keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Hyvät käytännöt jaossa Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaarissa 15.2.

JAMKin, JY:n ja Gradian opettajat ja suunnittelijat jakoivat hyviä käytäntöjä Edufutura Jyväskylä -hengessä tänä vuonna vuorostaan yliopiston tiloissa Ruusupuistossa. Seminaarin kattaus oli monipuolinen: mm. verkko-opetuksen ja ohjauksen erilaiset toteutukset, oppimisen uudet tilat, tekoälyn mahdollisuudet, käänteinen opetus, monimuoto-opetus ja saavutettavuus. Eri talojen suunnittelijoiden yhteistyöllä toteutettama tapahtuma järjestettiin Jyväskylässä jo 10. kertaa. Seminaariin ennakkoon ilmoittautui 165 osallistujaa.

Tässä lyhyessä jutussa teen nostoja muutamista esityksistä, joissa on uutta näkökulmaa erityisesti yliopistolaisille. "Käänteinen oppiminen on oppimisnäkemys, ei mikään valmis malli tai normi. Olennaista on, että opettajan oma identiteetti alkaa muuttua ja siksi toiminta voi näyttää eri opettajilla erilaiselta", korosti keynote-puhuja väitöskirjatutkija, yläkoulun opettaja ja vuoden 2019 matematiikan opettajaksi valittu Marika Toivola.

Toivola ei ole luopunut kokeista, mutta lähestymistapa poikkeaa perinteisestä: kokeisiin ei saa etukäteen päntätä ja oppijat voivat itse valita numerotavoitteensa, jonka pohjalta tekevät eritasoisia kokeita. Kokeet voivat sisältää tehtäviä myös ylioppilaskirjoituksistakin.

Formatiivisen arvioinnissa tärkeintä on sen vaikutus on oppijaan. Tämä vaatii aina opettajalta kriteeriperustaisuuden ja oppijan on tiedettävä eri tasot. Oppijoiden välillä on havaittu eroa ongelmien ratkomisessa arviointitavasta riippuen: summatiivisen arvioinnin jälkeen oppija usein toteaa: “en muista”, kun taas formatiivisen arvioinnin jälkeen asenteena on ”lähden ratkomaan”.

Tärkeää siis on, että oppimisprosessin aikana oppija uskaltaa näyttää opettajalle, että tarvitsee apua. "Suhde oppijoihin on parempi ja nyt luokasta löytyy myös iloisia kutosen oppijoitakin", Toivola iloitsee. Sekä JY:n että JAMKin opettajat kertoivat myös omista käänteisen opetuksen ensikokemuksistaan: keskiössä on opiskelijan itseohjautuvuus ja ajanhallinta sekä käänteisyyden sanoittaminen ja jatkuva arviointi oppijan osaamisen varmistamiseksi.

JAMK:n IT-instituutissa kokeillaan oppimisen tukena on Teamsia. "Kyberharjoituksia tehdään joukkueina, joilla on omat kanavat. Teamsissa on perinteistä oppimisympäristöä helpompi keskustella ja voi nopeasti avata videopuhelun", Karo Saharinen arvioi.

JAMKissa hybridiopetusmallia on toteutettu myös luovissa menetelmissä taidealan opiskelussa. Olennaista on, miten käytetty tila ja tekniikka inspiroivat opiskelijoita eri puolilla Suomea säveltämään ja liikkumaan omien mukavuusalueiden ulkopuolella dialogissa toistensa kanssa. Parhaimmillaan opettaja on vetänyt kolmeakin etäryhmää. "Tyhjä tila on lähtökohtana, päästään pois pöytien takaa. Yhteisö tuottaa yhdessä esityksen ja jokainen kerta on erilainen", lehtori Teija Häyrynen kertoo. "Satelliittiopetuksessa on muistettava antaa riittävästi aikaa ajatteluun. Selkeä sanallinen koonti, lopetus, on tärkeää."

Tilaisuudessa Edufutura Jyväskylä -hengessä aloitettiin uusi Pedanuotio-toiminta eri koulutusasteiden välillä ja osallistujat ideoivat yhdessä elävää pedagogiikkaa.

Osa esitysmateriaalista tulee jakoon seminaarin sivuille: https://tulevaisuushaastaaoppimisen.wordpress.com/

Lue lisää Marikan Toivolan artikkelista: "Käänteinen oppiminen-kääntyykö koulutyö päälaelleen?"

maanantai 4. helmikuuta 2019

Maistiaisia Educa 2019 -messuilta

Opetusteknologia tarjoaa työkaluja ja mahdollisuuksia mm. oppimisen jatkuvaan arviointiin. Educa-messuilla Helsingissä 22.-23.1. oli jaossa monessa esityksessä ja ständeillä hyviä vinkkejä, miten arjessa valjastaa teknologia oppimisen tueksi. Tässä muutamia digipainoitteisia poimintoja.

Yle tarjosi messuilla ennakkonäytöksenä VR-lasein elämyksen toiselle puolelle maapalloa, joka on käytettävissä luokkaopetuksessa. Ylen Digitreenit-helpdesk puolestaan neuvoi ja opasti messupäivän ajan arjen digitaidoissa: kävijät olivat tervetulleita laitteiden ja kysymysten kanssa tapaamaan digioppaita teemalla ”tutkitaan ja opitaan yhdessä”.

Myös aivotutkija Katri Saarikiven puheenvuorossa oli jaettu ongelmanratkaisu yhtenä teemana: "Luova ajattelu voi olla parasta jaettuna: jos on iso haaste, yksillä aivoilla ei voida ratkaista yhtä luovasti." Voiko kaiken, mitä ihminen osaa, opettaa koneelle? "Tekoälyn tuotoksessa yhdistellään vanhoja asioita luovalla tavalla, mutta vain ihminen osaa löytää merkityksellisiä yhdistelmiä."

Lukioiden opetustarjontaa laajentavassa Digiluokassa (https://www.tutorhouse.fi/digiluokka) opettajat ja opiskelijat tapaavat nimensä mukaisesti vain verkossa. Opettajien kokemukset olivat positiivisia ja perinteiseen opetustyöhön verrattuna löytyi enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroja: "Voin käyttää erilaisia opetusmenetelmiä verkossakin. Vuorovaikutus toimii yllättävän hyvin ja etuna se, että enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen opastukseen ja oppijan omiin kysymyksiin. Teknologian sain yllättävänkin nopeasti haltuun. Opiskelijoiden mielestä keskittyminen on helpompaa, työrauha ja uskaltaa kysyä sekä uskaltaa lukea ääneen vierasta kieltä".

"Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia oppimiseen, mutta olennaista on pitkäjänteisyys tiedonkäsittelyssä: tietoa rakennetaan luovan toiminnan kautta. Eniten opitaan, kun käsitellään informaatiota ja opetetaan toiselle, ei pelkästään lukemalla", Tablet-koulusta tuttu asiantuntija Miikka Salavuo kiteytti."Vertaistuki aktivoi ja antaa oppijalle toisenlaisen näkymän. Argumentoidessa on luotava oma käsitys, joka johtaa syvempään oppimiseen." Teknologia tuo monimediaisuuden ja rikastaa oppimisprosessia. Lisäksi oppija voi valita erilaisia polkuja eli kaikki eivät tee aina samoja tehtäviä. Digiympäristöt mahdollistavat myös jatkuvan arvioinnin. Opettajan on myös helppo visuaalisesti nähdä koko luokan edistyminen.

Messuilla julkistettiin kaksi uunituoretta kirjaa: "Sähköistyvä koulu! Oppiminen ja oppimateriaalit" (maksuton, myös verkkoversio: https://www.suomentietokirjailijat.fi/medialle/julkaisut/sahkoistyva-koulu-2019.html). Käänteiseen oppimiseen liittyy tiiviisti formatiivinen arviointi, jota Marika Toivola pohtii "Käänteinen arviointi" -kirjassaan. "Formatiivista arviointia tehdään oppimista, ei oppimisen arvostelua varten. Arvioinnilla autetaan oppilaita ottamaan vastuuta oppimisestaan, saavuttamaan yksilölliset tavoitteensa ja tulemaan merkityksellisiksi toistensa oppimiselle."

Myös perusasteella arvioinnin digityökaluja kehittävä Maria Marin (http://gridi.fi) korosti formatiivista, jatkuvan arviointia, joka on eteenpäin suuntaavaa ja oppimista varten. "Tekninen väline mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun opettajan ja oppijoiden välillä. Esimerkiksi oppilaan kännykässä voi olla itsearviointisovellus ja opettaja voi ajastaa ja aktivoida sen vaikkapa kerran viikossa perjantaisin."

Opettajankoulutusfoorumin (https://oppiminenuudistuu.wordpress.com/category/opettajankoulutusfoorumi/) eri hankkeet vetivät yhteen, mitä on tähän mennessä saatu aikaan mm. arviointiosaamisen ja johtajuusosaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi KAARO-verkosto (http://kaaro.fi) on järjestämässä kevään aikana opettajille MOOC-kursseja vahvuusperusteisesta arviointiosaamisesta.

Varhaiskasvatuksen tai alkuopetuksen ammattilaisille on rakennettu Opettajankoulutusfoorumilla Pikkumatikka-verkkokurssi, jossa he voivat kehittää itseään esimerkiksi siinä, kuinka havainnoida ja tunnistaa omaa ja lasten matemaattista ajattelua varhaiskasvatuksessa sekä miten innostaa lapsia tutkimaan matemaattisia säännönmukaisuuksia ympäristöstä. Lue lisää ja katso maistiaisia videoklipistä. Varhaiskasvattajille on tarjolla myös käyttökelpoista uutta digiaineistoa Mannerheimin Lastensuojeluliitolta: löydä leikki tai vinkkaa omasi: http://www.leikkipankki.fi .

Kopioston Kopiraittila-sivusto https://kopiraittila.fi/ on uudistunut ja se tarjoaa nyt myös korkeakouluopiskelijoille Tekijänoikeuden abc sekä Pelaa ja opi -interaktiivisen osion. Tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erilaisten teosten käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon ja kriittiseen lukutaitoon. Jyväskylän yliopistolle saadaan kevään 2019 aikana Kopioston edustaja myös kertomaan aiheesta korkeakoulujen opettajan näkökulmasta.

Löydät Educa-messujen esitysmateriaaleja: https://educa.messukeskus.com/esitykset/