maanantai 6. maaliskuuta 2017

Tarjolla maksuttomia Office 365 -webinaareja!

IlonaIT:n ja Microsoftin yhdessä järjestämässä Opi365-webinaarisarjassa opettajat kertovat omia kokemuksiaan Office 365-työvälineistä ja antavat käytännön vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Samalla saat myös tietoa Office 365-uutuuksista.

Voit osallistua livenä mukaan tai katsoa jälkikäteen tallenteen, kuten tässä aiheesta "Pilvipalvelun syvin olemus, tunnetko One Driven?"

Muut webinaarisarjan aiheet keväällä 2017:

7.3. Portfoliotyöskentelyä ja tutkivaa oppimista, OneNote, Janne Konttinen

9.3. Esitysten ja raporttien visuaalisempi muotokieli, Sway, Risto Lauri

20.3. Kysely- ja palautetyökalu monipuolisessa käytössä, Forms, Lina Munsterhjelm

28.3. Luokan muistikirjalla voit rakentaa kokonaisuuksia, Janne Konttinen

4.4. Tutustutaan uutuuteen: Microsoftin uusi Classroom, Janne Konttinen

11.4. Päiväkirja, suunnittelupohja, projektitukikohta ja visuaalinen muistin ja arvioinnin apu, OneNote opettajan ja oppilaan työvälineenä, Piia Martikainen

Webinaarit järjestetään klo 15:00-16:00. Löydät linkit osallistumiseen ja tallenteisiin: http://bit.ly/Opi365 (huom. vieritä ihan sivun loppuun!)

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Millaista on saavutettava esitysgrafiikka?

Kun teet opetusmateriaaliksi esimerkiksi powerpoint-esityksen, mistä tiedät, että se on mahdollisimman toimiva ja esteetön kaikille opiskelijoille? Tutustu esitysgrafiikan saavutettavuusohjeisiin tallenteessa, joka kiteyttää keskeiset periaatteet ja saavutettavuustarkistukset: https://www.youtube.com/watch?v=gkTSGXVRzn0

"Saavutettavuus (accessibility) on kokonaisvaltainen ajattelutapa, johon em. esteettömyyden ajatellaan sisältyvän. Käsitteenä saavutettavuus kuvaa sitä, kuinka helposti informaatiota, järjestelmää, laitetta, ohjelmaa tai palvelua voi käyttää riippumatta henkilön ominaisuuksista, esimerkiksi toimintarajoitteesta, vähemmistöön kuulumisesta tai vähävaraisuudesta. Saavutettavuudella edistetään yhdenvertaista osallisuutta (inkluusio). Saavutettavuus kattaa käsitteenä laajemman alan kuin esteettömyys ja kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä."

Tutustu vielä laajemmin suositukseen mahdollisimman saavutettavasta tieto- ja viestintäympäristöstä: http://www.esok.fi/stivisuositus

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Tärkeintä learning ilman e-alkua!

Osallistuin ensimmäistä kertaa Lontoossa suureen kansainväliseen opetusteknologiatapahtumaan BETT -messuille, joka kerää opettajia, suunnittelijoita ja koulun johtoa noin 35 000 yli 120 maasta. Suomestakin oli iso joukko osallistujia: IlonaIT:n British Museumissa järjestämässä tilaisuudessa oli paikalla yli 300 suomalaista. Näin ollen tapahtuma tarjoaa myös hyvän verkostoitumismahdollisuuden.

Messuilla oli runsaasti tarjolla erilaisia teknologisia työkaluja noin 500 esittelijältä, mm. läjäpäin älytauluja, ohjelmoitavia robotteja, virtuaalilaseja, erilaisia oppimisympäristöjä. STEAM eli science, technology, engeneering, art & mathematics -hands on -työpajoissa oppijat rakensivat arkisista materiaaleista erilaisia tieteellisiä kokeiluja tai visualisointeja.

VirtualRealitya opetuksessa perusteltiin mm. sillä, että se tarjoaa kokemuksia, jotka eivät olleet aiemmin mahdollisia: esim. Kävele Aleppossa -tehtävässä olennaista on elämyksellisyys: askelten äänien kuuleminen, käänny ja katso eri suuntiin. Oppija voi elää uudelleen historiaa ja VR on tässä mielessä parempi kuin video, koska herää tunne seisovansa keskellä tapahtumia. VR-realisointeja voi käyttää esimerkiksi tunnin alussa lyhyinä triggereinä. Microsoftin Hololens –hologrammilasit tarjoavat mixed realitya eli fyysisen ja virtuaalisen todellisuuden leikkauskohdan. Esimerkiksi visertävä lintu: kun menet kauemmaksi, ääni hiljenee. Käyttötapauksia oli jo monia: mm. lääketieteen opiskelijoille opetetaan ihmisen anatomiaa, tutkitaan Marsia ja ikään kuin kävelisi itse Marsissa, myös joukko opiskelijoita voi työskennellä hologram avatarina.

Pedagogiikasta Microsoftin "koulutuspresidentti" Anthony Salcito kiteytti: superhero-opettajat johtavat nyt - kuitenkin tarvitaan koko oppilaitoksen muutosta, joka onnistuu vain muutosta johtamalla. Ilona-IT:n illassa psykologi Kirsti Lonka korosti, että ongelmalähtöisessä oppimisessa opettajien on pakko päästä pois perinteisestä kaikkitietävyyden taakasta - ja parhaimmat opettajat ovat samalla myös hyviä oppijoita! Opettamisessa on olennaista oppijoiden luovuuden ja kriittisen ajattelun tukeminen. Lonka painotti, että digiloikassa suurin ongelma on pedagoginen loikka. Myös Sir Ken Robinson tähdensi, että opettajien on uskallettava myöntää, etteivät tiedä kaikkea. Great teachers are great students!

Kokemuksistaan kertoi IT-palveluiden suunnittelija-kouluttaja Hannele Rajaniemi

Tervetuloa Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaariin pe 24.3.!

Jokakeväinen maksuton seminaari on jo perinne, joka kokoaa Keski-Suomen aktiiviset oppilaitostoimijat yhteiseen digitaitoja teroittavaan tapahtumaan - nyt jo 7. kerran!

Paikkana on tänä vuonna Jyväskylän yliopiston Agora. Pääteemoina ovat oppimisen uudistaminen, luovuus ja yhteistyö.

Tänä keväänä seminaarissa korostuu Jyvässeudulla alkanut EduFutura-yhteistyö: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tekevät jatkossa yhteistyötä aiempaa tavoitteellisemmin ja syvemmin. On sovittu eri koulutusasteita koskevasta ainutlaatuisesta toimintamallista, jossa on jo tuotettu nopeita startteja mm. oppimisen uudistamisen osa-alueella.

Mielenkiintoisten ajankohtaisten puheenvuorojen lisäksi on tarjolla kokeilun mahdollistavia hands-on-työpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Saat käytännönläheisiä vinkkejä opetukseesi mm. pilvipalveluista/0365-työkaluista opetuksen ja ohjauksen tukena, ideoita videoista ja verkko-ohjauksen välineistä sekä opit tekemään infograafeja.

Tutustu tarkemmin sisältöön: http://bit.ly/tho2017

Ilmoittaudu mukaan jo nyt: http://bit.ly/tho2017ilmoittautuminen

tiistai 31. tammikuuta 2017

Videot opetukseen

Käänteisessä opetuksessa videotallenteet ovat keskiössä: opiskelija katsoo etukäteen fakta-aineksen ja lähiopetuksessa voidaan keskittyä keskustelemaan, pohtimaan, esittämään kysymyksiä. Mutta miten opettajana tuotan videoita mahdollisimman sujuvasti? Millaisia työkaluja Jyväskylän yliopisto tarjoaa henkilökunnalle? Millainen on hyvä klippi ja mitä kannattaa huomioida sisällön editoinnissa? Miksi klippi kannattaa tekstittää?

Tutustu Yle Uutisluokan opetusvideoihin, joista saat nopeasti keskeiset vinkit hyvän videon tekemiseen.

Tule mukaan myös IT-palveluiden Video opetuskäytössä -henkilöstökoulutukseen pe 10.2. klo 8.30-11, jossa saat opastusta työkaluihin sekä pohdit, milloin eri tavoin tuotettu klippi toimii parhaiten. Ilmoittaudu mukaan pikaisesti: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=211277

maanantai 28. marraskuuta 2016

Korpista saleja varatessa voi näppärästi järjestää koko luentosarjan tilatallentamisen


Uutisoimme kuukausi sitten uusista tilatallennussaleista Ruusupuistossa. Ruusupuiston lisäksi tilatallennussaleja löytyy Ylistönrinteeltä, Mattilanniemestä sekä Seminaarinmäeltä. Yksittäisten luentotilatallenteiden lisäksi Jyväskylän yliopistolla on mahdollista automatisoida tilatallennus koko kurssin ajalle.
Salin varauksen yhteydessä voi samalla järjestää kurssin luentojen automaattisen tilatallentamisen: Korppi tilatallennus ohjeet
Voit suodattaa Korpin avulla salit, joissa tilatallennus onnistuu ja käyttää helppokäyttöistä tilatallennusjärjestelmää luentojen taltiointiin. Ensimmäisen tallenteen valmistuttua saat lisäksi oikeudet tulevien tallenteiden julkaisuun Moniviestimessä! Liity tilatallenteiden julkaisijoiden joukkoon!

maanantai 21. marraskuuta 2016

Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) tukena oivaltavassa oppimisessa

Opetusteknologiset välineet ovat hyvä renki aktivoivissa ja tutkivissa oppimismenetelmissä. Esimerkiksi oppijoiden omien ennakkokäsitysten ja ajattelun näkyväksi tekeminen sekä tiedon rakentelu yhdessä tuottavat lisäarvoa oppimisprosessille. TVT-välineiden avulla oppijoiden ajattelun ja oppimisen osaset voivat ainakin osin konkretisoitua, tulla myös opettajalle näkyväksi! Tallenteet käänteisessä oppimisessa puolestaan vapauttavat aikaa opettajan yksinpuhelun sijaan oppijoiden yhteiselle keskustelulle, ihmettelylle ja käsitysten syventämiselle, kun ryhmä on luokassa kasvokkain vuorovaikutuksessa.

Psykolologian professori ja pedagogi Kirsti Lonka painottaa "Oivaltava oppiminen" (2015) -teoksessaan, että olisi tärkeää päästä pois perinteisistä pintasuuntautuneista työtavoista - esimerkiksi perinteisestä luennoimisesta ja tenttimisestä. Usein emme mittaa ymmärrystä vaan sitä, kuinka paljon luennolla esitettyjä asioita on pystytty mekaanisesti muistamaan ja toistamaan. Lonka puhuu "bulimiaoppimisesta": opiskelijat ahmivat kirjoista tietoa tenttiä varten, "oksentavat" tiedon tenttipaperille ja sitten unohtavat koko asian. Lonka toteaa tutkimustietoon pohjaten: faktat opitaan yhtä hyvin aktivoivilla menetelmillä kuin luennoilla, mutta ajattelun, kiinnostuksen, asenteiden tai taitojen oppimisessa luennot eivät ole tehokkaita.

Longan kehittämässä oivaltavan oppimisen kehässä on kolme tärkeää vaihetta: 1) prosessin käynnistäminen ja kiinnostuksen sytyttäminen, 2) prosessin tukeminen ja kiinnostuksen syventäminen sekä 3) arviointi, joka tukee kiinnostuksen syventämistä. Kaikissa näissä opetusteknologia voi tuoda toiminnalle lisäarvoa.

Prosessin käynnistämisessä opettajan on helpoimpi saada opiskelijoita jakamaan ajatuksiaan käyttämällä erilaisia sovelluksia (esim. Padlet), jolloin ajatus on tärkein, ei kuka sen esitti. Sovelluksen avulla voidaan koota alustavaa ymmärrystä siten, että kenenkään ei tarvitse pelätä menettävänsä kasvojansa. Jokainen voi nimettömänä heitellä omasta kännykästään ajatuksia yksin tai yhdessä muiden kanssa luentosalin seinälle.-- Samalla opettajan kannalta on tärkeää saada selville osallistujien esiymmärrys asiasta.

Prosessin tukemisessa on keskeistä saada osallistujien ajattelumallit ja -strategiat avoimiksi keskusteluille ja pohdinnalle. Se voi toteutua osin verkossa, osin kasvokkain. Oppimisprosessia voivat tukea esimerkiksi oppimisalustojen erilaiset työkalut, kuten oppimispäiväkirjat, pienryhmäkeskustelut tai kirjoitusharjoitukset. On tärkeää, että opiskelijat rakentavat tietoa yhdessä.

Ohjauksen oikea-aikaisuus on opintojen etenemisen kannalta tärkeää. Olennaista on myös se, että oppimisympäristössä rakentavaa palautetta on mahdollista saada koko oppimisprosessin ajan sekä vertaisiltä että opettajalta. Arvioinnissa voidaan tentin sijaan syventyä esim. yhdessä tuotettuun posteriin tai raporttiin, tallenteeseen tai multimediakokonaisuuteen. Kun aktiivisesti työstää, syntyy selkeitä muistijälkiä.

Teknologian avulla voidaan välittää reaalimaailman autenttisuutta ja siksi osaltaan tarjota sytykettä, joka voi patistaa opiskelijan myös itsenäiseen asioiden selvittämiseen. Oivaltavassa oppimisessa korostuvat Longan mukaan myös luova ajattelu ja oppimisen ilon tukeminen. Vanha viisaus pitää siis edelleen kutinsa: "Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa" tai että "Innostus on oppimisen sisko".

Teknologian hyödyntäminen ei ole IT-palveluidenkaan lähtökohdista itseisarvo. Parhaimmillaan teknologia sulautuu luontevaksi osaksi yhteisöllistä ja kasvokkain tapahtuvaa oppimista.