torstai 13. tammikuuta 2022

Opettaja: Opi lisää digistä tallenteista

Digipalvelut on tuottanut runsaasti ohjevideoita ja webinaaritallenteita, mutta niitä on toisinaan vaikea löytää. Tähän tarpeeseen on tehty yhteenveto-kuva Thinglinkillä. Tutustu tähän interaktiiviseen kuvaan osoitteessa: https://bit.ly/3FoW0Rx, koska ainakaan vielä upotus ei onnistu tähän Blogger-alustaan. 




Sen sijaan Thinglinkillä tehty sisältö on helppo upottaa Moodlen kurssialueelle sivulle. 

1. Thinglinkissä: kopioi upotuskoodi: klikkaa oikeasta yläkulmasta Jaa -painiketta



2. Moodlessa: luo Sivu ja klikkaa ensin html-näkymä -painiketta (<> -painike).





3. Liitä kopioimasi upotuskoodi. Tallenna. 



maanantai 3. tammikuuta 2022

Uutta Thinglinkissä: skenaario

Thinglink taipuu nyt entistä monipuolisemman oppimispolun rakentamiseen. Skenaario-toiminnolla rakennat haarautuvia sisältöjä sekä mallinnat autenttisia oppimiskokemuksia, jotka simuloivat tosielämän tilanteita, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Oppija tekee valintoja tai vastaa kysymyksiin, jotka ohjaavat hänet etenemään eri polkuja pitkin. 



(tarkastele kuvaa Thinglink-ohjeessa)

Skenaariot soveltuvat erityisen hyvin mm. viestintäalan ja muihin ns. pehmeämmän alan koulutuksiin, kriittisen ajattelun kehittämiseen sekä vaikkapa työelämän ympäristöjen opiskeluun. 

Katso video sekä tutustu englanninkielisiin ohjeisiin.

Tule myös kuulolle vuoden ensimmäiseen Koe verkko toisin - Hyvät käytännöt jakoon - webinaariin pe 14.1.2022 klo 12-15. Yhden kokemuspuheenvuoron aiheena on "Kokoustaidon kurssin toteutus ThingLinkissä" ja Jaana Tikkala Movista esittelee opintojaksoansa. JYUn henkilökuntaan kuuluva: ilmoittaudu mukaan webinaariin!

keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Digivinkkejä ITK-päiviltä Hämeenlinnasta



 

Perinteinen ITK (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa)-konferenssi Hämeenlinnassa keräsi 2.-3. joulukuuta noin 2500 osallistujaa koronapassein. Tarjolla oli tuttuun tapaan monipuolinen kattaus opettajien ja suunnittelijoiden esittelemiä malleja ja kokemuksia digin hyödyntämisestä oppimisen ja opetuksen tukena. Tässä nostona niistä osa - tutustu lisää koko päivien eri teemoihin: https://itk-konferenssi.fi/ 

Opetusministeri Li Anderson korosti oppimisen tuen tärkeyttä sekä koronan aiheuttaman hyvinvointivajeen paikkaamista. Digityövälineet toimivat pedagogiikan tukena: ne tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia sekä yhdenvertaisuutta osallistumiseen. Lisäksi hän muistutti, että hyvät digiperustaidot eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys ja on tärkeää huomioida yksilölliset erot. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat myös oppimisanalytiikan hyödyntäminen, jatkuva oppiminen sekä kokonaisarkkitehtuurityö, opetuksen digitaalinen kokonaisuus.

Entä millaisia ovat verkko-oppimisen kesto-ongelmat? "Valmisteluun ei ole riittävästi aikaa ja resursseja, osallistujat eivät pysy mukana loppuun saakka tai osallistujien toiminta ei muutu koulutuksen jälkeen", listasi digioppimisen asiantuntija Akseli Huhtanen Aallosta. "Hyödynnä digiä silloin kun siitä on aitoa hyötyä. Käytä hyväksitodettuja malleja. Perusmalli verkkokoulutuksen rakentamiselle: ensin orientaatio ja aktivointi  eli luo turvallinen ilmapiiri, sitten perusteet ja kiinnostuksen suuntaaminen,  syventävä vuorovaikutus ja sekä lopuksi yhteenveto ja arviointi". 

"Projektoripedagogiikan sijaan on tärkeää keskittyä siihen, mitä oppija tekee". Pudokkaiden ehkäisemiseksi konkreettisina työkaluina  toimivat mm. yhteisesti asetut tavoitteet, ennakkokyselyt, oppimisen kalenterointi, opetustilanteessa turvallisen tilanteen luominen, vähemmän luennointia ja enemmän yksilöllisiä ohjaustuokioita, tehtäväperustainen jatkuva arviointi ja opintopiirit pelkän lopputestauksen sijaan sekä muistutusviestintä. Huhtanen vinkkasi tekemänsä Bloomin taksonomiaan pohjautuvan konkreettisen yhteenvedon, josta saat ideoita oppijan aktivointiin sekä  minkätasoista oppimistavoitetta erilaiset aktiviteetit vastaavat. Lue lisää: cutt.ly/verkkoajj 

Oppimisanalytiikan avulla voidaan tehdä oppimista näkyväksi, jotta opetusta voidaan kehittää sekä tarjota tukea putoamisriskissä oleville. Keskeistä on ratkaista, miten saadaan tietoa liikkumaan eri järjestelmien välillä sekä koko yhteisö ja opiskelijat suunnitteluun mukaan. Eettisestä näkökulman tueksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan säädöksiä tekoalystä ja datan hyödyntämisestä ja ne ovat sovellettavissa myös oppimisanalytiikkaan. Lue lisää Oppimisanalytiikan viitekehyksestä: Hyvät käytännöt oppimisanalytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä -julkaisusta, jossa OKM:n asettama asiantuntijaryhmä pohtii yhteisiä määritelmiä, pelisääntöjä ja parhaita käytäntöjä.

Hybridiopetuksessa on samanaikaisesti kaksi ryhmää: lähiryhmä ja verkon kautta osallistuvat oppijat. "Hybridiopetuksessa olemme pedagogisesti vielä alkutaipaleella: hankitaan laitteet, mutta ei ole pedagogista ymmärrystä miten niitä käytetään. Opettajat tarvitsevat hybiridiopetukseen koulustusta ja tukea. Opetuksessa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka tukevat erityisesti jakamista, vuorovaikutusta ja omistajuuden tunnetta.", Jari Laru Oulun yliopistosta toteaa.  Yhtenä pedagogisena haasteena on se, että etä- ja lähiopiskelijat kokevat opetuksen eri tavoin. Tärkeää on pohtia miten oppijoita sitouttaa ja aktivoi oppimiseen sekä miten osaa huomioida etäopiskelijat. Teknisiä haasteita on Oulussa ratkottu rakentamalla uudenlaisia oppimisen tiloja, joissa välineet tukevat aiempaa paremmin hybridioppimista. Voit perehtyä Larun esitykseen lisää: https://aoe.fi/#/materiaali/1813 

Tuoreita maksuttomia julkaisuja ovat mm. Virtuaalitodellisuus oppimisessa sekä Kopiosto on tuottanut Tekijänoikeuksien jäljillä -pakopelin, joka soveltuu yläkouluun ja 2.asteelle. 

Olennaista johdon sitoutuminen digiosaamisen kehittämiseen

Henkilöstön digiosaamisen kehittämiseksi on oppilaitoksissa rakennettu erilaisia tukimalleja. TAKKissa on rakennettu organisaation digipolku ja sen pohjalta työntekijöiden henkilökohtaiset digiosaamisen polut, joka pohjaavat  opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalaiseen viitekehykseen:  DigCompEduun (https://ec.europa.eu/jrc/en/digcompedu), mutta siten, että kaikkea ei yritetä kehittää samanaikaisesti vaan priorisoidaan tehtäväkohtaisesti osa tavoitteista kerrallaan ja minimitasona on B1. Osaamiskartoituksen ja itsearvioinnin jälkeen opettaja voi kehittää digiosaamistaan omaan tahtiin pienin askelin mm. osallistumalla valmennuksiin, yhdessä kollegan kanssa tutkien digikerhossa tai itsenäisesti kokeillen. Kehityskeskusteluissa digitaalinen oppimispolku käydään läpi työntekijän kanssa ja esihenkilön kanssa yhdessä etsitään sopivat raot työajasta uuden oppimiselle. Olennaista mallissa on johdon tuki ja kaikki - myös esihenkilöt- sitoutuvat yhtä lailla digiosaamisensa kehittämiseen.

Digipedaosaamismerkit ovat Haaga-Heliassa osa verkko-opetuksen laatutyötä ja opettajien täydennyskoulutusta, joihin on kytketty 10 laatukriteeriä kiteytettyinä eAMKin kriteereistä. Tarjolla on kaksi tasoa: minimi- ja premium; minimitaso on  kolme perusmerkkiä, jotka kaikkien opettajien tulisi suorittaa. Osaamisen kehittämisen tueksi tarjotaan erilaisia työpajoja ja hyvien käytäntöjen jakamista sekä jokaisella opettajalla on henkilökohtainen digipedamentori oman toteutuksen rakentamisen tukena. Jotta digipedaosaajamerkin ansaitsee, on rakennettava pedagogisesti toimiva Moodle-kurssialue, vedettävä opintojakso sekä kerättävä palautetta sekä lopuksi esiteltävä ja  pohdittava tuotostaan videoklipissä. 

Metropolian ammattikorkeakoulussa on puolestaan toteutettu Digiklinikka Teamsiin: vuorovaikutteisella alustalla opettaja voi kysyä apua ongelmatilanteissa ja kuka tahansa kollega voi vastata mutta erityisesti opettajien tukena toimii kahdeksan digimentoria. Eri sovelluksille on omat kanavansa ja Teamsissa järjestetään myös lyhyitä puolen tunnin mittaisia aamukahveja tai vastaanottoja eri aiheista: esittelyjä tai ongelmanratkaisua sekä viikkottaisia vinkkejä ja online-koulutuksia, joista tulee kaikille kalenterikutsut ja näin niistä tiedottaminen sujuu helposti. Jos tästä matalan kynnyksen tukimahdollisuudesta ei löydy vastausta täsmäongelmaan, voi tehdä palvelupyynnön IT-tuelle helpdeskiin.


perjantai 19. marraskuuta 2021

Ohjaus ja vuorovaikutus keskiössä poikkeusaikana

Millaisiksi opettajien ja opiskelijoiden roolit ovat muodostuneet opetuksessa ja ohjauksessa poikkeusaikana? Muun muassa tähän asiaan on pureuduttu vastikään julkaistussa tutkimuksessa korkeakouluopettajista pandemiavuonna 2020, jonka toteuttivat yhteistyönä OAJ, Haaga-Helian ja Itä-Suomen yliopisto. Vastaajista enemmistö (70%) oli ammattikorkeakoulujen edustajia, yliopiston henkilökuntaa oli liki 250. 

"Näkemykset opettajan roolin muutoksesta jakautuivat pääpiirteittäin neljään ryhmään. Osa opettajista oli omaksunut ohjaavan roolin aiempaa vahvemmin. Opettajat kokivat, että heitä tarvittiin entistä enemmän esimerkiksi kannustamaan opiskelijoita ja varmistamaan opittua. He olivat muokanneet opetusta siten, että tietoa välitettiin tallenteiden avulla, kun taas verkkotapaamiset opiskelijoiden kanssa painottuivat ohjaamiseen. Ohjaavaa rooliaan vahvistaneet opettajat kokivat, että vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa vahvistui ja muuttui yksilöllisemmäksi."

"Toiseksi aineistosta erottui myös opettajia, jotka näkivät opetuksensa muuttuneen opettajalähtöisemmäksi. Opettajan tehtävänä korostuivat tiedonjakaminen, luennointi ja opiskelijoiden ohjeistaminen. Tähän vaikuttaa liittyneen kiinteästi kokemus vuorovaikutuksen heikentymisestä opetuksessa; ilmeisesti juuri verkkovuorovaikutuksen koettu vaikeus on osin muuttanut opettajien roolia tähän suuntaan."

"Vaikka suurin osa vastaajista näki poikkeusajan muuttaneen opettajan ja opiskelijoiden rooleja, osa koki roolien säilyneen ennallaan. Nämä opettajat vaikuttivat toteuttaneen jo ennen poikkeusaikaa hyvin vuorovaikutteista opetusta ja löytäneen tälle luontevat tavat myös poikkeusaikana."

Mikä edistää hyvää oppimista korkeakouluissa? Opiskelijoiden ja opettajien hyvä vuorovaikutus on yksi avaintekijöistä. Yhteinen innostus motivoi. Miten yhteishenkeä ja innostavaa ilmapiiriä voidaan edistää myös digitaalisessa maailmassa? Lue lisää Digiä ja keitaita -korkeakouluopettajat pandemian paineessa -julkaisusta

torstai 11. marraskuuta 2021

Hybridityöskentely - mörkö vai mahdollisuus? Tule kokeilemaan itse!

Onko hybridityöskentely sinulle mörkö vai mahdollisuus? Tule hälventämään ennakkoluulojasi ja kokeilemaan itse, miten hybridityöskentely toimii käytännössä. Monipaikkaisesti Oppiossa ja Zoomissa järjestettävä tapahtuma on tarkoitettu kaikille henkilökunnan jäsenille, ei ainoastaan opettajille ja sekä suomeksi että englanniksi. 

(Kuvassa: Salme Korkala DELL55 -laitteen äärellä)

Tapahtumassa pääset kokeilemaan itse hybridityöskentelyä ja testaamaan laitteiden käyttöä. Voit osallistua tapahtumaan turvallisesti kotisohvalta Zoomin välityksellä  tai tulemalla rohkeasti paikanpäälle Oppion Language Loungeen (O103 ja O104, sisäänkäynti T-rakennuksen puolelta). 

Paikanpäälle Oppioon  tiistaina 16.11. klo 14.30 - 16.00 voimme ottaa 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, joten ilmoittaudu mukaan samoin tein! 

Toinen vastaavasisältöinen tapahtuma järjestetään keskiviikkona 8.12. klo 14.15-15.30 samoin Oppiossa ja Zoomissa. Ilmoittautumiset

Tapahtuman ohjelma: 

  • Etä- ja hybridityöskentelyn käytänteet -sivuston esittely (Hannele Rajaniemi, digipalvelut, ja Salme Korkala, Movi)
  • Laitteistojen testaaminen/testing the equipment (Eleni Moens, Movi, ja Jarkko Poikonen, digipalvelut)
  • Pros and cons of hybrid working (Eleni Moens, Movi) 
  • Hot tips: what to consider when having a hybrid meeting or lesson
  • Q&A-osio

Aiemmat vastaavat tapahtumat ovat palautteen mukaan olleet hyödyllisiä ja hybridityöskentelyyn rohkaisevia niin etänä kuin paikan päällä osallistuneille. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä JYULearn ja digipalvelut. 

Lue myös JAMKin opettajien kokemuksista: Hybridi aktivoi opettajuutta



torstai 28. lokakuuta 2021

Uusia ohjetallenteita hybridityöskentelyn tueksi

Tiesithän, että  Etä- ja hybridityöskentelyn käytänteet -sivuston löydät Unosta https://uno.jyu.fi/fi/osaaminen-ja-hyvinvointi/eta-ja-hybridityoskentely? Ohjesivustolle on koottu koko henkilöstölle konkreettisia vinkkejä, miten etä- ja hybridityöskentely onnistuu entistä sujuvammin: mm. pelisäännöt, hyviä käytäntöjä etäkokouksiin, vuorovaikutuksen tukeminen, monipaikka- eli hybridiopetus  sekä  digityövälineiden käytön täsmäohjeet. Sivustoa päivitetään aktiivisesti ja löydät nyt uutena mm. opetuksen tallennuskäytännöt
(ks. https://uno.jyu.fi/fi/osaaminen-ja-hyvinvointi/eta-ja-hybridityoskentely/eta-ja-verkko-opetus).

Voit ehdottaa myös itse mitä asioita tulisi olla vielä ko. sivustoilla - löydät sivuston alareunasta yhteystiedot.  Digikummit nostivat esille, että tarvitaan lisäohjeistusta DELL55-kärryn ja salin mikrofonien käytöstä. Nyt on tuotettu ko. uudet  tallenteet JYULearnin/ Movin opettajien ja digipalveluiden mainiona yhteistyönä suomeksi ja englanniksi. 



tiistai 26. lokakuuta 2021

Tule kehittämään opetustasi - hae mukaan Flippaussparraukseen 3.0

Flipatussa eli käänteisessä opetuksessa opiskelijat omaksuvat tarvittavat tiedot ennen yhteiseen tapaamiseen osallistumista. Tällöin opettajan osaamista voidaan hyödyntää oikea-aikaisesti ja yhteisissä tapaamisissa syvennetään osaamista sekä ratkotaan epäselviksi jääneitä ja vaikeita asioita, jolloin oppiminen vahvistuu ja tehostuu.

Nimensä mukaisesti flippaussparrausta järjestetään nyt kolmannen kerran. Aiempiin sparrauksiin on osallistunut opettajia kaikista yliopiston tiedekunnista ja nyt sparraukseen osallistumalla pääset mukaan flippariyhteisöömme. Meitä on jo yli 60! 

JYUn flippariopettajien kokemusten mukaan  opetuksesta ja oppimisesta tuli aiempaa mielekkäämpää ja laadukkaampaa sekä opettajille että opiskelijoille. Sparraus vahvisti opetuksen suunnittelua, oppimisprosessista tuli sujuvaa, yhteisissä tapaamisissa käydyt keskustelut olivat syvempiä kuin perinteisessä opetuksessa ja opiskelijoiden tehtäväsuoritukset koettiin aiempaa laadukkaampia. Myös verkkopedagogisen osaamisen koettiin syvenevän sparrauksen myötä.

Flippaussparraus sopii sinulle, jos

  • haluat kehittää jotain opintojaksoasi tai opintojakson osaa,
  • olet miettinyt, miten tehostaa opiskelijoiden oppimista,
  • toivot palautetta opintojaksollesi,
  • etsit uusia ideoita, miten toteuttaa opetusta tai
  • kaipaat verkkopedagogista tukea.
Flippaussparrauksen toteuttavat JYULearn ja digipalvelut. Sparraukseen voidaan ottaa mukaan korkeintaan 30 opettajaa. Ilmoittaudu mukaan jo nyt, mutta viimeistään 22.11. https://r.jyu.fi/Ea6

Lisätietoja flippaussparrauksesta tallenteena: https://r.jyu.fi/flippaamaan sekä JYUn flippareiden www-sivulta: https://r.jyu.fi/flipparit

Muista myös webinaari pe 29.10. klo 14.15 alkaen jossa saat lisätietoja sparrauksesta ja flippauksesta ja kuulet lisää opettajien kokemuksia sekä voit kysellä lisää  Osallistumisohjeet löydät Unosta

Lisäksi voit tulla kasvokkain juttelemaan pop upeihin: mitä sparraus voisi tarkoittaa sinun kohdallasi?

  • ti 9.11. klo 11.30-12.30 Ruusupuiston 1. krs aula
  • ma 15.11. klo 11.30- 12.30 Ylistön ruokalan aula