Perinteinen ITK (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa)-konferenssi Hämeenlinnassa keräsi 2.-3. joulukuuta noin 2500 osallistujaa koronapassein. Tarjolla oli tuttuun tapaan monipuolinen kattaus opettajien ja suunnittelijoiden esittelemiä malleja ja kokemuksia digin hyödyntämisestä oppimisen ja opetuksen tukena. Tässä nostona niistä osa - tutustu lisää koko päivien eri teemoihin: https://itk-konferenssi.fi/
Opetusministeri Li Anderson korosti oppimisen tuen tärkeyttä sekä koronan aiheuttaman hyvinvointivajeen paikkaamista. Digityövälineet toimivat pedagogiikan tukena: ne tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia sekä yhdenvertaisuutta osallistumiseen. Lisäksi hän muistutti, että hyvät digiperustaidot eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys ja on tärkeää huomioida yksilölliset erot. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat myös oppimisanalytiikan hyödyntäminen, jatkuva oppiminen sekä kokonaisarkkitehtuurityö, opetuksen digitaalinen kokonaisuus.
Entä millaisia ovat verkko-oppimisen kesto-ongelmat? "Valmisteluun ei ole riittävästi aikaa ja resursseja, osallistujat eivät pysy mukana loppuun saakka tai osallistujien toiminta ei muutu koulutuksen jälkeen", listasi digioppimisen asiantuntija Akseli Huhtanen Aallosta. "Hyödynnä digiä silloin kun siitä on aitoa hyötyä. Käytä hyväksitodettuja malleja. Perusmalli verkkokoulutuksen rakentamiselle: ensin orientaatio ja aktivointi eli luo turvallinen ilmapiiri, sitten perusteet ja kiinnostuksen suuntaaminen, syventävä vuorovaikutus ja sekä lopuksi yhteenveto ja arviointi".
"Projektoripedagogiikan sijaan on tärkeää keskittyä siihen, mitä oppija tekee". Pudokkaiden ehkäisemiseksi konkreettisina työkaluina toimivat mm. yhteisesti asetut tavoitteet, ennakkokyselyt, oppimisen kalenterointi, opetustilanteessa turvallisen tilanteen luominen, vähemmän luennointia ja enemmän yksilöllisiä ohjaustuokioita, tehtäväperustainen jatkuva arviointi ja opintopiirit pelkän lopputestauksen sijaan sekä muistutusviestintä. Huhtanen vinkkasi tekemänsä Bloomin taksonomiaan pohjautuvan konkreettisen yhteenvedon, josta saat ideoita oppijan aktivointiin sekä minkätasoista oppimistavoitetta erilaiset aktiviteetit vastaavat. Lue lisää: cutt.ly/verkkoajj
Oppimisanalytiikan avulla voidaan tehdä oppimista näkyväksi, jotta opetusta voidaan kehittää sekä tarjota tukea putoamisriskissä oleville. Keskeistä on ratkaista, miten saadaan tietoa liikkumaan eri järjestelmien välillä sekä koko yhteisö ja opiskelijat suunnitteluun mukaan. Eettisestä näkökulman tueksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan säädöksiä tekoalystä ja datan hyödyntämisestä ja ne ovat sovellettavissa myös oppimisanalytiikkaan. Lue lisää Oppimisanalytiikan viitekehyksestä: Hyvät käytännöt oppimisanalytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä -julkaisusta, jossa OKM:n asettama asiantuntijaryhmä pohtii yhteisiä määritelmiä, pelisääntöjä ja parhaita käytäntöjä.
Hybridiopetuksessa on samanaikaisesti kaksi ryhmää: lähiryhmä ja verkon kautta osallistuvat oppijat. "Hybridiopetuksessa olemme pedagogisesti vielä alkutaipaleella: hankitaan laitteet, mutta ei ole pedagogista ymmärrystä miten niitä käytetään. Opettajat tarvitsevat hybiridiopetukseen koulustusta ja tukea. Opetuksessa tulisi hyödyntää työkaluja, jotka tukevat erityisesti jakamista, vuorovaikutusta ja omistajuuden tunnetta.", Jari Laru Oulun yliopistosta toteaa. Yhtenä pedagogisena haasteena on se, että etä- ja lähiopiskelijat kokevat opetuksen eri tavoin. Tärkeää on pohtia miten oppijoita sitouttaa ja aktivoi oppimiseen sekä miten osaa huomioida etäopiskelijat. Teknisiä haasteita on Oulussa ratkottu rakentamalla uudenlaisia oppimisen tiloja, joissa välineet tukevat aiempaa paremmin hybridioppimista. Voit perehtyä Larun esitykseen lisää: https://aoe.fi/#/materiaali/1813
Tuoreita maksuttomia julkaisuja ovat mm. Virtuaalitodellisuus oppimisessa sekä Kopiosto on tuottanut Tekijänoikeuksien jäljillä -pakopelin, joka soveltuu yläkouluun ja 2.asteelle.
Olennaista johdon sitoutuminen digiosaamisen kehittämiseen
Henkilöstön digiosaamisen kehittämiseksi on oppilaitoksissa rakennettu erilaisia tukimalleja. TAKKissa on rakennettu organisaation digipolku ja sen pohjalta työntekijöiden henkilökohtaiset digiosaamisen polut, joka pohjaavat opettajien digitaalisen osaamisen eurooppalaiseen viitekehykseen: DigCompEduun (https://ec.europa.eu/jrc/en/digcompedu), mutta siten, että kaikkea ei yritetä kehittää samanaikaisesti vaan priorisoidaan tehtäväkohtaisesti osa tavoitteista kerrallaan ja minimitasona on B1. Osaamiskartoituksen ja itsearvioinnin jälkeen opettaja voi kehittää digiosaamistaan omaan tahtiin pienin askelin mm. osallistumalla valmennuksiin, yhdessä kollegan kanssa tutkien digikerhossa tai itsenäisesti kokeillen. Kehityskeskusteluissa digitaalinen oppimispolku käydään läpi työntekijän kanssa ja esihenkilön kanssa yhdessä etsitään sopivat raot työajasta uuden oppimiselle. Olennaista mallissa on johdon tuki ja kaikki - myös esihenkilöt- sitoutuvat yhtä lailla digiosaamisensa kehittämiseen.
Digipedaosaamismerkit ovat Haaga-Heliassa osa verkko-opetuksen laatutyötä ja opettajien täydennyskoulutusta, joihin on kytketty 10 laatukriteeriä kiteytettyinä eAMKin kriteereistä. Tarjolla on kaksi tasoa: minimi- ja premium; minimitaso on kolme perusmerkkiä, jotka kaikkien opettajien tulisi suorittaa. Osaamisen kehittämisen tueksi tarjotaan erilaisia työpajoja ja hyvien käytäntöjen jakamista sekä jokaisella opettajalla on henkilökohtainen digipedamentori oman toteutuksen rakentamisen tukena. Jotta digipedaosaajamerkin ansaitsee, on rakennettava pedagogisesti toimiva Moodle-kurssialue, vedettävä opintojakso sekä kerättävä palautetta sekä lopuksi esiteltävä ja pohdittava tuotostaan videoklipissä.
Metropolian ammattikorkeakoulussa on puolestaan toteutettu Digiklinikka Teamsiin: vuorovaikutteisella alustalla opettaja voi kysyä apua ongelmatilanteissa ja kuka tahansa kollega voi vastata mutta erityisesti opettajien tukena toimii kahdeksan digimentoria. Eri sovelluksille on omat kanavansa ja Teamsissa järjestetään myös lyhyitä puolen tunnin mittaisia aamukahveja tai vastaanottoja eri aiheista: esittelyjä tai ongelmanratkaisua sekä viikkottaisia vinkkejä ja online-koulutuksia, joista tulee kaikille kalenterikutsut ja näin niistä tiedottaminen sujuu helposti. Jos tästä matalan kynnyksen tukimahdollisuudesta ei löydy vastausta täsmäongelmaan, voi tehdä palvelupyynnön IT-tuelle helpdeskiin.
