opettajana. "Formatiivisessa arvioinnissa olevat opiskelijat pärjäävät jatkossa paremmin, vaikkeivat he olisi ehtineet käydä läpi koko kurssialueen sisältöä. Kun opiskelijat kohtaavat ongelman: he eivät luovuta, vaan kokevat, että se on ratkaistavissa ja he alkavat työstämään ongelmaa. Summatiivisen arvioinnin jälkeen opiskelija saattaa helposti luovuttaa ja todeta: ”en muista”, Marika Toivonen toteaa. "Fokus ei siis ole vain yhdessä tuotoksessa, vaan oppimaan oppimisen taidoissa."

Olennaista käänteisessä oppimisessa on myös se, että arviointiin ei kuulu pelkästään osaaminen. "Oppimisen oikea-aikainen tukeminen on eri asia kuin opettaminen. Ohjauksen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että oppija uskaltaa näyttää myös osaamattomuuttaan, ongelmia oppimisessaan", Toivola korosti.

Päivi Atjonen on tutkinut Itä-Suomen yliopistossa flippaukseen osallistuneita opiskelijoita. "38 % opiskelijoista totesi, että arviointi oli erilaista kuin muissa opintojaksoissa. Palaute lisääntyi: kurssin aikainen ja jatkuva palaute sekä palautemäärä ja palautteen nopeus. Opiskelijat saivat enemmän suullista palautetta, joka koostui yksilöllistä palautteesta, keskusteluista ja kehitysideoista. Arvioitavia suorituksia ositettiin ja vaiheistettiin: moniosaisuus piti sisällään harjoitustehtävät, kotitehtävät, luennot, tentti. Oppiminen oli syvällisempää ja monimuotoisempaa”.

Palautteissa opiskelijat totesivat: "Koska tenttiä ei ollut, pystyin aidosti keskittymään oppimiseen ja asioiden sisäistämiseen - en keskittynyt tankkaamaan asioita vain tenttiä varten”. Atjonen kiteyttikin johtopäätöksenä tutkimuksestaan: flippaukselle suotuisa formatiivisuus oli lisääntynyt, samoin kannustava arviointi sekä näyttöjen monipuolisuus.

Toivola vinkkasi aiheeseen liittyviä hyviä lähteitä, mm.
* Black and Wiliam: ”Inside the black box. Raising standards through classroom assessment”
* Harni (2015): "Kontrolloiva koulu"
* Ken Robinson: ”Creative schools”
* Eric Mazur: ”Assessment: The Silent Kileer of Learning”
* Opetushallitus: "Arviointia toteuttamassa. Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin"
* Karri Mehtälä: "Liikkuvan kuvan ja Flipped Classroom -menetelmän hyödyntäminen opetuksessa" – pro gradu (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166875)

Marika Toivola Helsingin yliopistosta ja Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta ottivat kantaa arviointiin Flippaus-seminaarissa Joensuussa 26.9.2018. Flipped Learning -hanke on yksi kokonaisuus Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Turun yliopiston koordinoimassa Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen –kärkihankkeessa (2017–2019). Flipped Learning -hanke kuuluu Opetushenkilökunnan digitaidot ajantasalle! –osahankeen piiriin, jossa yhteistyöyliopistoina ovat Jyväskylän yliopisto, Taideyliopisto ja Turun yliopisto. JY:sta on mukana neljä pilottiflippariopettajaa: Salme Korka (Kielikeskus), Jussi Maunuksela (Fysiikka), Pentti Impiö (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) ja Hannele Rajaniemi (Digipalvelut).

maanantai 20. elokuuta 2018

Mitkä ovat kuumia perunoita korkeakoulupedagogiikassa?

Opintojen työelämäläheisyys ja työelämävalmiuksien oppiminen, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen, opettajan (digi)taitojen kehittämismahdollisuudet yhdessä toimien. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen sekä OKM:n rahoittamien kärkihankkeiden ideoimat uudet toimintamallit. Mm. näistä aiheista keskustelivat opettamisesta ja ohjaamisesta kiinnostuneet yli 500 opettajaa ja suunnittelijaa Turussa Pedaforum-päivillä 15.-16.8.2018.

KOPE-hankkeessa kehitetään korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien kanssa. Yksi tapa on ollut vertaismentoroinnin edistäminen. Cross expertise mentorointiprosessissa (CEM) matchatut opettajaparit kehittävät yhdessä osaamistaan. Jatkossa myös varjostaminen on yksi tapa oppia uutta kevyesti joko organisaation sisällä tai eri talojen välillä. ”Eniten opitaan omassa työarjessa, ei erillisessä koulutuksessa. Varjostaminen on tuttua, mutta uutta tässä on dialogisuus. Molemmat hyötyvät: varjostaja saa uudenlaista näkökulmaa omaan työhön ja varjostettavan on myös reflektoitava miksi toimin näin”, Harri Keurulainen JAMKista korosti.

Pedaforumissa oli paikalla Jyväskylän yliopistosta ansiokkaasti useita puhujia. Opettajat kertoivat kokemuksistaan mm. työelämäopintojen sulauttamisesta opetussuunnitelmaan musiikkitieteissä, työelämälähtöisistä osaamiskokonaisuuksista avoimissa korkeakouluopinnoissa sekä 11 oppilaitoksen yhteisestä Valmiina työelämään! eli VALTE-hankeesta, jossa on kehitetty digitaalisuutta hyödyntäen opintokokonaisuus sekä helposti muihinkin opintoihin liitettävät moduulit. TeSLA-hankkeessa huomio kiinnitetään korkeakouluopintojen saavutettavuuteen digitaalisissa oppimisympäristöissä: millaisia mahdollisuuksia TeSLA-järjestelmä tuo joustavalle verkko-opetukselle sekä erityisesti vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelulle.

OKM:n kärkihankkeissa korkeakoulujen henkilöstön opetus- ja ohjausosaamista kehitetään monin eri tavoin: on rakennettu digikummiverkostoa ja tuettu kehittäjäyhteisöjä, tuotettu käänteistä opetusta videoiden avulla, jolloin lähiopetuksessa aikaa vapautuu ohjaukseen ja asioiden syventämiseen. UNIPS–hankkeessa puolestaan luodaan yliopistopedagogiikkaan digitaalista oppimisratkaisua opettajille. Jyväskylän yliopiston OHO!-hankkeet esittelivät Pedaforumissa toimintaansa: YouToo –hankkeessa vastataan yliopisto-opetuksen muuttuviin tarpeisiin kehittämällä monitieteisenä opettajayhteistyönä innovatiivisia ja teknologiatuettuja yhteisöllisen oppimisen ratkaisuja. Avoimessa yliopistossa opiskelijat on otettu mukaan verkkokurssien kehittämiseen. Lue lisää JY:n OHO!-hanketyöstä eli OKM:n erityisavustushankkeesta korkeakoulutuksen kehittämiseksi vuosina 2017-2019. Hankkeen tavoitteena luoda optimaalisia edellytyksiä opiskelulle ja pitää huolta opiskelijasta: https://www.jyu.fi/koulutus/oho/oho-1/keski/oho

Ja kuten ennenkin: seminaarissa tapahtui koko ajan paljon rinnakkaista ja päällekkäistä. Lue lisää pdf-abstraktikirjasta: http://web.abo.fi/lc/pedaforum2018/abstracts.pdf

Muita linkkivinkkejä:
Opettajankoulutusfoorumi: perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen: http://minedu.fi/opettajankoulutusfoorumi
• Vinkki: kaikki opettajat ja ohjauksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään KOPE-Facebook –ryhmään.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Vertaisopettajien vinkkejä ja kokemuksia Moodle-kursseista

Jos et päässyt mukaan IT-palveluiden 4.6. järjestämään "Moodle toimii - oikeastiko?!" -iltapäiväseminaariin, jossa vertaisopettajat esittelivät omia verkkokurssitoteutuksiaan ja kertoivat kokemuksistaan sekä opiskelijapalautteesta, voit jälkikäteen katsoa tallenteen JY:n verkossa: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/thk/intra/moodle-seminaari (katsottavissa vain JY:n verkossa).

Tilaisuuden alussa Leena Hiltunen IT-tiedekunnassa kiteytti varttiin asiat, jotka opettajan kannattaa huomioida verkkototeutusta rakentaessaan yhtäältä opettajan ja toisaalta opiskelijan kannalta.

tiistai 29. toukokuuta 2018

Ristiinopiskelua ja siirtotenttiä


Jyväskylän yliopistossa on jo vuodesta 2010 ollut mahdollista suorittaa itsenäinen sähköinen tentti kameravalvotussa tenttiakvaariossa. Tämä on tuonut joustavutta opiskelijan opintojen suorittamiseen ja vapauttanut myös opettajien aikaa, kun ”tenttipatteristo” on ollut valmiina laadittuna etentti-järjestelmässä. Lisää toivottua joustavuutta saadaan, kun Exam-etenttijärjestelmän nelosversio julkaistiin. Uudessa versiossa on ns. siirtotentti-toiminnallisuus, joka mahdollistaa opiskelijalle oman korkeakoulun opintojakson tentin suorittamisen jonkun toisen Examia käyttävän korkeakoulun tenttitilassa. Tätä siirtotenttiä pilotoidaan kevään 2018 aikana neljän korkeakouluparin välillä: JY ja JAMK, TY ja SAMK, Tampere3 sekä UEF ja Lapin yliopisto, ja tuotantoon se on tarkoitus saada syksyllä 2018.
Siirtotentti on yksi osa OKM:n rahoittamaa ristiinopiskelun kehittäminen -hanketta, jossa toteutetaan valtakunnallinen, korkeakouluille yhteinen ristiinopiskelun malli ja järjestelmäkokonaisuus ja tietojärjestelmäratkaisu sen tukemiseksi. Toteuttavat tekniset ratkaisut ovat kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä taustajärjestelmistä riippumatta. 
Ristiinpiskeluhankkeen etenemistä voi seurata hankkeen wiki-sivustolla:https://wiki.eduuni.fi/display/CSCristiinopiskelu
sekä hankkeen Facebook-sivulla: www.facebook.com/Ristiinopiskelu

tiistai 22. toukokuuta 2018

Jyväskylän ja Taideyliopiston digikummit koolla "leiritulilla" toukokuussa

Jyväskylän yliopiston 14 digikummin verkosto on kokoontunut vuoden aikana jakamaan hyviä käytäntöjä yli tiedekuntarajojen. Vinkkejä ja täsmäkysymyksiä sekä vertaistukea on lähi- ja verkkotapaamisten lisäksi jaettu aktiivisesti myös yhteisessä Yammer-ryhmässä.

Kevään aikana on vierailtu ja verkostoiduttu myös alueellisesti osallistumalla mm. Gradia-lukioiden pedapäivään. Lisäksi Taideyliopiston digitiimi vieraili toukokuun lopulla Jyväskylän yliopiston digikummien vieraina.

Taideyliopiston digikummihankkeen vetäjä Sirke Pekkilä sekä Sibeliusakatemian digitiimi olivat tutustumassa mm. Mikko Myllykosken lanseeraamaan edutorniin ja JY:n videopalveluihin. Eri talojen digikummit vaihtoivat myös innokkaasti keskenään kokemuksiaan opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen tukena. Sovimme, että aktiivista yhteydenpitoa jatketaan syksyllä.