keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Koe verkkopalvelut erilaisten käyttäjien silmin

Miltä tuntuisi käyttää verkkopalvelua, kun hiiren osoitin karkailee, kirjaimet tanssivat silmissä tai värit eivät erotu toisistaan? Funkify on Chrome-internetselaimeen ladattava selainlaajennus, joka auttaa kokemaan verkkopalvelut erilaisten käyttäjien silmin. Funkifyn ovat toteuttaneet ruotsalaiset käytettävyys- ja saavutettavuusasiantuntijat yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Funkify tarjoaa erilaisia kognitio-, lukihäiriö-, liike- ja näkösimulaattoreita. Käyttäjä voi vaihdella asetuksia ja kokeilla erilaisia rajoitteita. Esimerkiksi kognitiosimulaattori auttaa ymmärtämään, kuinka verkkopalvelusta voi tehdä kognitiivisesti vähemmän kuormittavan ja siten palvella laajempaa käyttäjäkuntaa. Lukihäiriösimulaattori puolestaan sekoittaa kirjaimet ja laittaa ne tanssimaan näytöllä. Liikesimulaattori jäljittelee erilaisia motorisia vammoja, jolloin hiiren osoittimen hallitseminen vaikeutuu ja on hankalaa osua liian pieniin elementteihin, kuten linkkeihin tai painikkeisiin. Näkösimulaattorin avulla verkkosivusto näyttäytyy erilaisten näkövammaisten käyttäjien silmin. Esimerkiksi värisokeus, tunnelinäkö tai keskeisnäön menetys vaikuttavat käyttäjäkokemukseen merkittävästi.

Funkify-selainlaajennoksen kaikki toiminnot ovat maksutta käytössä neljän päivän kokeilun ajan. Tämän jälkeen osa toiminnoista poistuu ilmaisversiosta ja ovat jatkossa käytettävissä vain maksullisessa sovelluksessa. Pystytkö eläytymään hyperaktiiviseksi käyttäjäksi (Hyperactive Henny) useamman minuutin ajan? Entä miltä näyttää korkeakoulusi verkkosivusto värisokean Color Carlin silmin? Kokeile rohkeasti!

Ruudunkaappauskuva Jyväskylän yliopiston verkkosivuista punavihersokean suotimen läpi nähtynä.

torstai 13. kesäkuuta 2019

Oppimisanalytiikkaa ja vertaisoppimista Pedaforum 2019 -seminaarissa

Korkeakoulupedagogiikan kuumia perunoita tänä vuonna olivat oppimisanalytiikka ja vertaisilta oppiminen Pedaforum 2019-päivillä Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella kesäkuun alussa. Hyvien käytäntöjen jakaminen sekä läpileikkaus erilaisten opetuskokeilujen ja kehittämishankkeiden kokemuksista innosti tänä vuonna paikalle 650 korkeakouluopettajaa tai suunnittelijaa.

Seminaarin avauspuheenvuorossa FITechistä Akseli Huhtanen esitteli oppimismuotoilun työkalupakkia, joka auttaa opettajia erityisesti osallistavan verkkopedagogiikan suunnittelussa ja tuotannossa. Oppimismuotoiluksi tässä ymmärretään pedagogisten prosessien tietoinen kehittäminen. Seitsemän työkalun työkalupakki on jaossa cc-lisenssillä. Tutustu työkaluihin tarkemmin: https://fitech.io/news/fitechilta-tyokaluja-oppimiskokemuksen-kehittamiseen/

Oppimisanalyytikassa tarvitaan staattisen tiedon sijaan erilaisia räätälöityjä näkymiä sekä mahdollisuus ohjaavaan, ennakoivaan tietoon, ei pelkästään mitä on jo tapahtunut. Opettajan näkökulmasta digiratkaisut tuovat apua yksinkertaisiin ohjaustarpeisiin ja oikea-aikaiseen tukeen opintopolulla sekä vapauttavat opettajan aikaa haastavampiin kohtaamisiin. Hallinnon näkökulmasta oppimisanalytiikka auttaa myös kohdentamaan resursseja. Opiskelijalle analytiikasta on puolestaan hyötyä on mm. opintoihin sitoutumisessa, opiskelun etenemisen seuraamisessa ja kuormittavuuden ennakoimisessa. Oppimisanalytiikan käytössä olennaista on turvata, kenellä on pääsy dataan ja että lähtökohtana on oppimisen tukeminen ja pedagogiset perustelut, ei ulkoiset suoritusehdot kuten läsnäolo. Lue lisää esityksistä: http://apoa.tamk.fi/2019/06/13/apoa-oppimisanalytiikka-ja-pedaforum-paivat-2019/

Yksi hyvä tapa oppia työelämää yliopisto-opinnoissa on monitieteinen kurssi, joka rakentuu projektioppimiselle ja ilmiöpohjaiselle oppimiselle. Korkeakoulussa heikommin kehittyviä, mutta työelämässä tärkeitä taitoja ovat mmm. yhteistyö, luova ideointi sekä taito työskennellä monialaisissa tiimeissä. Opiskelijoiden palautteessa monitieteisyys sai kiitosta: "Opin argumentoimaan toisille opiskelijoille oman alani asiantuntijana."

Itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittymistä edistettiin tilastotieteen mooc-massakursseilla viikoittaisten tehtävien arvioinnissa: opiskelijat antavat ja vastaanottavat korjaavaa palautetta, reflektoivat oppimistaan ja toisen opiskelijan työskentelyä suhteessa malliratkaisuihin.

Myös opettajien osaamisen kehittämisessä on hyödynnetty vertaisia. HY:n kielikeskuksessa opettajille on tarjottu matalin kynnyksin mahdollisuus opettajien väliseen vertaispalautteeseen matchaten samoista asioista ja kehittämisestä kiinnostuneita opettajia toistensa kanssa. Oivaltavaa oli, että jättäessään "hakuilmoituksen", joka tarkoitti valmista sähköistä lomaketta vaihtoehtoineen, opettaja pystyi määrittelemään, haluaako hän pelkästään vaikka vain yhden tuokion vai käyttää useampia tunteja vertaisen kanssa sekä mikä aihe kiinnosti. Kielikeskuksen suunnittelijat etsivät sopivat parit toisilleen. Vertaisarvioinnin kohteena saattoi olla esimerkiksi oma tuntityöskentely tai vaikkapa kommentteja verkkototeutuksesta. Kymmenen opettajan kokemukset olivat positiiviset: opetuksen kehittäminen, toisen kohtaaminen pedagogisesti, hiljaisen tiedon sanoittaminen.

Jyväskylän yliopiston opettajat jakoivat kokemuksiaan mm. opiskelijoiden vertaispalautteista ja vertaisarvioinnista, harjoitustehtävien ruotimisesta, kielioppien automatisoiduista kotitehtävistä. OHO-hankkeen näkökulmana oli hyvinvointi itsearviointien ja pedagogiikan avulla. JYU:n digipalvelut esitteli digikummiverkoston kokemuksia ja Exam-etenttiä valtakunnallisen yhteistyön mahdollistajanana sekä järjesti saavutettavuus-työpajan.

perjantai 10. toukokuuta 2019

Tule yhdessä ideoimaan: Digiopetuksen learning cafe 17.5.2019!

”On vahvaa näyttöä, että parhaimmillaan teknologia voi tukea ryhmän oppimista. Se tarjoaa joustavia ja monipuolisia välineitä paitsi ryhmän väliseen vuorovaikutukseen myös oppijan oman työskentelyn tueksi esimerkiksi oman oppimisprosessin seuraamiseen, tiedon tallentamiseen ja muokkaamiseen, oman asiantuntijuuden ja tiedon jakamiseen.” Ks. UNIPS-hankkeen videoklippi: Oulun yliopiston tutkijatohtori Essi Vuopalan puheenvuoro: ”Tulevaisuuden oppiminen” https://youtu.be/OnWgTuaKUVo

* Miten voisin edistää yksilön tai ryhmän oppimista?
* Millaisia mahdollisuuksia ja millaista lisäarvoa teknologia voisi tarjota oppimiseen opintojaksollani?
* Miksi ja miten hyödyntäisin teknologiaa oppimisprosessin aikana? Mitä JYU:n tvt-välineet mahdollistavat?
* Miten arvioin kursseja syksyllä Sisu-järjestelmässä?

Tule keskustelemaan yhdessä kollegoiden ja digipalveluiden kouluttajien kanssa, miten voisit rakentaa opetustasi entistä monimuotoisemmaksi. Tarjolla on tietoiskuja ja kokemuspuheenvuoroja eri teemoista ja työkaluista oppimisprosessin suunnittelun ja toteutuksen tueksi.

Learning cafe alkaa klo 9.00 ajankohtaisella aiheella: Miten Sisu-järjestelmä vaikuttaa opettajan työhön syksystä 2019 lähtien? Lisäksi piirretään yleiskuvaa tai karttaa opetusteknogian vaihtoehdoista JY:ssa. Lue lisää Korpista! Pikaiset ilmoittautumiset keskiviikkoaamuun 15.5. mennessä. Ennakkoon ilmoittautuneille on tarjolla kahvit: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=237747

Tilaisuus on osana JY:n OPS-työtä tukevaa tapahtumasarjaa.

perjantai 3. toukokuuta 2019

Monikanavaisuus lisää verkkototeutusten laatua

Verkkototeutusten laatu, monikanavaisuus ja saavutettavuus olivat keskeisiä teemoja Kohtio-konferenssissa Hämeenlinnassa 11.-12.4.2019

OHO-hankkeella (eli OKM:n erityisavustushankkeella "Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa") on parhaillaan työn alla saavutettavuuskriteeristö, joka tulee jakoon kaikkiin korkeakouluihin. Yksi näkökulma on digitaalinen saavutettavuus, jonka osa-alueita ovat pedagoginen saavutettavuus, korkeakoulun tuki ja toimintakulttuuri. "Verkko-opetusta suunniteltaessa on huomioitava, että opiskelijoiden henkilökohtaisen tuen määrä on kasvanut ja usein tuen tarvetta ei tunnisteta riittävän ajoissa", muistuttaa TAMKista Minna Seppälä. "Saavutettavuuteen liittyvät myös monikanavaisuuden tukeminen sekä erilaisten oppimistyylien huomioiminen: aina oppija ei välttämättä etenekään tekstin ja opettajan oletuksen mukaan: voisiko välillä olla kuva, jonka kautta edetään?" Verkkototeutuksissa opettajan tulee olla selkeä tehtävänannossaan ja yhtenä vaihtoehtona voi olla ohjeistus sekä videona että tekstinä. Opettajilla isoin haaste digitaalisuudessa on ajankäyttö: on liian vähän aikaa itsensä kehittämiseen.

Savoniassa sairaanhoitajiksi opiskelevat olivat hyödyntäneet Teamsia työskentelyalustana sekä interaktiivisia videoita käänteisessä opetuksessa. Moodleen integroitua H5P-toimintoa käyttäen videot muokattiin interaktiiviseen muotoon. "Opiskelijat kokivat videot hyvänä tapana opiskella ennen taitopajoja: oli hyödyllistä nähdä videolta, miten teorissa opiskellut asiat tehdään vaihe vaiheelta ja samalla teoriatiedon merkitys avautui", Savonian ammattikorkeakoulusta Kukka-Maaria Savolainen kiteytti kokemuksia. "Osa opiskelijoista toivoi vieläkin enemmän kysymyksiä ja tehtäviä videoihin, koska tuolloin niihin keskittyi entistä paremmin. Myös opettajilta tuli positiivista palautetta: opiskelijat olivat jo etukäteen valmistautuneet sisällöllisesti asioihin ja kerranneet niitä, ehkä jopa harjoitelleet käytännössä. Etukäteisvalmistautuminen helpottaa taitopajoihin osallistumista ja harjoitusten sujuvuutta." Jotta videoiden tuottaminen olisi sujuvaa, käsikirjoitus täytyy laatia etukäteen sekä huolehdittava riittävästä valaistuksesta. "Myös teknistä digimentorin apua on hyvä saada ensimmäisten videoiden teossa".

Campusonline.fi on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjonta, joka kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot. eAMKissa tuotettuja verkkototeutusten laatukriteerejä sovelletaan myös näissä. "Tärkeää huomioida, että eri opettajien tekemien opintojaksojen mitoitus voi vaihdella suuresti verkkokursseissa", totesi Sanna Simola Turun ammattikorkeakoulusta. "Opettajan kannattaakin muistaa motivoivaa oppimistehtävää laatiessa on ”Tekisinkö itse?” –kriteeri"

eAMKissa on tuotettu uusille opiskelijoille digistarttipaketit, jotta opiskelussa käytettävät sähköiset ympäristöt, välineet ja toimintatavat tulevat heti sujuvasti tutuksi. Digistartti on osana opiskelijan ohjauksen polkua ja kokonaisuutta. Hyvä malli oli ottaa myös opiskelijoita suunnitteluuun mukaan.

Tutustu lisää eri aiheisiin esitysten tiivistelmistä (pdf)

torstai 18. huhtikuuta 2019

Tenttivierailulla


”En muuten itse ollenkaan ymmärtänyt, että tämä on näinkin historiallinen juttu!”, totesi UEFin opiskelija Marja suoritettuaan EXAMin historian ensimmäisen tenttivierailun Jyväskylässä tammikuussa. Ensimmäinen kysely tenttivierailusta Marjalta tuli jo viime syksynä, ja ennen tuota tammikuista iltapäivää oli lähetetty ja vastaanotettu useita viestejä Marjan ja JY:n, Marjan ja UEF:in sekä Marjan, JY:n ja UEF:in välillä. Ja tietenkin koko ajan taustalla oli EXAMin kehittäjätiimi tehnyt ahkerasti töitä toiminnon valmistumiseksi.


Mitä se tenttivierailu sitten konkreettisesti tarkoittaa?
Tenttivierailussa opiskelija suorittaa oman korkeakoulunsa opintoihin kuuluvan tentin jonkun muun korkeakoulun EXAM-tenttitilassa. Tenttiin ilmoittaudutaan normaalisti oman korkeakoulun ohjeiden mukaan, mutta
 oman korkeakoulun tenttitilan sijaan tenttiaika varataankin jonkun toisen tenttivierailutoimintoa käyttävän korkeakoulun tenttitilasta. 
Tenttiin vastataan aivan samalla tavalla kuin jos oltaisiin tenttimässä oman korkeakoulun tenttitilassa ja kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu, palautetaan tentti arvioitavaksi. Tentaattorille suoritettu tentti ilmestyy arvioitavaksi aivan samalla tavalla kuin jos tentti olisi suoritettu oman korkeakoulun tenttitilassa, tentaattori arvioi tentin aivan normaalisti ja opiskelija saa arvioidusta tentistä ilmoituksen sähköpostiinsa.

Mutta mitä kaikkea on pitänyt taustalla tapahtua ennen kuin Marjan tenttivierailu oli mahdollista? 
EXAMin yhteiskäytön kehitys on aloitettu konsortiossa jo 2016, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi EXAM-konsortiolle määrärahaa EXAM-tenttityökalun yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi. Kehittämistä on jatkettu edelleen yhdessä Ristiinopiskelun kehittäminen -kärkihankkeen kanssa. OKM:n rahoittama hanke toimii 2018–2019 EXAM-konsortion tukena tenttitilojen yhteiskäytön pilotoinnin edistämisessä sekä sopimusten laatimisessa. 
Tenttivierailu on koko EXAMin olemassaolon ajan ollut toivotuin ominaisuus opiskelijoilta kerätyissä palautteissa ja se lisää edelleen opintojen suorittamisen joustavuutta. Huhtikuussa 2019 tenttivierailu on jo käytössä Jyväskylän, Itä-Suomen, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa ja käyttöönotto laajenee vuoden 2019 aikana.

Lisätietoa: e-exam.fi



maanantai 15. huhtikuuta 2019

Seuraa oppimisprosessia Moodlen raporteilla

Missä vaiheessa kurssia opiskelijat ovat työskennelleet aktiivisimmin? Onko osalla ongelmia tarttua joidenkin tehtävien tekemiseen? Kuinka aktiivinen opiskelija on ollut vaikkapa keskustelualueen tehtävissä?

Muun muassa näihin kysymyksiin saat kätevästi vastauksia, kun hyödynnät Moodlen raportteja. Opettaja voi mm. löytää ajoissa "pudokkaat", joita olisi syytä muistutella esimerkiksi jonkin tehtävän tekemisestä sekä kehittää jatkossa kurssiansa näiden tietojen avulla.

Raportti-työkalu on hieman haastavasti löydettävä: klikkaa oikeasta yläkulmasta ratas-painiketta ja Lisää..., jolloin pääset erilaisiin raportteihin käsiksi. Opiskelijakohtaista tietoa löydät puolestaan ko. osallistujan tietojen kohdalta: mm. keskustelualueen aktiivisuus sekä rakenneraportti tai täysi raportti.

Löydät kuvitetut ohjeet: https://www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/moodle-ohjeet/raportit-opiskelun-seurannan-tukena

Lisäksi voit osallistua joko aiheeseen pureutuvaan webinaariin 25.4. tai luokassa lähikoulutukseen 10.5. Lisätietoja löydät Korpista tai linkistä http://r.jyu.fi/moodlekoulutukset

tiistai 19. maaliskuuta 2019

UEFin flipparit jakamassa hyviä käytäntöjä Jyväskylässä

Jyväskylän yliopistossa on parhaillaan käynnissä flippaus-koulutushanke, jossa on mukana liki 40 opettajaa eri tiedekunnista ja oppiaineista. Maaliskuussa järjestettiin hankkeen ensimmäinen koulutusseminaari, jossa mentorointivieraina oli Itä-Suomen yliopistosta opettajia ja heillä OKM:n flippaushanketta pyörittäneitä asiantuntijoita. UEFissa on liki 100 flippausta toteuttanutta opettajaa.

UEFin fysiikan opettaja Lasse Heikkinen kiinnostui flippaamisesta pohdittuaan erään opiskelijan palautetta perinteisen luentokurssin ja tentin jälkeen: "sain maksimipisteet, mutta en ymmärtänyt yhtään mitään". Nykyisin Lassen kahdella opintojaksolla opetus on käännetty eli 8 viikon opintojakso koostuu aiheen opiskelusta, jossa materiaalina sekä kurssikirja että videot, harjoitustehtävistä, viikkotiivistelmistä, kontaktitunneista, Moodle-tenteistä ja harjoitustöistä. Moodle oppimisympäristönä toimi tässä tukena: opiskelijat motivoituivat graafisen edistymisen seuranta -työkalun tukemana huolehtimaan siitä, että tehtävät oli ajoissa palautettu ja "liikennevalot vihreinä".

"Ohjeistan, että lukekaa kirja ja videot toimivat tukena eli ne ovat opettajan tiivistelmä. Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi, mutta työmäärä ei vähene. Kontaktitunneilla opiskelijat voivat kysyä mitä vaan", Lasse kiteyttää. Käänteisessä opetuksessa on keskeistä opettajan identiteetin muutos, jossa kollegiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Opiskelijan näkökulmasta palaute on usein se, että tämä oli työläs kurssi verrattuna perinteisiin kursseihin verrattuna - mutta samalla on paljon myös opittu!

Kasvatustieteilijä Teemu Valtonen UEFista avasi teknologispedagogisen sisältötiedon yhteyksiä eli TPAC-mallia (Technological Pedagogical Content Knowledge), jota kannattaa hyödyntää myös käänteisen opetuksen suunnittelussa apuna. Voit perehtyä myös UEFin flippausmanuaalin tallenteessa:

JY:n flippari-opettajat ovat parhaillaan suunnittelemassa oman opintojaksonsa flippausta ja he saavat palautetta suunnitelmistaan skype-mentorointi-hetkissä sekä toisiltaan että UEFin koulutuksen käyneeltä flipparinelikolta: Salme Korkala/ Kielikeskus, Jussi Maunuksela / Fysiikka, Pentti Impiö / Kokkolan yliopistokeskus ja Hannele Rajaniemi / Digipalvelut.

Lisätietoja Jyväskylän yliopiston omasta koulutushankkeesta löydät http://r.jyu.fi/flippaus