perjantai 22. syyskuuta 2017

Sinäkö se oot - uusi digikummi?

Jyväskylän yliopistossa käynnistyy uudenlainen toimintamalli, jossa digipedagogista tukea tuodaan lähelle opettajaa ja hänen arkityöhönsä. Jokaisesta tiedekunnasta ja neljästä erillislaitoksesta kutsutaan mukaan opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä digikummeiksi. Digikummi haluaa kokeilla uutta ja innostaa kollegoita kehittymään opetusteknologian hyödyntämisessä.

Digikummin tärkein tehtävä on jakaa kokemuksia ja vinkkejä vertaisille omassa yksikössä. Digikummin ei tarvitse olla mikään digiguru - teknisiin kysymyksiin hän saa ideoita ja tukea digikummeista syntyvästä vertaisverkostosta ja IT-palveluilta. Näin digikummi toimii linkkinä ja auttaa löytämään ratkaisuja opettajien tarpeisiin.

Digikummitoiminta on osa OKM:n erityisavustuksella rahoitettavaa "Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen" -hanketta vuosille 2017-19. Hankerahoituksen avulla on mahdollista saada digikummille huojennusta työsuunnitelmiin (30 h kontaktiopetusta) kalenterivuoden 2018 aikana.

Opettaja, lähde mukaan! Hae digikummiksi 29.9. 2017 mennessä. Lisätietoa hankkeesta ja hakulomake: https://www.jyu.fi/koulutus/dipe/esittely

Katso videoklippi: kokkolalaisten kokemuksia digikummitoimintaa vastaavasta ADeE-verkostosta: Mitä iloa ja hyötyä sain arkityöhöni? https://urly.fi/OsA

perjantai 1. syyskuuta 2017

Eväitä oppisen ja opetuksen tueksi Vaasan Pedaforum-päiviltä

Miten digistrategia kannattaisi luoda ja jalkauttaa korkeakoulussa? Millaisista tekijöistä rakentuu aktiivista oppimista tukeva luokkahuone? Miksi opettajan kannattaa kokeilla perinteisen luennon sijaan käänteistä opetusta? Entä voiko mitä tahansa aihetta, esimerkiksi pedagogiikkaa tai vuorovaikutusta oppia ja opettaa verkossa? Muun muassa näitä näkökulmia valotettiin Pedaforum-päivillä elokuun puolivälissä Vaasassa - kuin Strömsössä –hengessä.

Monessa korkeakoulussa, mm. Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa, on vastikään työstetty Koulutuksen digistrategiaa 2020 moniäänisesti, sillä koulutuksesta vastaavan vararehtorin työryhmän muodostivat henkilöt yli yksikkörajojen: edustajia opetusteknologiayksiköstä, tietohallinnosta, tukipalveluista, opettajista ja opiskelijoista. Digistrategian jalkauttamista helpottaa se, että korkeakoulun hallitus, yksiköiden johtajat ja koulutusohjelmavastaavat seisovat vahvasti sen takana. LUTissa uskalletaan käyttää myös mittareita: yhtenä tavoitteena on kasvattaa opettajien tuottaman digitaalisen opetuksen määrää ja on sovittu, että kukin opettaja ottaa joitakin uusia tvt-työkaluja käyttöönsä omassa opetuksessaan. Samalla on varmistettu toimivat digioppimista tukevat tukipalvelut kokonaisuudessaan: ei pelkästään opetusteknologian osalta, vaan myös kirjaston, tilapalveluiden ja tietohallinnon palvelut.

Flipped classroom – opetusmetodi oli näkyvästi esillä seminaaripäivillä. UEFin tuttavallisesti nimittämät flippari-opettajat kääntävät perinteisen kuuntelulle rakentuvan luokkakulttuurin ylösalaisin. Opiskelijat perehtyvät etukäteen perusasioihin videoklipeistä tai kirjoista - ja kontaktiopetuksessa aktiivisesti keskustellaan, kysellään, nostetaan esille asioita joita ei ymmärretty ja näin syvennetään tietämystä yhdessä. Flippaus oppijakeskeisenä menetelmänä onnistuu parhaiten, jos aihe on opettajalle tuttu ja ennen videoiden tuottamista hän tekee huolellisesti ydinainesanalyysin. Osa oppijoista voi kokea menetelmän työläänä – mutta toisaalta: oppimisen eteen on yleensä nähtävä vaivaa.

Ruotsalaiset Marie Leijon ja Lena Dafgård pureutuivat puheenvuoroissaan ”tilapedagogiikkaan”: “design for learningissa” tila on järjestetty uudelleen sijoittamalla ympäri luokkaa joukko pyöreitä pöytiä, screenejä ja valkotauluja – ja jopa melua estäviä ”noice captures” -ratkaisuja. Nyt opettajan paikka onkin keskellä huonetta, josta hänen on helppoa seurata pienryhmien työskentelyä sekä havaita oppimisen etenemistä ja nostaa esille ryhmien tuotoksista erityisiä näkökulmia. Vastaavasti kun tila sallii uudenlaisen tavan toimia, opiskelijoilta edellytetään mm. taitoa neuvotella ryhmissä ja toisinaan epävarmuudenkin sietoa (”design in learning”). Katarina Winka Umeån yliopistosta rohkaisee opettajia tekemään opetusporfolion, joka on laajempi kuin CV. ”Portfoliossa on olennaista pohtia omaa opetusfilosofiaa – sekä liittää siihen konkreettisia asioita, kuten esimerkkejä työstä ja vertaisten arviointia. Opettajan tulisikin avata osaamistaan kuten tutkija vastaten kysymyksiin: mitä olen tehnyt (cv), miten olen tehnyt, miksi ja mitkä ovat ratkaisuja valinnoistani. ”

Summasummarum: yhdestä suusta todettiin, että jälleen kerran opettajien ja suunnittelijoiden avoin kokemusten jakaminen ja myös haasteista keskusteleminen voimaannuttivat. Monella on repussa nippu uusia kehittämisideoita kokeiltavaksi omassa talossaan! Seuraavan kerran tavataan ensi syksynä Turussa.

Lisätietoja aiheista ja esityksistä löydät: http://www.uva.fi/fi/sites/pedaforum2017/programme/

tiistai 16. toukokuuta 2017

Vaihtoehtoisia työkaluja: Yammer opiskelijoiden ohjauksessa

Office365 ja Yammer -pilvipalvelut ovat yksi toimiva vaihtoehto työ- tai opiskelijaryhmän työkaluksi.

JAMK:in hyvinvointialan opettajat (Sanna Häkkinen ja Leena Seriola) ovat käyttäneet tutoroinnin pääasiallisena välineenä Yammeria ja he jakavat kokemuksiaan Yammerin käytöstä ohjauksessa sekä kokemuksia opiskelijoiden toiminnasta ja aktiivisuudesta Yammerin tutor-ryhmissä webinaarissa pe 2.6. klo 13.00 alkaen.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Korppiin: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=211694 

Webinaari on osa Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Edufutura-Nopeat startit -hanketta.
Löydät kaikki webinaarisarjan tallenteet: https://tulevaisuushaastaaoppimisen.wordpress.com/digipeda-go-webinaarisarja-2016-17/

Vinkki: ohjeita Yammerin käytön ensiaskeliin löydät myös JY:n IT-palveluiden sivuilta:
https://www.jyu.fi/itp/ohjeet/how-to-nain-tehdaan/yammer_abc

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Uusi 20-paikkainen eTentti-tila (x150) avataan 2.5.2017



Toukokuu ja joulukuu ovat olleet perinteisesti erittäin ruuhkaisia etenttimisen ajankohtia. Tuolloin kaikki halukkaat opiskelijat eivät ole aina mahtuneet tenttimään kirjaston 12-paikkaiseen etenttitilaan.


Nyt asiaan on ratkaisu: X-rakennukseen on varustettu upouusi etenttitila, jossa on 20-paikkaa ja se on avoinna myös lauantaisin. Myöhemmin aukioloajat mahdollisesti myös laajenevat yliopiston tutkimus- ja kampuspalveluiden päätösten pohjalta.

Löydät tarkempia lisätietoja IT-palveluiden etentti-sivustolta: www.jyu.fi/itp/etentti-ohjeet Ajankohtaista-kohdasta.


torstai 27. huhtikuuta 2017

eTentistä lisäarvoa: jäsennellyt vastaukset ja opettajalta lisää palautetta

Tentti on edelleen yksi keskeinen arvioinnin muoto korkeakouluissa. Sähköinen tentti on sekä opiskelijoille että opettajille joustava vaihtoehto toteuttaa tenttiminen resurssiviisaasti säästäen tila- ja henkilöstökustannuksissa.

Oli ilo havaita, että yliopistomme opettajat ovat löytäneet etentistä myös oppimista tukevia elementtejä: oppijat tuottavat jäsennellympiä tenttivastauksia ja opettajilla on aiempaa helpompi sanallisen palautteen antamisen mahdollisuus.

Katso videoklippi: mitä muuta lisäarvoa tentaattorit ja opiskelijat ovat löytäneet etentistä:

torstai 6. huhtikuuta 2017

Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaarista yhteenvetoa

  • Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla eväillä, miten opettajuus muuttuu? 
  • Millaisia kokemuksia on sosiaalisen median tai videoiden hyödyntämisestä opetuksessa? 
  • Miten opetusta voisi jälkikäteen analysoida? 
  •  Entä mitä on tarinallisuus tai kyberturvallisuus opetuksessa?
Mm. näitä teemoja pohdittiin yhdessä Tulevaisuus haastaa oppimisen 2017 -seminaarissa 24.3. Jyväskylän yliopiston tiloissa Agorassa.


Perinteinen keväinen tilaisuus toteutettiin yhteistyössä alueen kolmen oppilaitostoimijan kesken: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Koulutuskuntayhtymä - ja erityistä tänä vuonna oli näiden kolmen toimijan EduFutura-yhteistyö. Jo tehdyt nopeat startit esiteltiin ja paneelikeskustelussa valotettiin EduFutura-yhteistyön mahdollisuuksia jatkossa.

Osa seminaarista tallennettiin ja löydät sekä tallenteet että muun jaossa olleen materiaalin: bit.ly/tho2017materiaalit

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Tarjolla maksuttomia Office 365 -webinaareja!

IlonaIT:n ja Microsoftin yhdessä järjestämässä Opi365-webinaarisarjassa opettajat kertovat omia kokemuksiaan Office 365-työvälineistä ja antavat käytännön vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Samalla saat myös tietoa Office 365-uutuuksista.

Voit osallistua livenä mukaan tai katsoa jälkikäteen tallenteen, kuten tässä aiheesta "Pilvipalvelun syvin olemus, tunnetko One Driven?"

Muut webinaarisarjan aiheet keväällä 2017:

7.3. Portfoliotyöskentelyä ja tutkivaa oppimista, OneNote, Janne Konttinen

9.3. Esitysten ja raporttien visuaalisempi muotokieli, Sway, Risto Lauri

20.3. Kysely- ja palautetyökalu monipuolisessa käytössä, Forms, Lina Munsterhjelm

28.3. Luokan muistikirjalla voit rakentaa kokonaisuuksia, Janne Konttinen

4.4. Tutustutaan uutuuteen: Microsoftin uusi Classroom, Janne Konttinen

11.4. Päiväkirja, suunnittelupohja, projektitukikohta ja visuaalinen muistin ja arvioinnin apu, OneNote opettajan ja oppilaan työvälineenä, Piia Martikainen

Webinaarit järjestetään klo 15:00-16:00. Löydät linkit osallistumiseen ja tallenteisiin: http://bit.ly/Opi365 (huom. vieritä ihan sivun loppuun!)

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Millaista on saavutettava esitysgrafiikka?

Kun teet opetusmateriaaliksi esimerkiksi powerpoint-esityksen, mistä tiedät, että se on mahdollisimman toimiva ja esteetön kaikille opiskelijoille? Tutustu esitysgrafiikan saavutettavuusohjeisiin tallenteessa, joka kiteyttää keskeiset periaatteet ja saavutettavuustarkistukset: https://www.youtube.com/watch?v=gkTSGXVRzn0

"Saavutettavuus (accessibility) on kokonaisvaltainen ajattelutapa, johon em. esteettömyyden ajatellaan sisältyvän. Käsitteenä saavutettavuus kuvaa sitä, kuinka helposti informaatiota, järjestelmää, laitetta, ohjelmaa tai palvelua voi käyttää riippumatta henkilön ominaisuuksista, esimerkiksi toimintarajoitteesta, vähemmistöön kuulumisesta tai vähävaraisuudesta. Saavutettavuudella edistetään yhdenvertaista osallisuutta (inkluusio). Saavutettavuus kattaa käsitteenä laajemman alan kuin esteettömyys ja kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä."

Tutustu vielä laajemmin suositukseen mahdollisimman saavutettavasta tieto- ja viestintäympäristöstä: http://www.esok.fi/stivisuositus

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Tärkeintä learning ilman e-alkua!

Osallistuin ensimmäistä kertaa Lontoossa suureen kansainväliseen opetusteknologiatapahtumaan BETT -messuille, joka kerää opettajia, suunnittelijoita ja koulun johtoa noin 35 000 yli 120 maasta. Suomestakin oli iso joukko osallistujia: IlonaIT:n British Museumissa järjestämässä tilaisuudessa oli paikalla yli 300 suomalaista. Näin ollen tapahtuma tarjoaa myös hyvän verkostoitumismahdollisuuden.

Messuilla oli runsaasti tarjolla erilaisia teknologisia työkaluja noin 500 esittelijältä, mm. läjäpäin älytauluja, ohjelmoitavia robotteja, virtuaalilaseja, erilaisia oppimisympäristöjä. STEAM eli science, technology, engeneering, art & mathematics -hands on -työpajoissa oppijat rakensivat arkisista materiaaleista erilaisia tieteellisiä kokeiluja tai visualisointeja.

VirtualRealitya opetuksessa perusteltiin mm. sillä, että se tarjoaa kokemuksia, jotka eivät olleet aiemmin mahdollisia: esim. Kävele Aleppossa -tehtävässä olennaista on elämyksellisyys: askelten äänien kuuleminen, käänny ja katso eri suuntiin. Oppija voi elää uudelleen historiaa ja VR on tässä mielessä parempi kuin video, koska herää tunne seisovansa keskellä tapahtumia. VR-realisointeja voi käyttää esimerkiksi tunnin alussa lyhyinä triggereinä. Microsoftin Hololens –hologrammilasit tarjoavat mixed realitya eli fyysisen ja virtuaalisen todellisuuden leikkauskohdan. Esimerkiksi visertävä lintu: kun menet kauemmaksi, ääni hiljenee. Käyttötapauksia oli jo monia: mm. lääketieteen opiskelijoille opetetaan ihmisen anatomiaa, tutkitaan Marsia ja ikään kuin kävelisi itse Marsissa, myös joukko opiskelijoita voi työskennellä hologram avatarina.

Pedagogiikasta Microsoftin "koulutuspresidentti" Anthony Salcito kiteytti: superhero-opettajat johtavat nyt - kuitenkin tarvitaan koko oppilaitoksen muutosta, joka onnistuu vain muutosta johtamalla. Ilona-IT:n illassa psykologi Kirsti Lonka korosti, että ongelmalähtöisessä oppimisessa opettajien on pakko päästä pois perinteisestä kaikkitietävyyden taakasta - ja parhaimmat opettajat ovat samalla myös hyviä oppijoita! Opettamisessa on olennaista oppijoiden luovuuden ja kriittisen ajattelun tukeminen. Lonka painotti, että digiloikassa suurin ongelma on pedagoginen loikka. Myös Sir Ken Robinson tähdensi, että opettajien on uskallettava myöntää, etteivät tiedä kaikkea. Great teachers are great students!

Kokemuksistaan kertoi IT-palveluiden suunnittelija-kouluttaja Hannele Rajaniemi

Tervetuloa Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaariin pe 24.3.!

Jokakeväinen maksuton seminaari on jo perinne, joka kokoaa Keski-Suomen aktiiviset oppilaitostoimijat yhteiseen digitaitoja teroittavaan tapahtumaan - nyt jo 7. kerran!

Paikkana on tänä vuonna Jyväskylän yliopiston Agora. Pääteemoina ovat oppimisen uudistaminen, luovuus ja yhteistyö.

Tänä keväänä seminaarissa korostuu Jyvässeudulla alkanut EduFutura-yhteistyö: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tekevät jatkossa yhteistyötä aiempaa tavoitteellisemmin ja syvemmin. On sovittu eri koulutusasteita koskevasta ainutlaatuisesta toimintamallista, jossa on jo tuotettu nopeita startteja mm. oppimisen uudistamisen osa-alueella.

Mielenkiintoisten ajankohtaisten puheenvuorojen lisäksi on tarjolla kokeilun mahdollistavia hands-on-työpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Saat käytännönläheisiä vinkkejä opetukseesi mm. pilvipalveluista/0365-työkaluista opetuksen ja ohjauksen tukena, ideoita videoista ja verkko-ohjauksen välineistä sekä opit tekemään infograafeja.

Tutustu tarkemmin sisältöön: http://bit.ly/tho2017

Ilmoittaudu mukaan jo nyt: http://bit.ly/tho2017ilmoittautuminen

tiistai 31. tammikuuta 2017

Videot opetukseen

Käänteisessä opetuksessa videotallenteet ovat keskiössä: opiskelija katsoo etukäteen fakta-aineksen ja lähiopetuksessa voidaan keskittyä keskustelemaan, pohtimaan, esittämään kysymyksiä. Mutta miten opettajana tuotan videoita mahdollisimman sujuvasti? Millaisia työkaluja Jyväskylän yliopisto tarjoaa henkilökunnalle? Millainen on hyvä klippi ja mitä kannattaa huomioida sisällön editoinnissa? Miksi klippi kannattaa tekstittää?

Tutustu Yle Uutisluokan opetusvideoihin, joista saat nopeasti keskeiset vinkit hyvän videon tekemiseen.

Tule mukaan myös IT-palveluiden Video opetuskäytössä -henkilöstökoulutukseen pe 10.2. klo 8.30-11, jossa saat opastusta työkaluihin sekä pohdit, milloin eri tavoin tuotettu klippi toimii parhaiten. Ilmoittaudu mukaan pikaisesti: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=211277