keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Vertaisopettajien vinkkejä ja kokemuksia Moodle-kursseista

Jos et päässyt mukaan IT-palveluiden 4.6. järjestämään "Moodle toimii - oikeastiko?!" -iltapäiväseminaariin, jossa vertaisopettajat esittelivät omia verkkokurssitoteutuksiaan ja kertoivat kokemuksistaan sekä opiskelijapalautteesta, voit jälkikäteen katsoa tallenteen JY:n verkossa: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/thk/intra/moodle-seminaari (katsottavissa vain JY:n verkossa).

Tilaisuuden alussa Leena Hiltunen IT-tiedekunnassa kiteytti varttiin asiat, jotka opettajan kannattaa huomioida verkkototeutusta rakentaessaan yhtäältä opettajan ja toisaalta opiskelijan kannalta.

tiistai 29. toukokuuta 2018

Ristiinopiskelua ja siirtotenttiä


Jyväskylän yliopistossa on jo vuodesta 2010 ollut mahdollista suorittaa itsenäinen sähköinen tentti kameravalvotussa tenttiakvaariossa. Tämä on tuonut joustavutta opiskelijan opintojen suorittamiseen ja vapauttanut myös opettajien aikaa, kun ”tenttipatteristo” on ollut valmiina laadittuna etentti-järjestelmässä. Lisää toivottua joustavuutta saadaan, kun Exam-etenttijärjestelmän nelosversio julkaistiin. Uudessa versiossa on ns. siirtotentti-toiminnallisuus, joka mahdollistaa opiskelijalle oman korkeakoulun opintojakson tentin suorittamisen jonkun toisen Examia käyttävän korkeakoulun tenttitilassa. Tätä siirtotenttiä pilotoidaan kevään 2018 aikana neljän korkeakouluparin välillä: JY ja JAMK, TY ja SAMK, Tampere3 sekä UEF ja Lapin yliopisto, ja tuotantoon se on tarkoitus saada syksyllä 2018.
Siirtotentti on yksi osa OKM:n rahoittamaa ristiinopiskelun kehittäminen -hanketta, jossa toteutetaan valtakunnallinen, korkeakouluille yhteinen ristiinopiskelun malli ja järjestelmäkokonaisuus ja tietojärjestelmäratkaisu sen tukemiseksi. Toteuttavat tekniset ratkaisut ovat kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä taustajärjestelmistä riippumatta. 
Ristiinpiskeluhankkeen etenemistä voi seurata hankkeen wiki-sivustolla:https://wiki.eduuni.fi/display/CSCristiinopiskelu
sekä hankkeen Facebook-sivulla: www.facebook.com/Ristiinopiskelu

tiistai 22. toukokuuta 2018

Jyväskylän ja Taideyliopiston digikummit koolla "leiritulilla" toukokuussa

Jyväskylän yliopiston 14 digikummin verkosto on kokoontunut vuoden aikana jakamaan hyviä käytäntöjä yli tiedekuntarajojen. Vinkkejä ja täsmäkysymyksiä sekä vertaistukea on lähi- ja verkkotapaamisten lisäksi jaettu aktiivisesti myös yhteisessä Yammer-ryhmässä.

Kevään aikana on vierailtu ja verkostoiduttu myös alueellisesti osallistumalla mm. Gradia-lukioiden pedapäivään. Lisäksi Taideyliopiston digitiimi vieraili toukokuun lopulla Jyväskylän yliopiston digikummien vieraina.

Taideyliopiston digikummihankkeen vetäjä Sirke Pekkilä sekä Sibeliusakatemian digitiimi olivat tutustumassa mm. Mikko Myllykosken lanseeraamaan edutorniin ja JY:n videopalveluihin. Eri talojen digikummit vaihtoivat myös innokkaasti keskenään kokemuksiaan opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen tukena. Sovimme, että aktiivista yhteydenpitoa jatketaan syksyllä.

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Opettaja toimii oppijan kompassina heutagogiassa

Opettajan kannattaa aika ajoin itsekin pysähtyä pohtimaan omia hyviä oppimiskokemuksiaan: Miten opin kaikkein eniten? Oppiminen voi olla hauskaa ja parhaimmillaan uteliaan tutkimusmatkailijan innostava kokemus, flow-tila, mutta samalla myös haasteellista edelllyttäen pinnistelyä ja vaivannäköä.

Heutagogia on yksi lähestymistapa yksilöllisen oppimisen tukemiseen. Tuolloin olennaisia kysymyksiä opiskelijalla ovat: "Mitä haluan oppia? Miten seuraan oppimistani? Miten tiedän mitä haluan oppia?" Lohjan yhteislyseon äidinkielen ja tietekniikan opettaja Mika Auramo kertoi heutagogian soveltamiskokemuksistaan Gradia-koulutuskuntayhtymän lukioiden pedailtapäivässä, johon myös JY:n digikummit saivat kutsun.

Keskeisintä heutagogiassa on, että tuetaan opiskelijoiden yksilöllisiä tavoitteita. Tuolloin opettaja uskaltaa luottaa oppijan omiin valintoihin ja oppijaa motivoi oppimisprosessissa vapaus, "saan itse päättää mitä teen".

Heutagogia ei tarkoita, että opiskelijat perehtyisivät sattumanvaraisesti mihin hyvänsä. "Tärkeät sisällöt katetaan, koska opsia seurataan", Auramo korostaa. Tässä voidaan käyttää kartta-metaforaa. "Opettaja on kompassi, joka ohjaa suuntaa, mihin opiskelija on menossa".

"Opettaja tarjoaa teemat ja oppijat voivat työskennellä muualla kuin luokassa. Usein opettaja istuu opiskelijoiden keskellä vaikka käytävällä, on käytettävissä kysymyksille - ja opettaja voi seurata koko luokan työskentelyn edistymistä esimerkiksi Pedanet-verkko-oppimisympäristöön palautuvien töiden kautta", Auramo kertoo.

Auramon opetuksessa opiskelijan tuotokset ovat kirjoitelmia: tuntipäiväkirja, oppimispväkirja tai älytunnit, jossa opiskelija voi ideoida ja nostaa pohdinnan alle itselleen tärkeitä teemoja ja kysymyksiä ikään kuin tyhjälle paperille. Olennaista on, että opiskelija treenaa juuri itselleen tarpeellisia tehtäviä, joiden äärelle opettaja yksilöllisesti opastaa. Arvostelun sijaan on tärkeää opiskelijan oma suunnittelu, pohtiminen ja opitun erittely.

Tavoitteena on siis tarjota yksittäiselle opiskelijalle arvokasta täsmäohjausta. Arvioinnissa korostuu reflektio ja oppijalle rakentuu oma oppimispolku opettajan ohjauksessa. "Tärkeää on metakognitio, joka on tässä oppimisen kolmoissilmukka: mitä pitää oppia, miten sekä mistä tietää mitä pitää oppia. Opettajan roolina on scaffolding (eli oppimisen oikea-aikainen tukeminen)".

Lue lisää: * http://bit.ly/heutagogia
* http://lyseo.org -blogi, ks. kurssit ÄI

Iltapäivän aikana keskusteltiin paneelissa tulevaisuuden mahdollisuuksista, mm. yksilöllisyydestä opetuksessa ja oppimisessa sekä tekoälyn hyödyntämisestä. Teknologia tulee nähdä opetuksessa työkaluna, ikään kuin kynänä, joka mahdollistaa tiettyjä toimintoja. Teknologia voi myös säästää resursseja: hoitaa rutiininomaisia asioita, jolloin opettajan aikaa vapautuu ohjaukseen ja yksilöllisten oppimispolkujen tukemiseen.

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Vierailijoille voit nyt luoda itse väliaikaiset tunnukset

Yliopiston vierailijaverkon "jyu-guest" käyttöä ja siihen liittyvien tunnuksien luomista on laajennettu henkilökunnalle. Henkilökuntaan kuuluva henkilö voi nyt luoda omille vierailijoilleen väliaikaisen käyttäjätunnuksen vierailun ajaksi (tunnuksen maksimiaika 2 vrk). Vieralijaverkon tunnuksia ei ole enää tarpeen pyytää palvelupisteestä, vaan käyttö nopeutuu ja helpottuu yleisimmissä käyttötilanteissa.

Voit kirjautua palveluun yliopiston tunnuksilla osoitteessa: https://guestnet.jyu.fi/login.php

Pidempiaikaiset käyttöoikeudet tai oikeudet ryhmille luodaan edelleen palvelupisteen kautta.

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Hyviä käytäntöjä videoklippeinä

Miten osallistaa oppijoita toimimaan toistensa vertaisopettajina? Tai ohjata opiskelijoita sujuvasti vaikka kotoa käsin skypellä ja ipadilla? Tai laskutehtävien tarkastamisessa hyödyntää kriteeripohjaista itsearviointia?

Katso videoklippejä Digikummien kanavalta Moniviestimestä: Jyväskylän yliopistossa opetustehtävissä toimivat kertovat arjen digipedagogisista oivalluksistaan mm. sulautuvaan oppimiseen, ohjaukseen ja arviointiin liittyen. Moni hyvä käytäntö voi olla osalle jo valmiiksi tuttu juttu, mutta monelle kuitenkin uusi ja tärkeä vinkki etenkin kun vertainen kertoo sen arkityöhön tuomasta lisäarvosta.

Digikummikanavan tarjonta täydentyy koko ajan. Jos sinulla on hyvä käytäntö, jonka haluat jakaa muille - tai haluat ilmiantaa kollegasi, ota yhteyttä lähimpään digikummiin. Voit myös halutessasi itse tuottaa klipin kanavalle.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Makupaloja Tulevaisuus haastaa oppimisen ja verkko-opettajan 2018 -seminaarista

Alueellisessa yhteistyössä on voimaa: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä Gradia järjestivät perinteisen THO-kevätseminaarin opettajille ja suunnittelijoille Jyväskylässä 8.-9.3. Mielenkiintoisia rinnakkaisia esityksiä oli runsaasti eri teemoista: mm. Koulussa digittää -hankkeen aikaansaannoksia, EduFutura-toiminnan esittelyä, monimuoto-opetuksen mahdollisuuksia, opetuksen ja ohjauksen rikastamista digivälineillä, kyberturvallisuutta jne. Tähän juttuun poimin kiinnostavasta tarjonnasta muutaman makupalan.

JAMKin toteuttamassa hybridiopetuksessa opettaja vetää samanaikaisesti kahta ryhmää: toista videovälitteisesti ja toista luokkatilassa - ja molempia ryhmiä osallistetaan opetuksen aikana. Etänä toimivat opiskelijat voivat toimia joko omalta koneelta - tai vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa myös satelliittiopetusta: kokonainen ryhmä osallistuu samasta tilasta.

JAMKissa on rakennettu hybridiopetukseen soveltuvia tiloja, jotka on varusteltu mm. kattomikrofonein, opettajalla on käytössään headset ja liikuteltava kamera; samoin opiskelijoilla on webbikamerat ja mikrofonit. Pyörillä liikkuvat pöydät ja tuolit sekä kokolattiamatto ehkäisevät häiritsevää melua.

"Hybridiopetus edellyttää suunnittelua ja pedagogista valmistelua. Opettajan on etukäteen huolehdittava, että materiaalit ja oppimistehtävät ovat digitaalisina, samoin kaikki opiskelijoiden tuotokset. Lisäksi on pohdittava, millaiset harjoitukset toimivat", suunnittelija Jonna Salmijärvi JAMKista korostaa. Videokokoustyökaluun rakennetaan valmiiksi kaikki tarvittavat näkymät, esimerkiksi Adobe Connectissa huoneet pienryhmille layouteineen. Tehtävät voivat kuitenkin olla hyvinkin erilaisia: ryhmätöitä voivat tehdä yhdessä myös etänä ja luokassa olevat - ja postereidenkin esittely onnistuu. Luokassa olevat opiskelijat voivat tehdä toiminnallisia tehtäviä ja verkon kautta osallistuvat työstäisivätkin itsenäisiä tehtäviä.

Kahden JAMKin "hybridiopettajan" mukaan opiskelijoiden kanssa on syytä sopia etukäteen selkeistä pelisäännöistä. Ohjeistukset kannattaa jakaa etukäteen kirjallisina ja laatia selkeästi tyyliin "tee, laita, lue". Yksi hyvä käytäntö on, että opettaja vastaanottaa ensin opetustilanteeseen mukaan etäihmiset ja vasta jälkeen päästää luokkaan opiskelijat, jonka aikana on hetken mikrofonit kiinni turhan äänimelskeen estämiseksi. Ryhmäytymistä usein auttaa, jos kamera kiertää lähiryhmässä. Jokaiselle opetuskerralle tulisi laatia käsikirjoitus: sisältö, aikataulut, pedagogiset ideat, Connect-layoutit jne. Opettajan kannattaakin siis varata aikaa toimintatapoihin ja välineisiin perehtymiseen ennen monimuoto-opettajuuden aloittamista; tukena toimivat mentorointi ja kollegan työn seuraaminen.

Jyväskylän yliopistosta Leena Hiltunen esitteli kaksi Tasa-arvoinen oppiminen 24/7 -hankkeessa kehitettyä konkreettista työkalua opettajalle verkko-opetuksen suunnittelun tueksi: verkko-opetuksen työkirjan ja oppimismatriisin. Näiden avulla opettaja osaa helpommin kiinnittää suunnittelussaan huomiota kaikkiin eri näkökulmiin. Verkkokoulutuksen suunnittelun pdf-muotoista työkirjan löydät osoitteesta: http://urly.fi/UTE. Verkko-opetuksen suunnittelu-, ohjaus- ja arviointimatriisi on käytännössä Excel-tiedosto, johon opettaja merkitsee esim. ohjaussuunnitelma eli esimerkiksi milloin ryhmälle sähköpostia, milloin annettava palautetta, missä vaiheessa osaamistavoitteita arvioidaan. Lisäksi se sisältää opiskelijan oppimisteot, opiskelijan työmäärän tunteina sekä deadlinet. Matriisin laatimisen taustalla opettajalla on oma visuaalinen kartta verkkototeutuksensa sisällöstä.

JAMKin suunnittelija Mari Varonen puolestaan kannusti kehittämään verkkototeutusta laatukriteereiden avulla. Opettaja voi peilata omaa toteutustaan eAMK-laatukriteereihin: http://www.eamk.fi/fi/opintotarjonta/laatukriteerit/ ja pohtia, kuinka hyvin oppimista tukevat eri näkökulmat on huomioitu.

"KEHTO - Koulutusta edistävät todellisuudet" -hankkeesta JAMKin opettajat Pirkko Ratinen ja Leena Seriola esittelivät, miten he ovat havainnollistaneet opiskelijoille akuuttia operatiivista hoitotyötä virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä. Opettajat ovat mm. tuottaneet leikkaussalissa 360-videoklippejä - ja VR-lasien avulla opiskelijat saavat etukäteen ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua leikkaussalityöskentelyyn ja moninaisiin laitteisiin.

Osaamisen kehittämisen teeman alla Satu Aksovaara nosti esille osaamismerkit ajatuksella, että opettaja kehittää työtään, oppii työssään ja vapaa-ajalla huomaamattaan. Open osaamismerkkien kautta hän voi tehdä näkyväksi oman osaamisensa kehittymistä. Osaamismerkkien kriteeristön avulla syntyy mahdollisuus reflektioon ja ne tuovat näkyväksi osaamisen. Myös kunkin oppilaitoksen tutor-opettajia, eTutoreita, pedagentteja ja digikummeja eli opettajien vertaisverkostoja esittäytyi ja oppi toistensa tähänastisista kokemuksista sekä pohti alueellisen yhteistyön virittelemistä.

Ja kun Jyväskylässä ollaan, puhujiksi ja musisoimaan saapui kaksi opetusalan asiantuntijaa Semmareiden vakioriveistä opettaja-tutkija Hannu Moilanen & rehtori Pasi Pohjola, jotka pureutuivat haasteeseen, miten saadaan oppimiseen mukaan luovuutta ja iloa.

Voit katsoa jälkikäteen tallenteita osasta seminaarin sisältöä:

* Koulussa digittää – Keski-Suomen tutoropettajaverkosto, Riina Sutinen, Jyväskylän kaupunki
* Keynote: Luodaan yhdessä parasta osaamista maailmaan! Sanna Vahtivuori-Hänninen, OKM
* EduFutura Jyväskylän kuulumisia, Jenni Isopahkala
* Keynote: Luovuus ja ilo oppimisessa, opettaja ja tutkija Hannu Moilanen & rehtori Pasi Pohjola mieskuoro Semmareiden vakioriveistä

Voit tutustua jälkikäteen seminaarin materiaaleihin.