Onko Moodle oikeasti kankea ja tylsä? Vai tiedänkö mitä en tiedä? Pitäisikö minun oppia lisää esimerkiksi Moodlen mahdollisuuksista?
Henkilöstön digi- ja digipedagogiikkaosaamisen kehittäminen on yksi osa
digipalveluiden palvelutarjontaa. Olemme pyrkineet tukemaan tätä lukuisia
vuosia – itsekin jo nykyisessä pestissäni vuodesta 2004 alkaen. Henkilöstölle järjestetään kaikille avoimia koulutuskalenterin
koulutuksia elokuusta-kesäkuuhun. Lisäksi laitokset voivat pyytää räätälöityjä
laitoskoulutuksia, joiden ajankohta ja sisältö sovitaan yhdessä.
Vuositasolla voidaan puhua liki100 tilaisuudesta jossa parhaimmillaan liki 1000 osallistujaa. Paljon siis oppimishetkiä webinaareissa, työpajoissa ja laitoskoulutuksissa
– ja toivottavasti samalla myös uuden oppimisen riemua.
Kuitenkin syystä tai toisesta vain osa osallistuu ja ison massan tavoittaminen
tuntuu usein aika sattumanvaraiselta. Osa ilmoittautuu
mukaan koulutuksiimme ja työpajoihimme huomatessaan osaamisvajeen työarjessaan. Mutta osa sen sijaan yrittää yksin learning-by-doing -menetelmällä kiireisessä hetkessä ja väistämättä tuskastuu: onpas kehno sovellus! Usein on tehokkaampaa ja aikaa
säästyy, jos osallistuu muutaman tunnin koulutukseen ja saa yleiskuvan ja perustan sovelluksen mahdollisuuksista ja rajoituksista. Vastaus omaan täsmäkysymykseen
voi myös löytyä nopeasti vaikkapa Moodle-työpajasta, jossa ratkotaan
osallistujien omia kurssialue-caseja.
Digipalveluiden kouluttajilla on myös pedagoginen pätevyys ja koulutukset eivät ole pelkästään ”nappulakoulutuksia”, vaan samalla voidaan pohtia ja keskustella myös digipedagogisista kysymyksistä. Koulutuksen teema voi olla myös kokoava eli esimerkiksi ohjausta tai arviointia tukevat toiminnot – eli taatusti tärkeitä oppimista tukevia asioita! Kuitenkin aika ajoin joudumme perumaan osallistujakadon vuoksi koulutuksia, jotka on kuitenkin pyritty ajoittamaan mahdollisimman osuvasti. Onko siis syynä aikapula, mahdollisuuksia ei löydetä vai jokin muu asia joka jarruttaa koulutuksiin osallistumista?
Jokaisella jyu-laisella tulisi olla JYUn perusdigityökaluljen käyttötaito, Jos yksikön nokkamies näkee tärkeänä digityökalujen hyödyntämisen ja digitaitojen kehittämisen, hän resursoi aikaa ja mahdollisuuksia (digi)osaamisen kehittämiseen. Digitalisaatio edellyttää henkilökunnalta uuteen perehtymistä ja taitojen hankkiminen edellyttää aina aikaa oppia uutta.
Esimies voi viimeistäänkin kehityskeskustelussa käydä läpi osaamistarpeita ja rohkaista tai patistaa digitaitojen kehittämiseen. Kaikkien
ei tarvitse osata kaikkea – riittää että vähintään yksi tiimistä hallitsee jonkin spesiaalimman sovelluksen tai näkökulman ja voi tarvittaessa ohjata vertaisiaan tai opastaa kysyjää eteenpäin mistä löytyy lisätietoa. Ja toisaalta: koulutukseen osallistuminen ei ole tietenkään itsetarkoitus:
monia asioita voi myös opiskella itsenäisesti nanohetkissä esimerkiksi digipalveluiden tallenteista, ohjeista tai verkkototeutuksista.
Lisätietoja:
- http://henkilostokoulutuskalenteri.jyu.fi ja hakusanaksi esim. moodle
- Yhteenvetoa digipalveluiden webinaaritallenteista
- Digipalveluiden verkkototeutuksia
- Ohjeita: help.jyu.fi ja kirjoita hakusana (esim. arviointimatriisi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.