maanantai 25. tammikuuta 2021

Flippaus 2.0 - valmennusta keväällä 2021

Jyväskylän yliopistossa opettajia valmennetaan ja tuetaan flipatun opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa vuoden 2021 aikana. Tule mukaan kehittämään osaamista ja jakamaan kokemuksia!

Kuva: Pixabay_0

Miksi kannattaisi flipata? Flippauksella (Flipped learning) tarkoitetaan käänteistä oppimista, jossa opiskelijat omaksuvat tarvittavat tiedot ennen yhteiseen tapaamiseen osallistumista ja jossa opettajan osaamista voidaan hyödyntää oikea-aikaisesti. Yhteisissä tapaamisissa syvennetään osaamista sekä ratkotaan epäselviksi jääneitä ja vaikeita asioita. Näin opettajalle jää enemmän aikaa opiskelijoiden ohjaukseen.

Haku Flippausvalmennukseen pe 29.1. mennessä ja toiminta käynnistyy 15.2.2021. Lisätietoja aikataulusta löydät valmennuksen esittelyvideosta. Katso esittelyvideo: https://r.jyu.fi/flippariksi

JYU:n opettajien aiempia kokemuksia flippauksesta: Flippaus 1.0. -koulutushankkeeseen vuonna 2019 ilmoittautui mukaan 45 opettajaa. Opettajat ovat kokeneet, että koulutuksesta oli heille iso apu Covid19-viruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, jossa opetus täytyi nopeasti muuttaa kontaktiopetuksesta verkko-tai monipaikkaopetukseksi.

Tässä heidän kommenttejaan:
"Opiskelijat oppivat paremmin flipatussa opetuksessa, oppiminen oli tehokkaampaa ja opetustilanteissa käydyt keskustelut opetettavista aiheista olivat syvempiä kuin perinteisesti toteutetuilla kursseilla. Myös kurssien lopputehtävät koettiin laadukkaampina kuin ennen flippausta."
"Asioita ei ole tarvinnut opettaa toistamiseen kuten aiemmin ja opiskelijat ovat pystyneet soveltamaan tietoa analyyseissa syvemmin."
"Opiskelijat kokevat, että flipattu opetus on joustavaa ja he pystyvät valitsemaan itse sopivimman ajan asioiden omaksumiseen. Lisäksi opiskelijoiden mielestä oppiminen on tehokkaampaa kuin perinteisessä opetuksessa."

torstai 12. marraskuuta 2020

Hyvät käytännöt jakoon - ilmianna itsesi tai kollegasi!

Työarki on muuttunut. Miten saan yhteistyön toimimaan verkossa? Esittelyvideo pitäisi tehdä, mutta oma esiintyminen videolla arveluttaa. Ja miten sitä hybridiopetusta oikein voisi toteuttaa? Onnistuuko vertaisarviointi Moodlen työpajassa ja miten lisäisin visuaalisuutta kurssialueelle? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin digityökalujen hyödyntämisestä löydät vastauksia JYUn opettajille ja muulle henkilökunnalle suunnatussa iltapäivässä 27.11. Voit osallistua kaikkiin tai vaikka vain yhteen vinkkihetkeen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Jatkoa seuraa eli helmikuussa 12.2.2021 on seuraava vastaavanlainen sessio, johon voit ilmiantaa oman hyvän käytäntösi tai kollegan mainion vinkin. Täytä vinkkisi tähän lomakkeeseen.

Hyvä käytäntö tai uudenlainen toimintatapa voi olla pienikin asia, josta on löytynyt lisäarvoa opetukseen ja oppimiseen. Sessiossa on erimittaisia lyhyitä puheenvuoroja.

perjantai 30. lokakuuta 2020

Miten saat videot tukemaan yhdessäoppimista?

Miten saat videot tukemaan oppimista ja erityisesti kollaboratiivista oppimista? Pelkkä videon näyttäminen ei riitä, vaan videotyökalujen hyödyntäminen tavalla, jolla kehitetään käsitteellistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä samalla merkityksellistä työelämäosaamista.

JAMKissa on kasattu uunituore käytännönläheinen opas opettajille: "Video-supported collaborative learning : Teacher’s Manual"


Se on maksutta luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/346700

perjantai 23. lokakuuta 2020

Flinga? Miten teen asian x Moodlessa tai Teamsissa? Opi lisää tallenteista!

Flinga-verkkotyökalu on jo monille opettajille tuttu luennoilta osallistujien aktivoinnista tai yhteisessä tiedonrakentelusta. JYU on nyt hankkinut lisenssi ja nyt sekä henkilökunta että opiskelijat voivat sitä hyödyntää yhteistyön tukena ilman flingojen määrärajoitusta. Ohjetallenteet löydät Moniviestimestä sekä ohjeet su ja eng helpjyufista hakusanalla flinga.

Flingan voit mainiosti linkittää Moodle-kurssialueellesi tai hyödyntää Zoom-työskentelyssä esim. jakamalla linkin chatissa. Myös pienryhmille voit luoda omat flingat esim. Zoom-breakoutroomeihin ja lopuksi tuotoksia voidaan yhdessä tarkastella.

Digipalvelut ovat tuottaneet monista kevään ja syksyn 2020 webinaareista tallenteet. Näiden ja aiempien pidempien ohjevideoiden lisäksi on toivottu lyhyitä pikaohjetallenteita. Löydät nyt maksimissaan 2 minuutin mittaiset Moodlen pikaohjeet Moniviestimestä - näkökulmana ovat useimmin kysytyt kysymykset. Näitä myös jatkossa täydennetään.

Uutena mahdollisuutena itseopiskeluun ovat myös Wistecin materiaalit, jotka ovat sekä henkilökunnan että opiskelijoiden käytettävissä. Voit omaan tahtiin katsoa lyhyitä videoklippejä mm. Teamsin, sähköpostin, Office-ohjelmien ja some-välineiden hyödyntämisestä.

torstai 3. syyskuuta 2020

Apua ongelmatilanteisiin - näin laadit tukipyynnön

 Joskus tekniikka takkuilee tai käyttäjä ei vain millään muista mistä valikosta joku asetus saadaan päälle. Mikäli help.jyu.fi-portaalin ohjeet on jo kahlattu läpi eikä kollegakaan osaa neuvoa, niin edessä on yhteydenotto tukipalveluihin.

Selkeä ja oikeaan paikkaan toimitettu tukipyyntö nopeuttaa asian käsittelyä. Tukipyynnöt tai häiriöilmoitukset lähetetään JY:ssä pääsääntöisesti help.jyu.fi -palveluportaalin kautta. Joissakin palveluissa on edelleen käytössä myös palvelun oma tukiosoite, jolloin voit lähettää tukipyynnön myös näihin palveluosoitteisiin. Help.jyu.fi palveluportaalissa voit tehdä häiriöilmoituksen tai laatia palvelupyynnön valmiilla lomakkeella kirjautumalla sisään portaaliin.
Tukipyyntöä tai häiriöilmoitusta ei kannata lähettää kenenkään henkilökohtaiseen sähköpostiin. Viesti todennäköisesti hukkuu inboxiin kaikkien muiden sähköpostien sekaan, henkilö ei ehdi lukea sähköpostia tai on lomalla, joten et saa tukipyyntöösi vastausta.
Palveluportaalissa tukipyyntöjä käsittelee aina ryhmä eri palvelujen asiantuntijoita. Nimeä tukipyyntö mahdollisimman kuvaavalla otsikolla, esim. "Opiskelijat eivät ole siirtyneet Sisusta Moodleen". Tästä otsikosta nähdään suoraan mitä palvelua ongelma koskee ja pyyntö ohjautuu mahdollisimman nopeasti oikealle asiantuntijaryhmälle käsiteltäväksi. Jos otsikkona on "Kysymys" tai "Kiire", ei kukaan voi tietää mitä asiaa viestisi koskee. Näissä tilanteissa viestin ensimmäinen käsittelijä (ns. first line) joutuu avaamaan ja lukemaan jokaisen viestin läpi voidakseen sen käsitellä tai siirtääkseen sen oikealle asiantuntijaryhmälle jatkokäsittelyä varten.
Tukijonoissa saattaa varsinkin lukukausien alussa olla ruuhkaa, mutta tukipyynnöt kyllä käsitellään mahdollisimman pian. Älä lähetä perään "hoputusviestiä" tai kysymyksiä "Tuliko pyyntöni läpi?", sillä jokaisesta viestistä muodostuu tukijonoon aina uusi tukipyyntö, mikä ruuhkauttaa tilannetta entisestään.

Tuki- ja palvelupyyntöjä on monenlaisia, mutta otsikon lisäksi viestin sisältö tulisi olla kuvaava ja ainakin seuraavat asiat pitäisi käydä ilmi:

  • Mitä palvelua/järjestelmää/sovellusta kysymyksesi koskee.
  • Mahdollisimman tarkka kuvaus ongelmasta tai tukitarpeesta.
  • Jos sait järjestelmästä virheilmoituksen, ota se esim. kuvakaappauksena talteen ja lisää viestisi liitteeksi. Usein asiantuntija näkee jo suoraan virheilmoituksesta mikä on vikana ja ongelma on helpompi ratkaista. Pelkkä toteamus "sain jonkin virheilmoituksen" ei auta asiaa, vaan saat todennäköisesti jatkokysymyksen "mitä virheilmoituksessa sanottiin?" "mitä teit, kun sait virheilmoituksen?" jne. ja taas asian ratkaisu viivästyy.

Jos esim. opiskelija ei ole siirtynyt Sisusta Moodlen kurssialueelle, kerro mistä kurssialueesta on kyse ja ketä opiskelijaa ongelma koskee. Voit myös kopioida kurssialueen suoran osoitteen selaimen osoiteriviltä ja liittää sen tukipyyntöön, näin asiantuntija pääsee suoraan viestistäsi käsiksi oikeaan kurssialueeseen.

Ohjeista myös opiskelijoitasi ottamaan ongelmatilanteissa yhteyttä oikeaan paikkaan eli kurssin sisältöä ja suoritustapoja koskevat kysymykset aina opettajalle. Palveluportaalissa ei osata vastata kurssien sisältökysymyksiin, kuten miksi kurssimateriaali ei näy minulle Moodle-kurssin osiossa kaksi. Voihan olla, että opettajana vielä muokkaat sisältöä ja materiaali on tarkoituksella piilotettuna opiskelijoilta.

Näiden ohjeiden avulla kysymyksesi ohjautuu heti oikeille asiantuntijoille ja saat nopeammin apua.

torstai 4. kesäkuuta 2020

Digipalvelut tukee etäopetusta, -opiskelua ja -työskentelyä monin tavoin

Kevät 2020 tullaan muistamaan monin tavoin poikkeuksellisena aikana maailmanlaajuisen koronapandemian vuoksi. Kaikkien kouluasteiden arki muuttui merkittävästi, kun oppilaitokset siirtyivät lyhyellä varoitusajalla kokonaan etäopetukseen ja kaikki opetus- ja ohjaustoiminta - opiskeluprosessit, tehtävät, aineistot ja pienryhmien työskentely - siirtyivät verkkoon. Palveluiden sekä oppimis- ja toimintaympäristöjen digiloikka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se kuormitti niin henkilökuntaa kuin oppijoita. Erityisjärjestelyt näkyivät myös opiskelijavalinnoissa ja jatkuvat eri muodoissa myös tulevana lukuvuonna. 

Uusia prosesseja, palveluita, ohjeistuksia sekä runsaasti verkkovälitteisiä koulutuksia 


Jyväskylän yliopiston digipalvelut tarjoaa monenlaista tukea etäopetukseen. Digipalvelut kehitti ja pilotoi nopealla varoitusajalla uusia palveluita ja prosesseja, kuten verkkotenttien etävalvonnan sekä sähköiset valintakokeet. 

Digipalvelut myös tuotti etäopetuksen tueksi runsaasti täsmäohjeistuksia suomeksi ja englanniksi. Nämä poikkeustilaa varten laaditut ohjeet hyödyttävät opettajia myös kampukselle palattuamme. Ohjeista löytyy mm. verkkopedagogiikan opas, verkko-opetuksen toteuttamisen välineet ja keinot sekä napakat ohjeet verkkotenttien pedagogiikkaan ja tekniikkaan. Täsmäohjeita tarjoaa myös suositus videovälineiden ominaisuuksista ja käyttötavoista.  

Myös henkilöstökoulutusta on toteutettu tänä keväänä verkkovälitteisesti. Digipalvelut toteutti yli 30 suomen- ja englanninkielistä webinaaria ja tukipäivystystä, joista tuli yhteensä yli 11 tuntia tallenteita myöhempää käyttöä varten. Webinaareja tarjottiin mm. opiskelijoille viestimisestä, verkko-opetuksen toteuttamisesta, webinaarien järjestämisestä, videotallenteiden tekemisestä sekä etäkokousvälineistä. Webinaareissa opastettiin niin teknistä toteutusta kuin pedagogisia toimintatapoja. Esimerkiksi verkkotenttiwebinaareissa digipalveluiden asiantuntijat opastivat verkkotenttien toteutuksessa ja opettajat puolestaan kertoivat käytännön kokemuksiaan pedagogisesti toimivista aineistotenteistä. Opettajien puheenvuoroja kuultiin myös läsnäoloa ja luottamusta rakentavasta vuorovaikutuksesta sekä vuorovaikutteisuuden vahvistamisesta verkko-opetuksessa. Lisäksi järjestimme sekä teemoittaisia että avoimia verkkokyselytunteja.  

Verkkokokous käynnissä: kannettavan tietokoneen näytöllä paljon osallistujien kuvia.
Webinaarisarja jatkuu edelleen ja otamme mielellämme vastaan ideoita webinaarien aiheiksi. Digipalveluiden tallennetut koulutuswebinaarit löytyvät digipalveluiden sivuilta. Webinaaritallenteiden TOP3-listaus on selkeä viesti siitä, mitkä aiheet keräävät tällä hetkellä huomiota osakseen: kevään webinaarisarjan kolme katsotuinta tallennetta olivat "Microsoft Teams tutuksi", "Etäpalaveri Teamsissa tai Zoomissa" sekä "Opetuksen toteuttaminen verkkovälitteisesti sekä opiskelijoille viestiminen". Moniviestimen kautta katsottavissa olevat webinaaritallenteet ovat keränneet ilahduttavan suuria katsojamääriä ja omalta osaltaan varmasti helpottaneet verkkovälitteisten ratkaisujen entistä laajempaa ja monipuolisempaa käyttöä. 

Videopalveluiden volyymit kasvoivat huimasti


Kevään poikkeusaika on aiheuttanut varsin suuria painopisteiden ja tukipyyntöjen aiheiden muutoksia Digipalveluiden videotuessa: kun toiminta kampuksella on hiljentynyt, niin luentosaleissa tapahtuvien videointien ja suorien lähetysten tarve on kadonnut lähes kokonaan. Toisaalta videotuen arjessa on noussut entistä vahvemmin esille kaksi teemaa: reaaliaikaiset videovälitteiset kokoukset ja oman työpisteen äärellä tuotetut videotallenteet. Myös väitöstilaisuudet siirtyivät verkkovälitteisiksi. Kun videopohjaiset verkkopalvelut nousevat lyhyessä ajassa entistä keskeisemmäksi osaksi etäopiskelua ja -työskentelyä, niin tukipyyntöjen määräkin toki kasvaa - videotukitiimi on parhaansa mukaan pyrkinyt tukemaan koko yliopistoyhteisöä videopalveluiden tehokkaassa hyödyntämisessä. 

Verkkokokousten osalta suurin osa käytöstä on kohdistunut Zoom- ja Microsoft Teams-palveluihin. Esimerkiksi Zoomissa maaliskuun ja toukokuun tilastoja verratessa käy ilmi, että verkkokokousten määrä on yli nelinkertaistunut tässä varsin lyhyessä ajassa. Zoom on otettu aktiivikäyttöön Jyväskylän yliopistossa vasta reilut puoli vuotta sitten, joten poikkeustila toi tullessaan lentävän lähdön tälle palveluvalikoimaan lisätylle kätevälle verkkokokousvälineelle. 

Jyväskylän yliopiston Moniviestin-alustalle on julkaistu poikkeustilan aikanakin runsaasti uutta videosisältöä. Entistä suurempi osa uusista videoista on nyt tehty salista toiseen liikuteltavan järeän videotuotantokaluston sijaan sisällöntuottajien omilla työkoneilla hyödyntäen webbikameroita ja kuulokemikrofoneja, jonka vuoksi Moniviestimen tukipalveluita on Digipalveluissa mukautettu tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Ohjeiden ja tukipalveluiden avulla on autettu videotaltiointeja vauhtiin ja uusia sisältöjä on julkaistu verkkoon sitä mukaa kun niitä valmistuu. Erityisesti Zoom ja Screencast-o-matic ovat olleet aktiivisessa käytössä ruutukaappausvideoita taltioitaessa. Myös videotallenteiden katsojat ovat olleet ahkerasti linjoilla ja Moniviestin on kiihdyttänyt huomattavaan kasvuvauhtiin käytön määrää tarkasteltaessa - tarkasteluajankohdasta riippuen videosivujen avauskerroissa on näkynyt noin 20-40 % kasvua aiempaan verrattuna. 

Toivottavasti poikkeustilanteen vauhdittama digiloikka näkyy arjessamme myös kampukselle palattuamme. Tulethan mukaan digipalveluiden webinaareihin ja koulutuksiin jatkossakin! 

perjantai 15. toukokuuta 2020

Jatkuva oppiminen korostuu tulevaisuuden työelämässä

Uuden opettelu on ollut ehdotonta viime kuukausina: olemme saaneet opetella uusia, vaihtoehtoisia digitaalisia ratkaisuja, jotta esimerkiksi palaverit saadaan toteutettua. Vastaan on tullut uusia työkaluja ja ohjelmistoja, jotka ovat osoittautuneet ennen pitkää välttämättömiksi, jotta etätyöpäivä saadaan suoritettua. Olisi uskomatonta, mikäli nämä vasta omaksutut digitaaliset toimintatavat unohdettaisiin tyystin sitten joskus, kun palaamme takaisin ”normaaliin” arkeen. Vaan mikä on uusi normaali?

Henkilö kirjoittaa kynällä vihkoon pöydän ääressä. Pöydällä on kirjoja, silmälasit, kahvikuppi, tietokone ja vihko.a, ky
Ymmärrys omien taitojen ja osaamisen kehittämisestä kasvaa jatkuvasti myös yksilötasolla. Siinä missä uuden opettelu kehittää ja sivistää meitä ihmisenä, on alati kasvavasta osaamisesta luonnollisesti hyötyä myös työelämässä, kuten ollaan voitu näin etätyöaikana huomata. Kehittyvä ja tietotaitoinen työntekijä on yksilönä arvokas yritykselle. Vaikka vastuu monimuotoisesta kehittymisestä ja oppimisesta on loppujen lopuksi yksilöllä itsellään, voi työnantajakin osaltaan vaikuttaa siihen, miten yksilön jatkuva oppiminen mahdollistetaan varsinaisen työnteon ohella. 

Yrityksen näkökulmasta katsottuna olisi kustannustehokasta kehittää yrityksessä jo työskentelevää yksilöä sen sijaan, että hankittaisiin osaamista talon ulkopuolelta. Tarjoavatko yritykset tällä hetkellä työntekijöilleen tarpeeksi mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan? Kannustetaanko yksittäistä työntekijää jatkuvaan oppimiseen? Ollaanko tässä vielä ajatustasolla, kun sopivia oppimisen ja kehittymisen kanavia ei ole vielä tullut vastaan? Osaavatko jatkuvan oppimisen palveluntarjoajat viestiä tästä yritysten suuntaan?

Jatkuvan oppimisen tarjoaman kehittäminen on jo hyvässä vauhdissa Jyväskylän yliopistolla. Tavoitteenamme on luoda joustavia temaattisia moduuleja sekä ajasta tai paikasta riippumattomia MOOC-kursseja, joiden tarkoitus on osaltaan vastata tutkinto-opiskelijoiden ohella myös jo työelämässä olevien jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Opintomahdollisuuksia tulee olemaan laaja-alaisesti Jyväskylän yliopiston koulutustarjonnasta - silti uuden oppiminen on mahdollista yksilön lähtötasosta riippumatta.

Olemme hienojen mahdollisuuksien äärellä!