torstai 13. kesäkuuta 2019

Terveiset Pedaforum 2019 -seminaarista

Korkeakoulupedagogiikan yksi kuuma peruna on edelleen oppimisanalytiikka, jota käsiteltiin useammassa sessiossa Pedaforum 2019-päivillä tällä kertaa Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella kesäkuun alussa. Läpileikkaus erilaisten opetuskokeilujen ja kehittämishankkeiden kokemuksista sekä hyvien käytäntöjen jakaminen innostivat tänä vuonna paikalle 650 korkeakouluopettajaa tai suunnittelijaa.

Seminaarin avauspuheenvuorossa FITechistä Akseli Huhtanen esitteli oppimismuotoilun työkalupakkia, joka auttaa opettajia erityisesti osallistavan verkkopedagogiikan suunnittelussa ja tuotannossa. Oppimismuotoiluksi tässä ymmärretään pedagogisten prosessien tietoinen kehittäminen. Seitsemän työkalun työkalupakki on jaossa cc-lisenssillä. Tutustu työkaluihin tarkemmin: https://fitech.io/news/fitechilta-tyokaluja-oppimiskokemuksen-kehittamiseen/

Oppimisanalyytikassa korostuu käytettävyyden kannalta reaaliaikainen, vapaasti yhdisteltävä tieto sekä erilaisten tilanteiden ja tarpeiden huomiointi. Staattisen tiedon sijaan tarvitaan siis erilaisia räätälöityjä näkymiä sekä mahdollisuus ohjaavaan, ennakoivaan tietoon, ei pelkästään mitä on jo tapahtunut. Opettajan näkökulmasta digiratkaisut tuovat apua yksinkertaisiin ohjaustarpeisiin ja oikea-aikaiseen tukeen opintopolulla sekä vapauttavat opettajan aikaa haastavampiin kohtaamisiin. Hallinnon näkökulmasta oppimisanalytiikka auttaa myös kohdentamaan resursseja. Opiskelijalle analytiikasta on puolestaan hyötyä on mm. opintoihin sitoutumisessa, opiskelun etenemisen seuraamisessa ja kuormittavuuden ennakoimisessa. Oppimisanalytiikan käytössä olennaista on turvata, kenellä on pääsy dataan ja että lähtökohtana on oppimisen tukeminen ja pedagogiset perustelut, ei ulkoiset suoritusehdot kuten läsnäolo. Lue lisää esityksistä: http://apoa.tamk.fi/2019/06/13/apoa-oppimisanalytiikka-ja-pedaforum-paivat-2019/

Monitieteinen kurssi, joka rakentuu projektioppimiselle ja ilmiöpohjaiselle oppimiselle, voi tarjota yhden hyvän tavan oppia työelämää yliopistossa. Yliopisto-opinnoissa yleensä heikoimmin kehittyvät taidot kuten yhteistyö, luova ideointi, taito työskennellä monialaisissa tiimeissä jne. olivat keskiössä tällaisessa oppimisprosessissa ja saivat opiskelijoiden palautteessa kiitosta: "Oppii argumentoimaan toisille opiskelijoille oman alansa asiantuntijana". Tilastotieteen massakursseilla puolestaan viikoittaisten tehtävien arvioinnissa hyödynnettiin mooc-kurssilla itse- ja vertaisarviointia, jolloin opiskelijat antavat ja vastaanottavat korjaavaa palautetta, reflektoivat oppimistaan ja toisen opiskelijan työskentelyä suhteessa malliratkaisuihin.

Opettajien osaamisen kehittämisessä on myös hyödynnetty vertaisia. HY:n kielikeskuksessa opettajille on tarjottu matalin kynnyksin mahdollisuus opettajien väliseen vertaispalautteeseen matchaten samoista asioista ja kehittämisestä kiinnostuneita opettajia toistensa kanssa. Oivaltavaa oli, että jättäessään "hakuilmoituksen", joka tarkoitti valmista sähköistä lomaketta vaihtoehtoineen, opettaja pystyi määrittelemään, haluaako hän pelkästään vaikka vain yhden tuokion vai käyttää useampia tunteja vertaisen kanssa sekä mikä aihe kiinnosti. Kielikeskuksen suunnittelijat etsivät sopivat parit toisilleen. Vertaisarvioinnin kohteena saattoi olla esimerkiksi oma tuntityöskentely tai vaikkapa kommentteja verkkototeutuksesta. Kymmenen opettajan kokemukset olivat positiiviset: opetuksen kehittäminen, toisen kohtaaminen pedagogisesti, hiljaisen tiedon sanoittaminen.

Jyväskylän yliopiston opettajat jakoivat kokemuksiaan mm. opiskelijoiden vertaispalautteista ja vertaisarvioinnista, harjoitustehtävien ruotimisesta, kielioppien automatisoiduista kotitehtävistä. OHO-hankkeen näkökulmana oli hyvinvointi itsearviointien ja pedagogiikan avulla. JYU:n digipalvelut esitteli digikummiverkoston kokemuksia ja Exam-etenttiä valtakunnallisen yhteistyön mahdollistajanana sekä järjesti saavutettavuus-työpajan.

perjantai 10. toukokuuta 2019

Tule yhdessä ideoimaan: Digiopetuksen learning cafe 17.5.2019!

”On vahvaa näyttöä, että parhaimmillaan teknologia voi tukea ryhmän oppimista. Se tarjoaa joustavia ja monipuolisia välineitä paitsi ryhmän väliseen vuorovaikutukseen myös oppijan oman työskentelyn tueksi esimerkiksi oman oppimisprosessin seuraamiseen, tiedon tallentamiseen ja muokkaamiseen, oman asiantuntijuuden ja tiedon jakamiseen.” Ks. UNIPS-hankkeen videoklippi: Oulun yliopiston tutkijatohtori Essi Vuopalan puheenvuoro: ”Tulevaisuuden oppiminen” https://youtu.be/OnWgTuaKUVo

* Miten voisin edistää yksilön tai ryhmän oppimista?
* Millaisia mahdollisuuksia ja millaista lisäarvoa teknologia voisi tarjota oppimiseen opintojaksollani?
* Miksi ja miten hyödyntäisin teknologiaa oppimisprosessin aikana? Mitä JYU:n tvt-välineet mahdollistavat?
* Miten arvioin kursseja syksyllä Sisu-järjestelmässä?

Tule keskustelemaan yhdessä kollegoiden ja digipalveluiden kouluttajien kanssa, miten voisit rakentaa opetustasi entistä monimuotoisemmaksi. Tarjolla on tietoiskuja ja kokemuspuheenvuoroja eri teemoista ja työkaluista oppimisprosessin suunnittelun ja toteutuksen tueksi.

Learning cafe alkaa klo 9.00 ajankohtaisella aiheella: Miten Sisu-järjestelmä vaikuttaa opettajan työhön syksystä 2019 lähtien? Lisäksi piirretään yleiskuvaa tai karttaa opetusteknogian vaihtoehdoista JY:ssa. Lue lisää Korpista! Pikaiset ilmoittautumiset keskiviikkoaamuun 15.5. mennessä. Ennakkoon ilmoittautuneille on tarjolla kahvit: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=237747

Tilaisuus on osana JY:n OPS-työtä tukevaa tapahtumasarjaa.

perjantai 3. toukokuuta 2019

Monikanavaisuus lisää verkkototeutusten laatua

Verkkototeutusten laatu, monikanavaisuus ja saavutettavuus olivat keskeisiä teemoja Kohtio-konferenssissa Hämeenlinnassa 11.-12.4.2019

OHO-hankkeella (eli OKM:n erityisavustushankkeella "Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa") on parhaillaan työn alla saavutettavuuskriteeristö, joka tulee jakoon kaikkiin korkeakouluihin. Yksi näkökulma on digitaalinen saavutettavuus, jonka osa-alueita ovat pedagoginen saavutettavuus, korkeakoulun tuki ja toimintakulttuuri. "Verkko-opetusta suunniteltaessa on huomioitava, että opiskelijoiden henkilökohtaisen tuen määrä on kasvanut ja usein tuen tarvetta ei tunnisteta riittävän ajoissa", muistuttaa TAMKista Minna Seppälä. "Saavutettavuuteen liittyvät myös monikanavaisuuden tukeminen sekä erilaisten oppimistyylien huomioiminen: aina oppija ei välttämättä etenekään tekstin ja opettajan oletuksen mukaan: voisiko välillä olla kuva, jonka kautta edetään?" Verkkototeutuksissa opettajan tulee olla selkeä tehtävänannossaan ja yhtenä vaihtoehtona voi olla ohjeistus sekä videona että tekstinä. Opettajilla isoin haaste digitaalisuudessa on ajankäyttö: on liian vähän aikaa itsensä kehittämiseen.

Savoniassa sairaanhoitajiksi opiskelevat olivat hyödyntäneet Teamsia työskentelyalustana sekä interaktiivisia videoita käänteisessä opetuksessa. Moodleen integroitua H5P-toimintoa käyttäen videot muokattiin interaktiiviseen muotoon. "Opiskelijat kokivat videot hyvänä tapana opiskella ennen taitopajoja: oli hyödyllistä nähdä videolta, miten teorissa opiskellut asiat tehdään vaihe vaiheelta ja samalla teoriatiedon merkitys avautui", Savonian ammattikorkeakoulusta Kukka-Maaria Savolainen kiteytti kokemuksia. "Osa opiskelijoista toivoi vieläkin enemmän kysymyksiä ja tehtäviä videoihin, koska tuolloin niihin keskittyi entistä paremmin. Myös opettajilta tuli positiivista palautetta: opiskelijat olivat jo etukäteen valmistautuneet sisällöllisesti asioihin ja kerranneet niitä, ehkä jopa harjoitelleet käytännössä. Etukäteisvalmistautuminen helpottaa taitopajoihin osallistumista ja harjoitusten sujuvuutta." Jotta videoiden tuottaminen olisi sujuvaa, käsikirjoitus täytyy laatia etukäteen sekä huolehdittava riittävästä valaistuksesta. "Myös teknistä digimentorin apua on hyvä saada ensimmäisten videoiden teossa".

Campusonline.fi on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjonta, joka kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot. eAMKissa tuotettuja verkkototeutusten laatukriteerejä sovelletaan myös näissä. "Tärkeää huomioida, että eri opettajien tekemien opintojaksojen mitoitus voi vaihdella suuresti verkkokursseissa", totesi Sanna Simola Turun ammattikorkeakoulusta. "Opettajan kannattaakin muistaa motivoivaa oppimistehtävää laatiessa on ”Tekisinkö itse?” –kriteeri"

eAMKissa on tuotettu uusille opiskelijoille digistarttipaketit, jotta opiskelussa käytettävät sähköiset ympäristöt, välineet ja toimintatavat tulevat heti sujuvasti tutuksi. Digistartti on osana opiskelijan ohjauksen polkua ja kokonaisuutta. Hyvä malli oli ottaa myös opiskelijoita suunnitteluuun mukaan.

Tutustu lisää eri aiheisiin esitysten tiivistelmistä (pdf)

torstai 18. huhtikuuta 2019

Tenttivierailulla


”En muuten itse ollenkaan ymmärtänyt, että tämä on näinkin historiallinen juttu!”, totesi UEFin opiskelija Marja suoritettuaan EXAMin historian ensimmäisen tenttivierailun Jyväskylässä tammikuussa. Ensimmäinen kysely tenttivierailusta Marjalta tuli jo viime syksynä, ja ennen tuota tammikuista iltapäivää oli lähetetty ja vastaanotettu useita viestejä Marjan ja JY:n, Marjan ja UEF:in sekä Marjan, JY:n ja UEF:in välillä. Ja tietenkin koko ajan taustalla oli EXAMin kehittäjätiimi tehnyt ahkerasti töitä toiminnon valmistumiseksi.


Mitä se tenttivierailu sitten konkreettisesti tarkoittaa?
Tenttivierailussa opiskelija suorittaa oman korkeakoulunsa opintoihin kuuluvan tentin jonkun muun korkeakoulun EXAM-tenttitilassa. Tenttiin ilmoittaudutaan normaalisti oman korkeakoulun ohjeiden mukaan, mutta
 oman korkeakoulun tenttitilan sijaan tenttiaika varataankin jonkun toisen tenttivierailutoimintoa käyttävän korkeakoulun tenttitilasta. 
Tenttiin vastataan aivan samalla tavalla kuin jos oltaisiin tenttimässä oman korkeakoulun tenttitilassa ja kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu, palautetaan tentti arvioitavaksi. Tentaattorille suoritettu tentti ilmestyy arvioitavaksi aivan samalla tavalla kuin jos tentti olisi suoritettu oman korkeakoulun tenttitilassa, tentaattori arvioi tentin aivan normaalisti ja opiskelija saa arvioidusta tentistä ilmoituksen sähköpostiinsa.

Mutta mitä kaikkea on pitänyt taustalla tapahtua ennen kuin Marjan tenttivierailu oli mahdollista? 
EXAMin yhteiskäytön kehitys on aloitettu konsortiossa jo 2016, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi EXAM-konsortiolle määrärahaa EXAM-tenttityökalun yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi. Kehittämistä on jatkettu edelleen yhdessä Ristiinopiskelun kehittäminen -kärkihankkeen kanssa. OKM:n rahoittama hanke toimii 2018–2019 EXAM-konsortion tukena tenttitilojen yhteiskäytön pilotoinnin edistämisessä sekä sopimusten laatimisessa. 
Tenttivierailu on koko EXAMin olemassaolon ajan ollut toivotuin ominaisuus opiskelijoilta kerätyissä palautteissa ja se lisää edelleen opintojen suorittamisen joustavuutta. Huhtikuussa 2019 tenttivierailu on jo käytössä Jyväskylän, Itä-Suomen, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa ja käyttöönotto laajenee vuoden 2019 aikana.

Lisätietoa: e-exam.fi



maanantai 15. huhtikuuta 2019

Seuraa oppimisprosessia Moodlen raporteilla

Missä vaiheessa kurssia opiskelijat ovat työskennelleet aktiivisimmin? Onko osalla ongelmia tarttua joidenkin tehtävien tekemiseen? Kuinka aktiivinen opiskelija on ollut vaikkapa keskustelualueen tehtävissä?

Muun muassa näihin kysymyksiin saat kätevästi vastauksia, kun hyödynnät Moodlen raportteja. Opettaja voi mm. löytää ajoissa "pudokkaat", joita olisi syytä muistutella esimerkiksi jonkin tehtävän tekemisestä sekä kehittää jatkossa kurssiansa näiden tietojen avulla.

Raportti-työkalu on hieman haastavasti löydettävä: klikkaa oikeasta yläkulmasta ratas-painiketta ja Lisää..., jolloin pääset erilaisiin raportteihin käsiksi. Opiskelijakohtaista tietoa löydät puolestaan ko. osallistujan tietojen kohdalta: mm. keskustelualueen aktiivisuus sekä rakenneraportti tai täysi raportti.

Löydät kuvitetut ohjeet: https://www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/moodle-ohjeet/raportit-opiskelun-seurannan-tukena

Lisäksi voit osallistua joko aiheeseen pureutuvaan webinaariin 25.4. tai luokassa lähikoulutukseen 10.5. Lisätietoja löydät Korpista tai linkistä http://r.jyu.fi/moodlekoulutukset

tiistai 19. maaliskuuta 2019

UEFin flipparit jakamassa hyviä käytäntöjä Jyväskylässä

Jyväskylän yliopistossa on parhaillaan käynnissä flippaus-koulutushanke, jossa on mukana liki 40 opettajaa eri tiedekunnista ja oppiaineista. Maaliskuussa järjestettiin hankkeen ensimmäinen koulutusseminaari, jossa mentorointivieraina oli Itä-Suomen yliopistosta opettajia ja heillä OKM:n flippaushanketta pyörittäneitä asiantuntijoita. UEFissa on liki 100 flippausta toteuttanutta opettajaa.

UEFin fysiikan opettaja Lasse Heikkinen kiinnostui flippaamisesta pohdittuaan erään opiskelijan palautetta perinteisen luentokurssin ja tentin jälkeen: "sain maksimipisteet, mutta en ymmärtänyt yhtään mitään". Nykyisin Lassen kahdella opintojaksolla opetus on käännetty eli 8 viikon opintojakso koostuu aiheen opiskelusta, jossa materiaalina sekä kurssikirja että videot, harjoitustehtävistä, viikkotiivistelmistä, kontaktitunneista, Moodle-tenteistä ja harjoitustöistä. Moodle oppimisympäristönä toimi tässä tukena: opiskelijat motivoituivat graafisen edistymisen seuranta -työkalun tukemana huolehtimaan siitä, että tehtävät oli ajoissa palautettu ja "liikennevalot vihreinä".

"Ohjeistan, että lukekaa kirja ja videot toimivat tukena eli ne ovat opettajan tiivistelmä. Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi, mutta työmäärä ei vähene. Kontaktitunneilla opiskelijat voivat kysyä mitä vaan", Lasse kiteyttää. Käänteisessä opetuksessa on keskeistä opettajan identiteetin muutos, jossa kollegiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Opiskelijan näkökulmasta palaute on usein se, että tämä oli työläs kurssi verrattuna perinteisiin kursseihin verrattuna - mutta samalla on paljon myös opittu!

Kasvatustieteilijä Teemu Valtonen UEFista avasi teknologispedagogisen sisältötiedon yhteyksiä eli TPAC-mallia (Technological Pedagogical Content Knowledge), jota kannattaa hyödyntää myös käänteisen opetuksen suunnittelussa apuna. Voit perehtyä myös UEFin flippausmanuaalin tallenteessa:

JY:n flippari-opettajat ovat parhaillaan suunnittelemassa oman opintojaksonsa flippausta ja he saavat palautetta suunnitelmistaan skype-mentorointi-hetkissä sekä toisiltaan että UEFin koulutuksen käyneeltä flipparinelikolta: Salme Korkala/ Kielikeskus, Jussi Maunuksela / Fysiikka, Pentti Impiö / Kokkolan yliopistokeskus ja Hannele Rajaniemi / Digipalvelut.

Lisätietoja Jyväskylän yliopiston omasta koulutushankkeesta löydät http://r.jyu.fi/flippaus

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Erikokoiset pienryhmät samalla Moodle-kurssialueella - onnistuu!

Moodlessa opettaja voi jakaa ison opiskelijajoukon monin eri tavoin työskentelemään pienryhmissä. Mahdollisuutena on myös se, että opiskelijat itse ryhmäytyvät eli valitsevat ja ilmoittautuvat joko haluamaansa ryhmään esimerkiksi aiheen mukaan - tai he voivat myös itse nimetä ryhmänsä (vinkki: Ryhmävalinta (Group choice) ja Ryhmämuodostus (Group self-se­lec­tion) -toiminnot).

Yksi näkökulma on myös se, että opettaja tekee yhdelle kurssialueelle erikokoisia(!) pienryhmiä, esimerkiksi jakaa porukan ensin vaikkapa 5 hengen ryhmiin keskustelualueelle, sitten työskentely jatkuu vaikkapa 3 hengen ryhmissä wikissä - tai parityöskentelynä jossakin muussa tehtävässä.

Tässä tallenne, miten tämän teet:

Löydät kirjallisena ohjeen: https://www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/moodle-ohjeet/ryhmat#ryhmittelyt

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Kiinnostaako vertaisarviointi Moodlessa ja Turnitinissa?

Moodlessa voi vertaisarviointia toteuttaa yksinkertaisesti Keskustelualueella, mutta varsinainen vertaisarviointityökalu on Työpaja-aktiviteetti. Työpajan yhtenä etuna on se, että opettaja voi ohjata vertaisarviointia valmiiden kysymysten avulla eli samalla opitaan antamana vertaispalautetta eri näkökulmista. Haasteena on puolestaan se, että ryhmän täytyy edetä työskentelyssä yhtäjalkaa eli vertaisarviointi voi alkaa vasta kun tehtävän palautus on ensin päättynyt.

Uunituoreen ohjeen ja videotallenteen löydät nyt digipalveluiden Moodle-ohjeista: http://r.jyu.fi/moodletyopaja

Uutena mahdollisuutena on Turnitin-sovelluksen tarjoama PeerMark -vertasarviointi-työkalu. Eli samankaltaisuuksien tunnistamisen lisäksi opiskelijat voivat antaa toisilleen vertaisarviontia ja opettaja voi määritellä Työpajan tapaan muun muassa kuinka monelle vertaisarviointia annetaan, valmiit kysymykset, ketkä antavat toisilleen palautetta vai saavatko he valita työn sekä onko palaute anonyymia vai ei.

Parhaillaan haussa on opettajia, jotka haluaisivat testata PeerMark-vertaisarviointia opiskelijaryhmänsä kanssa. Opettajille tarjotaan valmiit ohjeet ja aktiivista tukea tässä. Ilmoittaudu: hannele.rajaniemi(at)jyu.fi

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Hyvät käytännöt jaossa Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaarissa 15.2.

JAMKin, JY:n ja Gradian opettajat ja suunnittelijat jakoivat hyviä käytäntöjä Edufutura Jyväskylä -hengessä tänä vuonna vuorostaan yliopiston tiloissa Ruusupuistossa. Seminaarin kattaus oli monipuolinen: mm. verkko-opetuksen ja ohjauksen erilaiset toteutukset, oppimisen uudet tilat, tekoälyn mahdollisuudet, käänteinen opetus, monimuoto-opetus ja saavutettavuus. Eri talojen suunnittelijoiden yhteistyöllä toteutettama tapahtuma järjestettiin Jyväskylässä jo 10. kertaa. Seminaariin ennakkoon ilmoittautui 165 osallistujaa.

Tässä lyhyessä jutussa teen nostoja muutamista esityksistä, joissa on uutta näkökulmaa erityisesti yliopistolaisille. "Käänteinen oppiminen on oppimisnäkemys, ei mikään valmis malli tai normi. Olennaista on, että opettajan oma identiteetti alkaa muuttua ja siksi toiminta voi näyttää eri opettajilla erilaiselta", korosti keynote-puhuja väitöskirjatutkija, yläkoulun opettaja ja vuoden 2019 matematiikan opettajaksi valittu Marika Toivola.

Toivola ei ole luopunut kokeista, mutta lähestymistapa poikkeaa perinteisestä: kokeisiin ei saa etukäteen päntätä ja oppijat voivat itse valita numerotavoitteensa, jonka pohjalta tekevät eritasoisia kokeita. Kokeet voivat sisältää tehtäviä myös ylioppilaskirjoituksistakin.

Formatiivisen arvioinnissa tärkeintä on sen vaikutus on oppijaan. Tämä vaatii aina opettajalta kriteeriperustaisuuden ja oppijan on tiedettävä eri tasot. Oppijoiden välillä on havaittu eroa ongelmien ratkomisessa arviointitavasta riippuen: summatiivisen arvioinnin jälkeen oppija usein toteaa: “en muista”, kun taas formatiivisen arvioinnin jälkeen asenteena on ”lähden ratkomaan”.

Tärkeää siis on, että oppimisprosessin aikana oppija uskaltaa näyttää opettajalle, että tarvitsee apua. "Suhde oppijoihin on parempi ja nyt luokasta löytyy myös iloisia kutosen oppijoitakin", Toivola iloitsee. Sekä JY:n että JAMKin opettajat kertoivat myös omista käänteisen opetuksen ensikokemuksistaan: keskiössä on opiskelijan itseohjautuvuus ja ajanhallinta sekä käänteisyyden sanoittaminen ja jatkuva arviointi oppijan osaamisen varmistamiseksi.

JAMK:n IT-instituutissa kokeillaan oppimisen tukena on Teamsia. "Kyberharjoituksia tehdään joukkueina, joilla on omat kanavat. Teamsissa on perinteistä oppimisympäristöä helpompi keskustella ja voi nopeasti avata videopuhelun", Karo Saharinen arvioi.

JAMKissa hybridiopetusmallia on toteutettu myös luovissa menetelmissä taidealan opiskelussa. Olennaista on, miten käytetty tila ja tekniikka inspiroivat opiskelijoita eri puolilla Suomea säveltämään ja liikkumaan omien mukavuusalueiden ulkopuolella dialogissa toistensa kanssa. Parhaimmillaan opettaja on vetänyt kolmeakin etäryhmää. "Tyhjä tila on lähtökohtana, päästään pois pöytien takaa. Yhteisö tuottaa yhdessä esityksen ja jokainen kerta on erilainen", lehtori Teija Häyrynen kertoo. "Satelliittiopetuksessa on muistettava antaa riittävästi aikaa ajatteluun. Selkeä sanallinen koonti, lopetus, on tärkeää."

Tilaisuudessa Edufutura Jyväskylä -hengessä aloitettiin uusi Pedanuotio-toiminta eri koulutusasteiden välillä ja osallistujat ideoivat yhdessä elävää pedagogiikkaa.

Osa esitysmateriaalista tulee jakoon seminaarin sivuille: https://tulevaisuushaastaaoppimisen.wordpress.com/

Lue lisää Marikan Toivolan artikkelista: "Käänteinen oppiminen-kääntyykö koulutyö päälaelleen?"

maanantai 4. helmikuuta 2019

Maistiaisia Educa 2019 -messuilta

Opetusteknologia tarjoaa työkaluja ja mahdollisuuksia mm. oppimisen jatkuvaan arviointiin. Educa-messuilla Helsingissä 22.-23.1. oli jaossa monessa esityksessä ja ständeillä hyviä vinkkejä, miten arjessa valjastaa teknologia oppimisen tueksi. Tässä muutamia digipainoitteisia poimintoja.

Yle tarjosi messuilla ennakkonäytöksenä VR-lasein elämyksen toiselle puolelle maapalloa, joka on käytettävissä luokkaopetuksessa. Ylen Digitreenit-helpdesk puolestaan neuvoi ja opasti messupäivän ajan arjen digitaidoissa: kävijät olivat tervetulleita laitteiden ja kysymysten kanssa tapaamaan digioppaita teemalla ”tutkitaan ja opitaan yhdessä”.

Myös aivotutkija Katri Saarikiven puheenvuorossa oli jaettu ongelmanratkaisu yhtenä teemana: "Luova ajattelu voi olla parasta jaettuna: jos on iso haaste, yksillä aivoilla ei voida ratkaista yhtä luovasti." Voiko kaiken, mitä ihminen osaa, opettaa koneelle? "Tekoälyn tuotoksessa yhdistellään vanhoja asioita luovalla tavalla, mutta vain ihminen osaa löytää merkityksellisiä yhdistelmiä."

Lukioiden opetustarjontaa laajentavassa Digiluokassa (https://www.tutorhouse.fi/digiluokka) opettajat ja opiskelijat tapaavat nimensä mukaisesti vain verkossa. Opettajien kokemukset olivat positiivisia ja perinteiseen opetustyöhön verrattuna löytyi enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroja: "Voin käyttää erilaisia opetusmenetelmiä verkossakin. Vuorovaikutus toimii yllättävän hyvin ja etuna se, että enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen opastukseen ja oppijan omiin kysymyksiin. Teknologian sain yllättävänkin nopeasti haltuun. Opiskelijoiden mielestä keskittyminen on helpompaa, työrauha ja uskaltaa kysyä sekä uskaltaa lukea ääneen vierasta kieltä".

"Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia oppimiseen, mutta olennaista on pitkäjänteisyys tiedonkäsittelyssä: tietoa rakennetaan luovan toiminnan kautta. Eniten opitaan, kun käsitellään informaatiota ja opetetaan toiselle, ei pelkästään lukemalla", Tablet-koulusta tuttu asiantuntija Miikka Salavuo kiteytti."Vertaistuki aktivoi ja antaa oppijalle toisenlaisen näkymän. Argumentoidessa on luotava oma käsitys, joka johtaa syvempään oppimiseen." Teknologia tuo monimediaisuuden ja rikastaa oppimisprosessia. Lisäksi oppija voi valita erilaisia polkuja eli kaikki eivät tee aina samoja tehtäviä. Digiympäristöt mahdollistavat myös jatkuvan arvioinnin. Opettajan on myös helppo visuaalisesti nähdä koko luokan edistyminen.

Messuilla julkistettiin kaksi uunituoretta kirjaa: "Sähköistyvä koulu! Oppiminen ja oppimateriaalit" (maksuton, myös verkkoversio: https://www.suomentietokirjailijat.fi/medialle/julkaisut/sahkoistyva-koulu-2019.html). Käänteiseen oppimiseen liittyy tiiviisti formatiivinen arviointi, jota Marika Toivola pohtii "Käänteinen arviointi" -kirjassaan. "Formatiivista arviointia tehdään oppimista, ei oppimisen arvostelua varten. Arvioinnilla autetaan oppilaita ottamaan vastuuta oppimisestaan, saavuttamaan yksilölliset tavoitteensa ja tulemaan merkityksellisiksi toistensa oppimiselle."

Myös perusasteella arvioinnin digityökaluja kehittävä Maria Marin (http://gridi.fi) korosti formatiivista, jatkuvan arviointia, joka on eteenpäin suuntaavaa ja oppimista varten. "Tekninen väline mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun opettajan ja oppijoiden välillä. Esimerkiksi oppilaan kännykässä voi olla itsearviointisovellus ja opettaja voi ajastaa ja aktivoida sen vaikkapa kerran viikossa perjantaisin."

Opettajankoulutusfoorumin (https://oppiminenuudistuu.wordpress.com/category/opettajankoulutusfoorumi/) eri hankkeet vetivät yhteen, mitä on tähän mennessä saatu aikaan mm. arviointiosaamisen ja johtajuusosaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi KAARO-verkosto (http://kaaro.fi) on järjestämässä kevään aikana opettajille MOOC-kursseja vahvuusperusteisesta arviointiosaamisesta.

Varhaiskasvatuksen tai alkuopetuksen ammattilaisille on rakennettu Opettajankoulutusfoorumilla Pikkumatikka-verkkokurssi, jossa he voivat kehittää itseään esimerkiksi siinä, kuinka havainnoida ja tunnistaa omaa ja lasten matemaattista ajattelua varhaiskasvatuksessa sekä miten innostaa lapsia tutkimaan matemaattisia säännönmukaisuuksia ympäristöstä. Lue lisää ja katso maistiaisia videoklipistä. Varhaiskasvattajille on tarjolla myös käyttökelpoista uutta digiaineistoa Mannerheimin Lastensuojeluliitolta: löydä leikki tai vinkkaa omasi: http://www.leikkipankki.fi .

Kopioston Kopiraittila-sivusto https://kopiraittila.fi/ on uudistunut ja se tarjoaa nyt myös korkeakouluopiskelijoille Tekijänoikeuden abc sekä Pelaa ja opi -interaktiivisen osion. Tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erilaisten teosten käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon ja kriittiseen lukutaitoon. Jyväskylän yliopistolle saadaan kevään 2019 aikana Kopioston edustaja myös kertomaan aiheesta korkeakoulujen opettajan näkökulmasta.

Löydät Educa-messujen esitysmateriaaleja: https://educa.messukeskus.com/esitykset/

torstai 17. tammikuuta 2019

Tulevaisuus haastaa oppimisen-seminaari 15.2.2019 - ilmoittaudu mukaan!

Jo perinteeksi muodostunut seminaari järjestetään tänä keväänä Jyväskylän yliopiston tiloissa Ruusupuistossa. Yhteistyöllä rakennettu seminaari kokoaa alueellisesti eri oppilaitosten eli JAMKin, JY:n ja Gradian opettajat ja suunnittelijat yhdessä pohtimaan ajankohtaisia asioita opetuksesta, oppimisesta ja digitalisaatiosta.

Seminaarin ytimenä on aina ollut hyvien käytäntöjen jakaminen yli oppilaitosrajojen – ja tänä keväänä seminaarin teemakin on juuri se. Aiheina on mm. verkko-opetuksen ja ohjauksen erilaiset toteutukset, oppimisen uudet tilat, tekoälyn mahdollisuudet, käänteinen opetus, monimuoto-opetus ja saavutettavuus.

Keynote-puhujana on käänteistä opetusta toteuttanut opettaja ja parhaillaan väitöskirjaa aiheesta tekevä Marika Toivola.

Tarkemmat tiedot aikataulusta ja sisällöstä sekä ilmoittautumislinkin löydät tutusti THO-kotisivuilta: https://tulevaisuushaastaaoppimisen.wordpress.com/

Ilmoittaudu mukaan nyt heti - takarajana pe 8.2.2019

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Turnitin vuoden 2019 alusta alkaen JY:n akateemisen kirjoittamisen tueksi

Urkund-plagiaatintunnistussovellus vaihtuu vuoden 2019 alusta Turnitin-sovellukseen, joka tarjoaa vastaavuuksien tarkastelun lisäksi pedagogiset ohjaustyökalut ja Urkundia laajemmat tietokannat. Turnitin mahdollistaa oppijalle oman työnsä raportin tarkastelun ja korjausten tekemisen ennen opettajan asettamaa takarajaa.

Turnitin on integroitu JY:n kahteen oppimisympäristöön: Moodleen ja Koppaan. Opettajan ja opiskelijan näkökulmasta Turnitinin käyttö on pyritty rakentamaan mahdollisiman helpoksi: esimerkiksi Moodlessa opettajalla on valmiina Turnitin-tehtäväaktiviteetissa parhaat mahdolliset valinnat. Opettaja vain nimeää tehtävän, kirjoittaa ohjeen sekä määrittelee aikataulun.

Löydät kuvitetut ohjeet sekä opettajalle että opiskelijalle suomeksi ja englanniksi: http://r.jyu.fi/turnitin Opettajille ja ohjaajille on lisäksi järjestetty sekä yleisiä että laitoskohtaisia pikainfoja. Laitosten omia infoja voi vielä pyytää: plagi-support (at) jyu.fi

Perjantaina 18.1. 2019 järjestetään kick off –tapahtuma, jossa keskustellaan rehtorin linjauksista: opiskelun eettisistä ohjeista ja vilppitapausten käsittelystä. Lisätietoja tapahtumasta

Voit tutustua Turnitiniin myös lyhyessä videoklipissä