torstai 13. kesäkuuta 2019

Terveiset Pedaforum 2019 -seminaarista

Korkeakoulupedagogiikan yksi kuuma peruna on edelleen oppimisanalytiikka, jota käsiteltiin useammassa sessiossa Pedaforum 2019-päivillä tällä kertaa Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella kesäkuun alussa. Läpileikkaus erilaisten opetuskokeilujen ja kehittämishankkeiden kokemuksista sekä hyvien käytäntöjen jakaminen innostivat tänä vuonna paikalle 650 korkeakouluopettajaa tai suunnittelijaa.

Seminaarin avauspuheenvuorossa FITechistä Akseli Huhtanen esitteli oppimismuotoilun työkalupakkia, joka auttaa opettajia erityisesti osallistavan verkkopedagogiikan suunnittelussa ja tuotannossa. Oppimismuotoiluksi tässä ymmärretään pedagogisten prosessien tietoinen kehittäminen. Seitsemän työkalun työkalupakki on jaossa cc-lisenssillä. Tutustu työkaluihin tarkemmin: https://fitech.io/news/fitechilta-tyokaluja-oppimiskokemuksen-kehittamiseen/

Oppimisanalyytikassa korostuu käytettävyyden kannalta reaaliaikainen, vapaasti yhdisteltävä tieto sekä erilaisten tilanteiden ja tarpeiden huomiointi. Staattisen tiedon sijaan tarvitaan siis erilaisia räätälöityjä näkymiä sekä mahdollisuus ohjaavaan, ennakoivaan tietoon, ei pelkästään mitä on jo tapahtunut. Opettajan näkökulmasta digiratkaisut tuovat apua yksinkertaisiin ohjaustarpeisiin ja oikea-aikaiseen tukeen opintopolulla sekä vapauttavat opettajan aikaa haastavampiin kohtaamisiin. Hallinnon näkökulmasta oppimisanalytiikka auttaa myös kohdentamaan resursseja. Opiskelijalle analytiikasta on puolestaan hyötyä on mm. opintoihin sitoutumisessa, opiskelun etenemisen seuraamisessa ja kuormittavuuden ennakoimisessa. Oppimisanalytiikan käytössä olennaista on turvata, kenellä on pääsy dataan ja että lähtökohtana on oppimisen tukeminen ja pedagogiset perustelut, ei ulkoiset suoritusehdot kuten läsnäolo. Lue lisää esityksistä: http://apoa.tamk.fi/2019/06/13/apoa-oppimisanalytiikka-ja-pedaforum-paivat-2019/

Monitieteinen kurssi, joka rakentuu projektioppimiselle ja ilmiöpohjaiselle oppimiselle, voi tarjota yhden hyvän tavan oppia työelämää yliopistossa. Yliopisto-opinnoissa yleensä heikoimmin kehittyvät taidot kuten yhteistyö, luova ideointi, taito työskennellä monialaisissa tiimeissä jne. olivat keskiössä tällaisessa oppimisprosessissa ja saivat opiskelijoiden palautteessa kiitosta: "Oppii argumentoimaan toisille opiskelijoille oman alansa asiantuntijana". Tilastotieteen massakursseilla puolestaan viikoittaisten tehtävien arvioinnissa hyödynnettiin mooc-kurssilla itse- ja vertaisarviointia, jolloin opiskelijat antavat ja vastaanottavat korjaavaa palautetta, reflektoivat oppimistaan ja toisen opiskelijan työskentelyä suhteessa malliratkaisuihin.

Opettajien osaamisen kehittämisessä on myös hyödynnetty vertaisia. HY:n kielikeskuksessa opettajille on tarjottu matalin kynnyksin mahdollisuus opettajien väliseen vertaispalautteeseen matchaten samoista asioista ja kehittämisestä kiinnostuneita opettajia toistensa kanssa. Oivaltavaa oli, että jättäessään "hakuilmoituksen", joka tarkoitti valmista sähköistä lomaketta vaihtoehtoineen, opettaja pystyi määrittelemään, haluaako hän pelkästään vaikka vain yhden tuokion vai käyttää useampia tunteja vertaisen kanssa sekä mikä aihe kiinnosti. Kielikeskuksen suunnittelijat etsivät sopivat parit toisilleen. Vertaisarvioinnin kohteena saattoi olla esimerkiksi oma tuntityöskentely tai vaikkapa kommentteja verkkototeutuksesta. Kymmenen opettajan kokemukset olivat positiiviset: opetuksen kehittäminen, toisen kohtaaminen pedagogisesti, hiljaisen tiedon sanoittaminen.

Jyväskylän yliopiston opettajat jakoivat kokemuksiaan mm. opiskelijoiden vertaispalautteista ja vertaisarvioinnista, harjoitustehtävien ruotimisesta, kielioppien automatisoiduista kotitehtävistä. OHO-hankkeen näkökulmana oli hyvinvointi itsearviointien ja pedagogiikan avulla. JYU:n digipalvelut esitteli digikummiverkoston kokemuksia ja Exam-etenttiä valtakunnallisen yhteistyön mahdollistajanana sekä järjesti saavutettavuus-työpajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti