Terveisiä Online Educasta Berliinistä

Online Educa on vuotuinen opetusteknologiakonferenssi, joka järjestettiin 21. kerran joulukuussa 2015. Se kokoaa opetus- ja teknologia-alan toimijoita opettajista yritysmaailman edustajiin esittelemään uusimpia pedagogisia toimintatapoja ja välineistöä sekä verkostoitumaan. Jyväskylän yliopiston IT-palveluista Online Educaan osallistui IT-asiantuntija Merja Laamanen, joka kokosi konferenssin antia Taitavaksi!-blogin lukijoille.

Kuva: CC BY 2.0 DE ICWE GmbH / OEB

Maailma muuttuu. Hallitsemmeko me muutosta vai muutos meitä?

Elämme alati muuttuvassa maailmassa. Muutoksia on hankala ennustaa; innovaatiot synnyttävät uusia aloja ja markkinoiden ja maailmanpolitiikan heilahtelut vaikuttavat myös koulutukseen. Opetussuunnitelmat laahaavat väistämättä jäljessä. Tämä on haastavaa aikaa myös koulutusorganisaatioille. Esimerkiksi teknisillä aloilla pitäisi pystyä antamaan opiskelijoille valmiudet toimia myös sellaisissa työtehtävissä joita ei vielä edes ole olemassa.

Muodollinen koulutus ei tulevaisuudessakaan takaa työllistymistä. Vain sillä on väliä, mitä osaat - mutta sillä ole merkitystä, miten sen olet oppinut. Sosiaalinen oppiminen on nousussa. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka periaatteita ovat autonomia, välittömyys, kollegiaalisuus, leikkisyys, anteliaisuus sekä asioiden tekeminen koko maailman nähtäville. Sosiaalista oppimista ilmentävät esimerkiksi amatöörien tuottamat YouTube-videot tai wikipediasivustot.

MOOCien sertifiointi

MOOCien (Massive Open Online Course) eli kaikille vapaiden verkkokurssien sertifiointia, laatuvaatimuksia ja osallistujien tunnistamista pohdittiin useissa puheenvuoroissa. Keinoiksi ehdotettiin esimerkiksi yliopistojen alliansseja, laadunvarmistusjärjestelmiä ja MOOCien luokittelua siten, että ne on helppo linkittää akkreditointi- ja tutkintojärjestelmiin. Yhtenä haasteena on myös se, kuinka MOOCeja voisi kehittää edelleen, jotta myös ei-korkeakoulutettujen olisi helpompi osallistua niihin. MOOCien osallistujat kun ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja. 

Digitaalinen kansalaisuus

Kuva: CC BY 2.0 DE ICWE GmbH / OEB

Yksityisyyden suoja puhuttaa myös koulumaailmassa. Tieto on valtaa ja tietotekniikka valtaa alaa kodintekniikkaa myöten. Meistä kerätään paljon tietoa eri palveluihin, mutta kuka hallitsee tietoa meistä? Digitaalisiin kansalaistaitoihin kuuluu kriittisyys, uskallus kyseenalaistaa sekä vaatia todisteita. Teknologian äärellä kannattaa aina kysyä, kenen etuja – kaupallisia tai muita – se palvelee. Teknologia tekee meistä myös entistä haavoittuvaisempia.

Big data

Yliopistojen puolestaan pitäisi hyödyntää enemmän big dataa. Sen avulla yliopistot pystyisivät paitsi tunnistamaan opiskelijoiden tarpeita ja palvelemaan heitä paremmin, myös markkinoimaan itseään potentiaalisille opiskelijoille, vahvistamaan yritysyhteistyötä, ennustamaan tulevia trendejä ja hallitsemaan muutoksia. Yliopistojen tulisi ennen kaikkea tarjota opiskelijoille ja työnantajille väyliä löytää toisensa. 

Ei digiloikkaa ilman pedagogiikkaa

Kuva: CC BY 2.0 DE ICWE GmbH / OEB

Koulutuksen todettiin olevan hankala ala uusille innovaatioille. Kouluttajat pitävät itseään asiantuntijoina, joten heidän on hankala astua oppijan rooliin. Opettajat puolestaan ovat hankalassa välikädessä: heitä pidetään avainasemassa digitaalisten taitojen kouluttamisessa, mutta opettajankoulutuksessa ei ole välttämättä annettu tähän riittäviä valmiuksia. Pelkkä tietokone luokassa ei riitä: teknologialla ei ole vaikutusta, ellei sitä käytetä pedagogisesti mielekkäällä tavalla!

Hyvät käytännöt jakoon -työpaja pe 11.12.

Millaisia hyviä käytäntöjä on jo yliopistolla? Miten ne on tunnistettu hyviksi käytännöiksi? Miten kannattaa toimia hyvän käytänteen jakamiseksi ja soveltamiseksi toisessa yksikössä tai koko Jyväskylän yliopistossa?

Henkilökunnan työpajassa pohditaan hyviä käytäntöjä osana laatutyötä, jaetaan hyviksi koettuja caseja ja yhteenveto JYYn opiskelijoille suuntaamasta ”Ilmianna hyvä oppimiskokemus” -kyselystä.

Tule mukaan tutkailemaan, mikä toimii muualla - ja voisiko toimia meilläkin!

Ilmoittautumiset Korppiin: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=193119

Tilaisuus on yksi kerta Hyvät käytännöt jakoon -työpajasarjasta, joka täydentyy ensi kevään aikana: http://tyopajakalenteri.jyu.fi/

Lyhennä linkit yliopiston omalla palvelulla

WWW-sivujen pitkät osoitteet ovat usein hankalia hahmottaa sähköpostiviesteissä tai tiedotteissa. Lyhentäminen on onneksi kuitenkin helppoa ja URL-linkkien lyhennyspalveluita on tarjolla useita (esim. http://urly.fi/ ) , mutta voit käyttää tässä myös IT-palveluiden tarjoamaa omaa yliopiston palvelua, mikäli osoite kuuluu jyu.fi-toimialueeseen: http://r.jyu.fi/. Etuna on se, että saat lyhytosoitteeseen mukaan jyu-tunnuksen.

Linkin lyhentäminen: 1. Mene r.jyu.fi -sivulle. 2. Kopioi-liitä -toiminnolla tuo pitkä web-osoite tekstikenttään. 3. Klikkaa Syötä osoite -painiketta ja saat lyhennetyn web-osoitteen. 3. Kopioi ja liitä lyhennetty linkki haluamaasi paikkaan, esim. tiedotteeseen tai sähköpostiin.

Samalla palvelulla saat kätevästi tuotettua myös QR-koodin, jota voit hyödyntää eri tavoin: kun olet saanut lyhytosoitteen, voit vielä klikata Lataa QR-koodi -painiketta.

QR-koodilla voit jakaa helposti esim. laajempaa tekstimuotoista sisältöä, tuoteinformaatiota tai käyttöohjeita, kuvia, karttoja, videoita, ääniviestejä jne.

Muita vinkkejä QR-koodien tehokkaaseen hyödyntämiseen:

* viestinnässä ja markkinoinnissa / Kati Lanu

* opetuksessa / Matleena Laakso

Viestiseinät opetuskäytössä

Miten toteuttaa ryhmäkeskustelua kurssilla, jos kaikki osallistujat eivät pääse paikalle yhtä aikaa? Kuinka saisin aktivoitua opiskelijat keskustelemaan tärkeistä aiheista jo luennolla? 

JY:n verkko-oppimisympäristöissä on erilaisia keskustelupalstatoimintoja, mutta toinen vaihtoehto toteuttaa helposti käytettävä, reaaliaikainen viestiseinä, on käyttää Internetistä löytyviä viestiseinäpalveluita.

Internetistä löytyy useita viestiseiniä, joita voi käyttää joko ilman rekisteröitymistä tai luomalla ilmaisen käyttäjätunnuksen. Nämä tarjoavat opiskelijoille helpon tavan keskustella luennon aiheista vaikkapa luennolla ilman, että opetus keskeytyy keskustelun ajaksi.

Luennoitsija voi myös luennon ohessa seurata viesiseinällä tapahtuvaa keskustelua ja poimia sieltä esiin nousevia kysymyksiä ja teemoja, joita käsittelee tarkemmin. Joillakin viestiseinillä on myös mahdollista liittää tiedostoja, mikä lisää niiden käyttömahdollisuuksia. Seuraavassa tutustutaan pariin ilmaiseen ja helppokäyttöiseen viestiseinään.

TodaysMeet:

TodaysMeet (https://todaysmeet.com) on puhdas viestiseinä, jossa käytäjien viestit listautuvat aikajärjestykseen.  jota voi käyttää myös ilman rekisteröitymistä. Toimii hyvin esimerkiksi luennon aikana keskustelupalstana.

Pikaohjeet: http://r.jyu.fi/gqj

Padlet:

Padlet (https://fi.padlet.com/) on viestiseinä, jossa jaetaan yksittäisiä viestilappusia ja tiedostoja. Padletissa ei siis ole samankaltaista keskustelupalstaa, kuin esimerkiksi TodaysMeetissä, vaan keskustelu tapahtuu viestilappusten kautta. Padletin kautta voi myös jakaa esimerkiski Office-ohjelmistolla luotuja tiedostoja tai multimediaa, joten tämä on kätevä työkalu vaikka ryhmätyöskentelykäyttöön tai oppimistehtävien ja ohjeistusten jakamiseen.

Pikaohjeet: http://r.jyu.fi/gql

Viestiseinän (ja muidenkin internet-sivujen ) linkit ovat joskus todella pitkiä ja saattavat esimerkiksi sähköpostiviestissä "hajota", kun sähköposti jakaa sen usealle riville. Yksi erittäin hyvä keino lyhentää linkkejä selkeämmäksi ja helpommin jaettavaksi on TinyURL -palvelu (http://tinyurl.com/). Pikaohje TinyURL:in käyttöön löydät täältä: http://r.jyu.fi/gpJ

APUA!!1!
TÄÄ EI TOIMI!
EN PÄÄSE KIRJAUTUMAAN!

Ahkeran uurastamisen tiimellyksessä saattaa välillä nousta seinä vastaan tai vastaavasti jokin inha ongelma voi yrittää häiritä työntekoa. Mikäli IT-palveluiden ohjeportaali on kahlattu läpi ja kaverille kilauttaminenkaan ei auta, niin edessä on tukipyynnön raapustaminen.

Selkeä ja oikeaan paikkaan toimitettu viesti nopeuttaa tukipyynnön käsittelyä, joten kannattaa panostaa tukipyynnön tekemiseen. Kannattaa siis muistaa, että:

• Tukipyyntö kannattaa aina lähettää tukipyyntölomakkeen kautta. Mikäli tiedät tukiosoitteen, niin voit myös lähettää tukipyynnön oman sähköpostisi kautta.
• Viestiä ei kannata lähettää yksittäisen henkilön sähköpostiin, sillä erinäisistä syistä (mm. lomat, sairauslomat, työmatkat) tukipyynnön käsittelyaika voi viivästyä jopa useammalla päivällä.
• Tukipyyntö kannattaa nimetä järkevällä ja kuvaavalla otsikolla (”Tää ei toimi” –tyyliset otsikot eivät auta käsittelijää pääsemään ongelman lähteille)
• Tukijonoissa voi välillä olla ruuhkaa, mutta tukipyynnöt kyllä kuitenkin käsitellään mahdollisimman pian. Asiattomuudet eivät kuitenkaan valitettavasti nopeuta tukipyynnön käsittelyä.

Tukipyyntöjä on monenlaisia, mutta viestin sisällöstä tulisi ainakin käydä ilmi seuraavat asiat:

• Nimesi, käyttäjätunnuksesi ja yhteystietosi
• Työasemasi nimi ja sijainti
• Tapahtuma-ajankohta
• Mahdollisimman tarkka kuvaus ongelmasta tai tukitarpeesta
• Liittyykö ongelma johonkin tiettyyn ohjelmaan tai palveluun?
• Koskeeko ongelma jotain ympäristöä, kurssia tai työtilaa?
• Mitä haluat tukihenkilön tekevän?

Vinkkejä ja hyviä käytäntöjä TVT:n käyttöön Facebook-ryhmistä

”Hankittiin laitokselle 20 iPadia. Mitäs me nyt näillä tehdään?” 
”Mikä olisi hyvä äänestys-appsi?”
”Onko kellään ehdotuksia kohtuuhintaisista näppiksistä Samsung-tabille?” 

Erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten määrä kasvaa huimaa vauhtia. Tuntuu siltä, että kun on yhteen sovellukseen tutustunut, on jo uusi laite tai sovellus olemassa. Vaikka kuinka yritämme pysyä kehityksessä mukana, tuntuu välillä siltä, että aina on askeleen jäljessä.

Kuluvan lukuvuoden kantavana teemana yliopiston yhteisessä henkilöstökoulutuksessa on hyvien käytäntöjen jakaminen. Hyviä käytäntöjä ja tietoa jaetaan myös sosiaalisessa mediassa.

Facebookissa on useita ryhmiä ja sivustoja, joissa pohditaan tvt:n käyttöä oppimisessa ja opetuksessa. Ryhmissä voi esittää kysymyksiä tai jakaa omia hyväksi havaittuja kokemuksia. Kokeneet tvt:n käyttäjät ja alan tienraivaajat jakavat ystävällisesti vinkkejä opetukseen ja oppimiseen.

Kun seuraavan kerran menet Facebookiin, tutustu esim. näihin ryhmiin ja sivustoihin. Tykkää tai lähetä liittymispyyntö ylläpitäjälle.

Ryhmiä 

• iPad opetuksessa
• Tablet-laitteet opetuksessa
• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education
• Android-tabletit opetuksessa
• Windows-tabletit opetuksessa

Yhteisöjä/sivustoja

• Opet pilvissä
• Opettajan tekijänoikeusopas

Examissa suoritettu jo yli tuhat eTenttiä kesä-syyskuussa

Uuden Exam-etenttijärjestelmän käyttöönotto on sujunut hyvin JY:ssa. JY on ollut TTY:n ohella yksi Exam-kärkipilotoijista. Exam-etenttejä on suoritettu JY:ssa kesä-syyskuun aikana jo yli tuhat (tarkalleen 1130 kappaletta).

Kokemukset Examista ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä ensinnäkin opiskelijoiden kannalta: mm. vanhan järjestelmän palvelinongelmia käyttökatkoksineen ei ole ollut oman asennuksen ansiosta. Opiskelijoiden tenttivaraukset ovat sujuneet helpommin selkeämmän ajanvarauskalenterin avulla. Exam-järjestelmän yksi tärkeä ominaisuus eli vastausten automaattinen tallennus on estänyt vanhan järjestelmän harmilliset tilanteet vastausten hävitessä yllättävissä katkoksissa.

Myös etenttien luominen sujuu nyt aiempaa jouhevammin ja tentaattoreilla onkin järjestelmässä liki 500 julkaistua etenttiä, joista puolet on maturiteetteja.

Exam-järjestelmää kehitetään edelleen ja JY on halunnut panostaa erityisesti maturiteettiprosessin edistämiseen sekä suoritustietojen automaattiseen siirtoon Examista Korppiin ja rekisteriin. Lähitulevaisuudessa vielä tämän vuoden puolella Examissa ovat mahdollisia myös monivalintatentit.

Tvt-kummit kumppaneina opetuksen kehittämisessä yliopistossa

Tvt-kummien toimintaa

IT-palveluiden kouluttajat ovat aktiivisesti mukana Jyväskylän yliopiston opetuksen kehittämishankkeessa. eEducation-hankkeen painopiste on joustavien ja pedagogisesti laadukkaiden oppimismahdollisuuksien kehittämisessä: tavoitteena on luoda opiskelijoille monimuotoisia, interaktiivisia ja oppijalähtöisiä, tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt) hyödyntäviä opetuksen ja oppimisen ympäristöjä.

Vuonna 2015 eEducation-hankkeessa on mukana yhdeksän kehittämishanketta eri yksiköistä. Kehittämishankkeille on nimetty IT-palveluista omat tvt-kummit, jotka tukevat opettajia uusien ideoiden pedagogisessa kehittelyssä ja teknisessä toteutuksessa. Kummit ovat olleet hankkeiden tukena alusta asti. Hankkeiden vaatima tuki on vaihdellut teknisestä ja pedagogisesta konsultoinnista vieritukeen sekä täsmäkoulutuksiin. Esimerkiksi erään laitoksen henkilöstölle järjestettiin verkko-opetusbasaareja, joissa tarjottiin tietoiskuja toivotuista aiheista sekä käytännön opastusta niin teknisiin toimintatapoihin kuin pedagogisesti hyviin käytäntöihin.

Merja Laamanen, Jussi Ahokas
ja Pekka Koskinen

Kokemukset tvt-kummitoiminnasta ovat olleet hyviä ja konsepti on kerännyt kiitosta niin hankkeiden opettajilta kuin kummeilta. Opettajat ovat kiitelleet aikaa ja vaivaa säästävää täsmätukea sekä konkreettista apua niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa. Kummeina toimivat IT-palveluiden kouluttajat puolestaan ovat päässeet osallistumaan laitosten opetuksen kehittämiseen, jakamaan hyviä käytäntöjä sekä saaneet arvokkaita kontakteja.

eEducation-hankkeen koordinaattori Ulla Klemola, tvt-kummi Merja Laamanen sekä kaksi kehittäjäopettajaa Jussi Ahokas (kemian laitos) ja Pekka Koskinen (fysiikan laitos) kävivät esittelemässä tvt-kummitoimintaa valtakunnallisilla opetuksen kehittämisen Peda-forum-päivillä elokuussa. Kummitoiminta sai hyvää palautetta ja on poikinut yhteydenottoja sekä toiminnan esittelystä että vastaavan idean soveltamisesta muissa organisaatioissa mm. vertaistuen muodossa.

Muista kuvausluvat!

Luentovideoiden taltioiminen on nykyään erittäin kätevää, mutta kaiken tämän kätevyyden keskellä tulee silti muistaa huolehtia kuvausluvista hyvissä ajoin etukäteen. Lupa-asioiden hoitaminen on aina tapahtuman järjestäjän ja/tai kuvauksen tilaajan vastuulla.

Luennoitsijalta tulee saada kuvauslupa ennen taltioinnin aloittamista. Mikäli luento videoidaan IT-palveluiden kuvauspalvelun kautta, lupa-asiat kannattaa selvittää jo ennen kuvausvarauksen tekemistä - tällöin vältetään epäselvät tilanteet, jossa kuvaaja on jo paikan päällä mutta taltiointi jouduttaisiin perumaan viime hetkillä kuvausluvan puuttumisen takia.

Kuvauslupa voi olla suullinen tai kirjallinen, mutta kaikkein suositeltavinta olisi laatia lupapaperi tätä tarkoitusta varten tehdyllä kuvaussopimuspohjalla. Lupapohjassa kerrotaan, mitä taltioidulle tai suorana lähetetylle videolle tehdään ja kuinka kauan materiaalia voidaan käyttää. Tällöin taltiointiin liittyvät yksityiskohdat tulevat selviksi molemmille osapuolille - niin kuvauksen tilaajalle kuin luennoitsijallekin.

IT-palveluiden videotuella on lakimiehen kanssa yhteistyössä laadittuja valmiita sopimuspohjia tätä varten - lähetä meille pyyntö tukipyyntölomakkeen kautta ja lähetämme sinulle vastausviestissä sopimuspohjat kuvausjärjestelyitä varten. Lomakkeesta löytyy sekä suomen- että englanninkieliset versiot.

Tietoa tekijänoikeuksista tarjolla

 

Luentotallenteita tehdessä ja julkaistessa varsinaisen kuvausluvan lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös toiseen melkoisen laajaan asiakokonaisuuteen eli tekijänoikeuksiin. Tallenteella esiintyvä luennoitsija ei saa käyttää tekijänoikeuden alaista materiaalia esityksessään ilman oikeudenhaltijan lupaa eikä polkuavaimella suojaaminen poista tekijänoikeudellista vastuuta.

Tekijänoikeuksiin liittyy paljon yksityiskohtia - eikä siinä vielä kaikki: opetustoimintaan liittyen säännöissä on joitakin poikkeuksia. Näistä asioista löytyy paljon hyvin koottua ja mielenkiintoista tietoa Operight-verkkopalvelusta: www.operight.fi

Kaikissa luentovideoihin liittyvissä teknisissä kysymyksissä voit lähettää tukipyynnön videotuelle, mutta tekijänoikeuksiin ja muihin lakiasioihin liittyvissä kysymyksissä saat parhaat ja ajantasaisimmat vastaukset yliopiston lakipalveluista: https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/tutkimuspalvelut/lakipalvelut

Kop, kop, Koppaan! Uutena ominaisuutena tehtävien palautus ryhmälle ja palautusten kommentointi

Koppa se on.

Koppa tutuksi

https://koppa.jyu.fi/

Koppa on tarkoitettu opetus- ja kurssimateriaalin jakamiseen. Koppa on jaettu karkeasti ottaen kahteen osaan:

• Avoimet oppimateriaalit - materiaaleihin pääsee käsiksi ilman kirjautumista.
• Korppiin yhteydessä olevat kurssikansiot, joihin pääsee käsiksi kurssille osallistuvat opiskelijat ja opettajat Korppi-tunnuksella ja salasanalla. Kurssikansion luominen ja oikeuksienhallinta tapahtuu yhdellä napinpainalluksella Korpin kautta.

Jokaisella kirjautuneella käyttäjällä on Oma sivu, jossa näkyy itselle kuuluvat kurssit (jos niissä käytetään Koppaa).

Koppa-uudistuksia elokuussa 2015

Koppaa on kehitetty IT-palveluissa elokuussa 2015. Käyttäjiltä kerätyn palautteen perusteella toivottuja ominaisuuksia ovat mm.

• Tehtävän palautus seminaariryhmälle muiden opiskelijoiden katsottavaksi
• Usean palautuslaatikon lisääminen yhden kurssikansion alle
• Tehtävien kommentointi: opettaja voi kommentoida tehtävänpalautusta (jo nyt testikäytössä kokeilkaahan!)
• Tehtävän tarkka palautusaika näkyviin
• Kurssin alku- ja loppuaika näkyviin useaan paikkaan
• Tagipilvi-sovelma - voi näyttää käytetyimpiä avainsanoja
• Muita korjauksia ja parannuksia
• Bonus: Kaikki nämä ilman, että Kopasta tulee monimutkaisempi tai hankalampi :o
  

Tehtävän palautus seminaariryhmille, demoryhmille, harjoitusryhmille jne.

Paljon kaivattu ominaisuus mahdollistaa sen, että tehtävänpalautus näkyy myös muille ryhmäläisille. Sekä opettaja että ryhmän opiskelijat näkevät palautukset. Plagiaatintunnistuksen raportti näkyy vain opettajille. Opettajat voivat tarkastella palautuksia ryhmä kerrallaan.

Opettaja: Mene ryhmän kansioon (esim. Seminaarit -> Seminaariryhmä 1), ja valitse Toiminnot -> aktivoi ryhmäpalautus.

Opiskelija: Mene oman ryhmän kansioon. Tehtävänpalautusnappi on keskellä sivua. Palauta tehtävä.
Tehtävänpalautuksen voi kytkeä päälle jokaiselle ryhmälle tarpeen mukaan.

Kaikki ryhmän opiskelijat näkevät toistensa palautukset.

Huom! Ryhmäpalautukset näkyvät vain ryhmän kansiossa, eivät kurssikansion päätasolla, jossa voi edelleen olla koko kurssia koskeva palautuslaatikko.

Tehtävänpalautusten kommentointimahdollisuus

Toinen kaivattu ominaisuus on tehtävänpalautusten kommentointi. Nyt opettaja voi kommentoida kutakin tehtävänpalautusta. Kommentti näkyy opiskelijalle ja opiskelija voi vastata siihen. Kun palautuksen yhteyteen tulee uusi kommentti tai kommenttiin vastataan, asianomainen saa siitä tiedon sähköpostiin.

Tehtävänpalautuksia voi kommentoida.

Kurssin alku- ja loppuaika aiempaa selvemmin näkyviin

Kurssin alku- ja loppuaika näkyy nyt omalla sivulla, haussa ja hakutuloksissa kurssin nimen perällä. Tämä helpottaa huomattavasti opettajaa, hän pystyy erottamaan aiemmat kurssikansiot uusimmasta.
Myös tehtävänpalautusten tarkka aika on laitettu näkyviin. Se helpottaa opettajaa mm. Koppa-tenttien yhteydessä.

Kurssin alku- ja loppupäivämäärä helpottavat kurssien erottamista toisistaan.

Opiskelijalle mahdollisuus estää tehtävänpalautuksen näkyminen plagiaatintunnistuksen vertailuaineistossa

Opiskelija saa näkyviin tehtävänpalautuksen jälkeen linkin, jota klikkaamalla hän voi estää tehtävänpalautuksensa käytön vertailuaineistossa joka näkyy muillekin Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmää käyttäville organisaatioille. Huom! Tämä ei estä dokumenttia tallentumasta Jyväskylän yliopiston vertailuaineistoon, ja toisaalta huonontaa mahdollisuutta tunnistaa plagiointi kyseisen tiedoston kohdalta. Lue lisää plagiaatintunnistuksesta.

Byrokraatin keksintöä.

Opettaja voi valita onko plagiaatintunnistus käytössä tehtävänpalautusten yhteydessä

Oletuksena plagiaatintunnistus on aina käytössä. Se ei kuitenkaan ole tarpeen tai hyödyksi esim. jossain matematiikan demotehtävissä, jossa samanlaisia vastauksia tulee paljon. Opettaja voi kurssikansion muokkausnäkymässä halutessaan kytkeä plagiaatintunnistuksen pois päältä tehtävänpalautuksista.

Plagiaatintunnistuksen voi kytkeä pois päältä. Kätevää esim. matematiikan tehtävänpalautuksissa.

Käännös- ja käytettävyysparannuksia

Koppaan on tehty myös useita käännöksiin ja yleiseen käytettävyyteen liittyviä parannuksia. Mm. opettajalle näkyvät napit tehtävien merkkaamisesta tarkastukseen toimivat nyt virheettömästi.

Kommentoi ja anna palautetta!

Uudistuksia (mm. ryhmäpalautuksia) voi kokeilla nyt rohkeasti. Jos homma ei toimi, toimii huonosti tai keksit jonkun paikan missä se voisi toimia eri tavalla, niin ota rohkeasti yhteyttä palautelomakkeella.

Koppa-infoa

Koppa on ollut käytössä jo vuodesta 2009 alkaen ja se on kehitetty "yleisön pyynnöstä" helpottamaan oppimateriaalin jakamista. Vuosien saatossa sitä on IT-palveluissa kehitetty yhä eteenpäin, aina opettajia ja opiskelijoita kuunnellen.

Nykyään Kopassa käy kuukausittain yli 40 000 kävijää. Kopassa on yli 100 000 sivua tai tiedostoa, joista tehtävänpalautuksia on 7500 (kerätty 2014 alkaen). Kopassa voi järjestää myös etätenttejä. 

Koppa on rakennettu avoimen lähdekoodin Plone-sisällönhallintajärjestelmän päälle.

Lue lisää Kopasta tai kysy lisää osoitteesta plone-support@jyu.fi

Korpin eHops on kätevä ohjaajan ja opiskelijan työkalu

Mitä lisäarvoa Korpin eHops tuo ohjausprosessiin? Millaisia kokemuksia yliopisto-opettajilla on sen käytöstä?

Katso videoklippi, jossa kemian laitoksen yliopisto-opettajat Tiina Kiviniemi ja Piia Valto kertovat kokemuksistaan Korpin eHopsin käytöstä ohjausprosessin tukena.

Tule mukaan IT-palveluiden eHops-koulutukseen perjantaina 2.10. klo 12.15-14. Pikaiset ilmoittautumiset

Tehosta työskentelyäsi Korpissa

Oiva Opettaja tässä tervehdys! Haluanpa jakaa kanssanne muutaman Korppi-vinkin, jotka itse opin IT-palveluiden mainiossa Korppi-koulutuksessa. Kannattaa ihmeessä osallistua koulutuksiin tai vaikka tilata maksuton räätälöity koulutus omalle laitokselle (itp-koulutus@jyu.fi)! Muistattehan hyödyntää myös käteviä Korppi-ohjeita.

1) Selaa opiskelijalistaa nopeasti (Opetus > Aktiivinen > kurssi > kurssilaiset)

Jaahas, Virtanen ilmoittautui kurssilleni, mutta jätti sen kesken. Mokoma ei poistanut ilmoittautumistaan itse, joten minun täytyy tehdä se.

Kurssilla on yli 200 opiskelijaa ja Virtanen löytyy listan loppupäästä. Kamalan pieni tuo kurssilaiset-laatikko. Onneksi ei tarvitse rullata koko nimilistaa läpi: sen kun vain klikkaan hiirellä kurssilaiset-laatikkoon ja alan kirjoittaa hakuehtoa ”vir”. Johan löytyy Virtanen vikkelästi.

Täytyy vielä mainita, että haku koskee vain sanojen alkuosaa. Keskeltä sanaa ei voi hakea. Jotta löytää Virtasen, pitää kirjoittaa ”vir” eikä esimerkiksi ”rtane”.

2) Poista useita opiskelijoita kurssilta kerralla (Opetus > Aktiivinen > kurssi > kurssilaiset)

Kurssilta pitää poistaa kymmenen opiskelijaa. Onneksi se käy nopsasti! Kun pidän CTRL-näppäimen pohjassa, voin valita monta opiskelijaa kerralla. Sitten vain klikkaan ”poista kurssilta”.
Mac-koneella saa tehtyä saman command [cmd] –näppäimellä.

3) Hyödynnä pudotusvalikoiden näppärät hakutoiminnot

Haluan ilmoittautua yliopistoliikunnan kurssille (Opinnot > Kurssit ja kokonaisuudet > Haku ja ilmoittautuminen). Ohoh, tuleepa tuohon listaan pitkä lista organisaatioita. Onneksi tähän on hyvä oikotie: klikkaan vain listaa hiirellä ja alan kirjoittaa etsimäni sanan alkua (tässä tapauksessa ”yliop”), niin ei tarvitse rullata koko listaa läpi.

Joissain kohdissa Korpissa on käytössä "älykäs" pudotusvalikko, jolla on mahdollista hakea jopa sanojen keskellä olevia kohtia. Esimerkiksi: Opetus > Kurssikuvaukset tai Opetus > Aktiivinen > kurssi > Tietojen tuonti. Jos kirjoitan ”utki”, saan hakutuloksiksi sekä pro gradu -tutkielmakurssini että tutkimusprojektit.

 

4) Järjestä tietoja sarakeotsikoista klikkaamalla

Haluan tehdä raportin kurssilaisista ja heidän tiedoistaan (Opetus > Aktiivinen > Kurssi > Raportit). Raportin katselunäkymässä pystyn kätevästi järjestämään opiskelijat vaikkapa pääaineen mukaan järjestykseen haluamaani sarakeotsikkoa klikkaamalla. Kun klikkaan sarakeotsikkoa uudestaan, vaihtuu järjestys nousevasta laskevaan ja taas päinvastoin.

Samalla tavalla voin järjestää esimerkiksi kursseja kohdassa Opetus > Aktiivinen.

Esimerkkikuvassa on korostettu punaisella reunuksella sarakeotsikko ”syntymäaika” ja opiskelijat on järjestetty syntymäajan mukaan nuorimmasta vanhimpaan.

 

5) Käytä selaimen sivunsisäistä hakutoimintoa

Jopas tällä sivulla onkin paljon tietoa! Minäpä etsin nopeasti haluamani tiedon hyödyntämällä selaimen sivunsisäistä hakutoimintoa. Sen kun painan CTRL- ja F-näppäimiä, niin pääsen kirjoittamaan etsimääni asiaa ja selain merkitsee minulle hakuehtoani vastaavat kohdat. Tämä toimii muuten hyvin myös esimerkiksi ohjesivustoilla tai Unossa.

Mac-koneella saa tehtyä saman command [cmd]- ja F-näppäimillä.

Esimerkkikuvan yläreunassa oleva selaimen hakutoiminto on korostettu punaisella reunuksella ja hakutulokset näytetään keltaisella ja oranssilla.

Voimaa yhteistyöllä yliopisto-opetukseen ja oppimiseen

Tämä oli kärkislogan elokuisessa Peda-forum 2015 -seminaarissa, joka on vuosittain järjestettävä yliopisto-opetuksen ja oppimisen kehittämisestä innostuneen korkeakouluväen verkostoitumistapahtuma.

Jyväskylän yliopistosta tilaisuudessa oli mukana ilahduttavan paljon esityksiä: mm.

* Yliopisto-opiskelijoiden geneeristen taitojen oppimista edistävät pedagogiset käytännöt (KTL)

* "Ei koulua vaan elämää varten -työelämäyhteyksiä ja -taitoja 1. vuoden kemian opiskelijoille (Kemian laitos)

* TVT-kummit kumppaneina opetuksen kehittämisessä yliopistossa (eEducation-hanke ja IT-palvelut)

Tutustu tarkemmin seminaarin antiin (ks. linkit tiivistelmiin).

Vuonna 2016 Jyväskylän yliopisto on vuorostaan vetovastuussa tapahtuman järjestämisestä Jyväskylässä - lisätietoja: https://www.jyu.fi/koulutus/pedaforum2016

Exam tutuksi opiskelijan näkökulmasta

Moni eTentaattori miettii, miten eTentti tulee opiskelijalle näkyville tenttitilanteessa tai millainen on fyysinen etentti-tila kirjastossa.

Vinkki: uudessa Examissa on kätevästi Esikatselu-painike tentti-sivun lopussa. Kannattaakin aina lopuksi tarkistaa näkymä, jotta kaikki yksityiskohdat on varmasti kohdallaan: esimerkiksi tenttikysymysten arvonta -rasti ei ole kiireessä unohtunut...

IT-palvelut tuotti kesällä eTentti-tutuksi -tallenteen, jossa Oiva Opiskelijan tenttiprosessi tulee tutuksi ilmoittautumisesta tentistä poistumiseen. Vinkkaa linkki myös omille opiskelijoillesi: näin eka kertaa etenttiin osallistuvien kynnys astua tenttiakvaarioon varmasti mataloituu.

Ps. Muistathan eTentti-ohje-sivustomme: http://www.jyu.fi/itp/etentti-ohjeet - siellä on myös runsaasti uusia tallenteita kirjallisten ohjeiden lisäksi. Mm. miten opiskelija ilmoittautuu tenttiin ja miten opiskelija suorittaa tentin Exam-järjestelmässä.

Viisi vinkkiä videotallenteiden tekoon

1. Valitse sopivin videointiväline tilanteen mukaan

Videon tallennusvälineiden suhteen valinnanvaraa kyllä riittää - videoita pystyy kuvaamaan kännykällä, tablettitietokoneella, läppärin webkameralla, järjestelmäkameroilla... ja tietysti myös monenlaisilla videokameroilla. Tämän lisäksi esimerkiksi Adobe Connect ja Screencast-o-matic -palvelut mahdollistavat tietokoneen ruudulla tapahtuvien asioiden taltioimisen videomuotoon taustaselostuksen kera. Myös moniin yliopiston luentosaleihin asennettu Moniviestimen tilatallennusjärjestelmä mahdollistaa luentovideoiden tekemisen vaivattomasti, ja mikäli tilaisuus vaatii monipuolisempaa videototeutusta, IT-palveluiden kuvauspalvelun kautta voi tilata koko videointiin tarvittavan teknisen toteutuksen lähes mihin tahansa yliopiston saliin.

Sopivin kamera tai ohjelmisto kannattaa valita videon sisällön ja kuvaustilanteen mukaisesti: luentosalissa tapahtuvan paneelikeskustelun tallentamiseen voi valita paikasta riippuen joko langattomalla mikrofonilla varustetun videokameran tai saliin kiinteästi asennetun tilatallennusjärjestelmän. Tietokoneella tehtävien asioiden havainnollistamiseen taas sopii huomattavasti paremmin ruudunkaappausvideoita tallentava ohjelmisto, kuten vaikkapa edellämainittu Screencast-o-matic.

IT-palveluiden videotuelta voit aina kysyä neuvoja videon suunnitteluun ja toteutustavan valintaan liittyen, joten ota yhteyttä meihin heti, kun keksit hyvän videoidean!

2. Ääni on tärkeä!

Vaikka kuvasisältö on kieltämättä videolla näkyvimmässä roolissa, ei äänen merkitystäkään sovi aliarvioida. Itse asiassa useimmissa tilanteissa ääni on videotallenteen tärkein elementti: alivalottunutta videokuvaa voi vielä jälkikäsittelyssä hiukan korjata ja katsojakin usein sietää pieniä puutteita kuvanlaadussa, mutta videon katselu jää lähes varmuudella kesken, jos luennoitsijan puheesta ei millään meinaa saada selvää.

Ääneen kannattaakin panostaa ja hyvä mikrofoni on videotallenteen tekijän paras kaveri. Videokameraa valitessa kannattaa etsiä sellainen malli, josta löytyy ulkoisen mikrofonin liitäntä. Tällöin tallenteen äänityksen voi tarvittaessa tehdä myös langattomalla mikrofonilla - edullisemmasta päästä löytyy esimerkiksi kevyemmille kameroille sopiva ja bluetooth-taajuuksilla toimiva Canon WM-V1-mikrofoni. Tietokoneelle voi hankkia käyttötilanteesta riippuen vaikkapa kuuloke-mikrofoniyhdistelmän eli headsetin tai pöytämikrofonin, huolettoman käytön ja yhteensopivuuden varmistamiseksi kannattaa kuitenkin valita USB-liitäntäinen laite.

Jos erillistä mikrofonia ei pystytä käyttämään vaikkapa kännykällä kuvatessa, niin silloin on tärkeää sijoittua kameran kanssa mahdollisimman lähelle puhujaa. Äänityksen laatu riippuu todella paljon myös tilan akustiikasta ja ympäröivän hälyn määrästä, mutta karkeana arviona kamera ja sen sisäinen mikrofoni pitäisi hyvissäkin oloissa saada sijoitettua maksimissaan kahden metrin päähän puhujasta. Ulkoilmassa puheääni hukkuu tuulen huminaan paljon lyhyemmälläkin matkalla.

3. Lyhyempi video, parempi mieli

Nettivideon katsoja saattaa joskus olla yllättävän kärsimätön. Moni on tottunut vilkaisemaan YouTubesta muutaman minuutin mittaisia videopätkiä, joten kahden tunnin mittainen tallenne on yhteen soittoon tietokoneen ruudulta katsottuna melkoisen pitkä.

Katselukokemusta voi parantaa suunnittelemalla sisältö noin 15-20 minuutin kokonaisuuksiksi, jolloin katsojalle jää aikaa sulatella näkemäänsä videon vaihtohetkellä. Vaihtoehtoisesti videon julkaisussa voi hyödyntää myös Moniviestin "Kappaleet" -toimintoa, jolloin pidempään videoon voi asettaa klikattavia "kirjanmerkkejä". Tällöin pidemmän luentotallenteen katsoja voi helposti hypätä luennon eri osiin, vaikka katselu olisi välillä keskeytynytkin.

4. Editointi on helppoa ja hauskaakin

Videon editointi saattaa kuulostaa äkkiseltään työläältä askareelta, mutta todellisuudessa siihen on ammattilaisten monipuolisten työkalujen lisäksi useita helppojakin keinoja.

Jos videon leikkaamisen tarve rajoittuu siihen, että videon alusta ja lopusta pitäisi napata ylimääräinen hälinä pois, niin tätä varten et tarvitse edes editointiohjelmaa - riittää että valitset videota Moniviestimeen ladatessa rajaustoiminnon käyttöön laittamalla rastin ruutuun kohdassa "Haluan tehdä videolle rajauksen heti latauksen jälkeen". Tällöin videon verkkoon lataamisen jälkeen voit itse valita, mistä kohdasta video alkaa ja mihin se päättyy. Tämän jälkeen Moniviestin-palvelin leikkaa videon ja julkaisee vain sen pätkän, jonka rajauksessa itse valitsit.

Kaikilla yliopiston Windows-tietokoneilla on jo valmiiksi asennettuna Microsoftin ilmainen Movie Maker (joskus myös tunnettu nimellä Elokuvatyökalu), jolla saa kätevästi koottua valmiin videon useista eri pätkistä ja lisättyä sekaan niin tekstiä, kuvia kuin vaikkapa erillisen selostusääniraidankin. Movie Maker on helppo ja nopea työkalu kevyeen videonkäsittelyyn ja olemme koostaneet sille ohjeet osoitteeseen: https://www.jyu.fi/itp/ohjeet/tutoriaalit/videoeditointi-movie-makerilla/

Monipuolisempaan editointiin tarvitaan maksullisia ohjelmia, esimerkiksi Adobe Premire Elements-ohjelmiston lisenssin voi hankkia IT-palveluiden ohjelmistovälityksen kautta.

5. Opiskelijatkin voivat tuottaa sisältöä Moniviestimen Omaan kansioon!

Videokuvaukseen hienosti sopivia laitteita löytyy niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin, mutta aiemmin videomuotoisten materiaalien toimittaminen opettajan tai koko ryhmän katsottavaksi esimerkiksi muistitikuilla tai DVD-levyillä on ollut hankalaa. Moniviestin tarjoaa tähän ongelmaan helpon ratkaisun: Oma kansio -toiminnolla kuka tahansa Jyväskylän yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva voi ladata itse tekemiään videoita verkkoon muiden katsottavaksi! Mikäli Omaan kansioon ladatuille videoille olisi käyttöä kurssin jälkeenkin, ne voidaan siirtää Omasta kansiota tavallisen Moniviestimen puolelle, jossa puolen vuoden säilytysaikarajoitus ei ole käytössä.

Videoiden tuottaminen Moniviestimen Omaan kansioon onnistuu jopa suoraan mobiililaitteesta - kirjaudu sisään Moniviestimeen vaikkapa älypuhelimesi nettiselaimella, luo uusi mediasivu ja lataa sinne video suoraan puhelimesta! Tiedoston lataamisen jälkeen voit vielä viimeistellä videon leikkaamalla alusta ja lopusta ylimääräiset kohdat pois uudella Moniviestimen rajaustoiminnolla.

Mitä uutta tarjoaa uusi eTenttijärjestelmä Exam?

Uusi sähköisen tenttimisen järjestelmä Exam korvaa vanhan eTenttijärjestelmän kesäkuun alusta alkaen. Tässä vaiheeessa tentaattorit muokkaavat ja lisäävät järjestelmään eTenttejä. Opiskelijat voivat ilmoittautua kesäkuun tentteihin uuteen järjestelmään viimeistään toukokuun puolenvälin jälkeen. Tästä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin laajasti ISA-infon kautta. Muutoin sähköisen tenttimisen periaatteet säilyvät entisenlaisina: tila on kirjaston 3. kerroksessa ja yleisohjeet ovat samat.

Exam tarjoaa useita pitkään kaivattuja parannuksia. Ensinnäkin järjestelmään kirjaudutaan nyt omilla tutuilla yliopiston tunnuksilla.

Opiskelijan näkökulmasta yksi tärkeä ominaisuus on entistä selkeämpi tenttiajanvaraus: nyt opiskelija näkee ensisilmäyksellä kalenterista vain vapaat ajat ja ilmoittautuminen on huomattavasti helpompaa. Tenttiä tehdessään opiskelijan tukena on automaattinen tallennus minuutin välein. Näin esimerkiksi sähkökatkoksen tai muun teknisen häiriön sattuessa tenttivastaus säilyy järjestelmässä eikä häviä bittiavaruuteen.

Monipuolisemman editorin asiosta opiskelija voi nyt halutessaan käyttää vastauksessaan perusmuotoiluja ja lisätä LaTex-kaavoja. Editori myös näyttää vastauksen sana- ja merkkimäärän koko ajan esseevastauksen kirjoittamisen aikana. Opiskelija voi valita käyttöliittymän kieleksi suomen ja englannin lisäksi uutena myös ruotsin kielen.

Tentaattorin näkökulmasta tentin luominen on yksinkertaistunut ja tarpeettomia välivaiheita on karsittu pois. Kaikkien opintojaksojen koodit ovat valmiina järjestelmässä. Uuden tentin luominen on entistä selkeämpää: tentaattori voi kirjoittaa ensin tentin tiedot ja sen jälkeen lisätä haluamansa kysymykset havainnollisesti yhteen näkymään. Aihealueet (eli yleensä kirjan tai kirjan tekijöiden nimet) on nyt entistä helpompaa lisätä ja ne tulevat myös opiskelijalle näkyville. Tentaattori voi myös esikatsella tenttiä opiskelijan näkökulmasta. Parannusta on myös se, että ilmoittautuminen on mahdollista heti, kun tentti on julkaistu, vaikka voimassaolo alkaisi myöhemmin.

Suoritukset eivät vielä tässä vaiheessa siirry automaattisesti rekisteriin, mutta ominaisuus saadaan ensi syksyn aikana.

Tutustu tarkemmin Examiin: tallenne IT-palveluiden seminaarista , jossa myös Mari Ikonen kertoo opintohallinnon linjauksista sähköisessä tenttimisessä. Samalla esitellään vaihtoehtona myös paikasta riippumattomia ajastettuja tenttejä Kopassa ja Optimassa.

Exam-järjestelmää on ollut kehittämässä 15 korkeakoulua ja CSC. Lisätietoja IT-palveluiden suunnittelijan ja Exam-kehitystyössä keskeisesti mukana olleen Salla Kalermon blogista: http://jyuexam.blogspot.fi/

Valjasta Yammer ja O365 käyttöösi

Mikä on Yammer ja miksi sitä käyttäisin? Miten O365 voisi joustavoittaa työskentelyäni? Entä millaisin ehdoin voin käyttää pilvipalveluita? Mitä minun tulisi tietää tiedon käsittelystä, säilyttämisestä ja arkistoinnista?

Digitaaliset toimintaympäristömme oli yksi teemoista ITP-seminaarisarjassa tänä keväänä. Edellä oleviin kysymyksiin löydät tietoa jälkikäteen tilaisuuden tallenteista

JY:n henkilökunnan tai opiskelijoiden kirjautumisohjeet ja muita vinkkejä IT-palveluiden ohjeista:
* JY Yammer -pikaviestintää
* O365: käytä Office-sovelluksia kätevästi ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta.

UUTTA: pääset pikaisesti jyvälle Yammer-abc ja O365-abc-pikaohjeilla

Lisätietoa saat myös mainioista yhteenvedoista:
* Matleena Laakso on koonnut yhteen O365:n lisäarvoa opettajille: http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/microsoft-office-365-opettajille
* Outi Lammi pohtii, mitä lisäarvoa tarjoaa OneNote: http://www.outilammi.fi/blogi/2015/04/miksi-onenote/

Kehitä toimintaasi: Videot opetuksessa ja verkko ohjauksessa

Millaista on käänteinen opetus videoiden avulla fysiikan peruskurssilla - miten oppijat osallistetaan? Entä miten ja millaisin kokemuksin avoimessa yliopistossa on toteutettu ohjausta verkon välityksellä? Millaisia työkaluja on tarjolla JY:ssa?

Muun muassa näihin kysymyksiin löydät hyviä vinkkejä opettajakollegoiltasi, jotka olivat kertomassa kokemuksiaan IT-palveluiden kevään seminaarisarjan kahdessa teemassa: Ohjausta Seminaarinmäeltä Sydneyyn ja Verkkotallenteet opetuksen tukena.

Tilaisuudet ovat hyödynnettävissä jälkikäteen tallenteina esimerkiksi työtiimien ja ryhmien omissa tapaamisissa. Tallenteet löydät osoitteesta: http://r.jyu.fi/apn

Vinkki: Digitaaliset oppimateriaalit rikastuttamassa oppimista

Yhteistyökumppanimme JAMK järjestää maksuttoman MOOC-kurssin erityisesti opettajan ja digitaalisten materiaalien hyödyntämisen näkökulmasta. Massive Open Online Course tarkoittaa verkossa pidettävää kurssia, johon pääsääntöisesti kaikilla on vapaa pääsy. Digitaaliset oppimateriaalit rikastuttamassa oppimista -kurssilta saat vinkkejä digitaalisen tiedon etsimiseen, valitsemiseen ja jakamiseen osana opetustyötä

Kurssi alkaa 11.5.2015 ja päättyy 22.6.2015. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Online-kurssit/digitaaliset-oppimateriaalit-rikastuttamassa-oppimista/

PS:

MOOCeja on erilaisia: "xMOOCit ovat luennoitsijakeskeisiä – kuuluisa puhuja houkuttelee osallistujia. xMoocit sisältävät lyhyitä videoita, joita opiskelijat seuraavat itsenäisesti. Videoista opiskelijat tekevät monivalintakysymyksistä koostuvia tehtäviä ja tenttejä, jotka tarkastetaan automaattisesti.

cMOOCit ovat toiminnan yhteisöllisyyttä korostavia: myös tässä mallissa käytetään videopohjaisia luentoja ja tehtäviä, mutta näiden lisäksi opiskelijoiden oletetaan joko itsenäisesti tai osaksi suoritusta muodostavan erilaisia sosiaalisia ryhmiä, kuten Facebook-ryhmiä, Google+-alustoja, blogeja tai virtuaalisia tapaamisia. Näissä ryhmissä on tarkoitus keskustella kurssiin liittyvistä asioista, opiskella ja auttaa muita opiskelijoita kurssin suorittamisessa, sekä antaa palautetta toisille harjoituksista.

Lisäksi on perustettu erilaisia ongelmakeskeisiä #etMOOCeja sekä tavoitteellisia, projektimaisia ccMOOCeja. Näissä kurssit perustuvat jonkun käytännönläheisen ongelman käsittelyyn tai yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Kurssin aiheeksi valittua aihetta käsitellään koko kurssin voimin, ja kurssilla opettajan rooliksi jää ohjata kurssin yhteistä prosessia mahdollisilla tehtävänannoilla ja lisätietoa vaativien osien taustoittamisella luennoin." Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Massiivinen_avoin_verkkokurssi