UEFin fysiikan opettaja Lasse Heikkinen kiinnostui flippaamisesta pohdittuaan erään opiskelijan palautetta perinteisen luentokurssin ja tentin jälkeen: "sain maksimipisteet, mutta en ymmärtänyt yhtään mitään". Nykyisin Lassen kahdella opintojaksolla opetus on käännetty eli 8 viikon opintojakso koostuu aiheen opiskelusta, jossa materiaalina sekä kurssikirja että videot, harjoitustehtävistä, viikkotiivistelmistä, kontaktitunneista, Moodle-tenteistä ja harjoitustöistä. Moodle oppimisympäristönä toimi tässä tukena: opiskelijat motivoituivat graafisen edistymisen seuranta -työkalun tukemana huolehtimaan siitä, että tehtävät oli ajoissa palautettu ja "liikennevalot vihreinä".
"Ohjeistan, että lukekaa kirja ja videot toimivat tukena eli ne ovat opettajan tiivistelmä. Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi, mutta työmäärä ei vähene. Kontaktitunneilla opiskelijat voivat kysyä mitä vaan", Lasse kiteyttää. Käänteisessä opetuksessa on keskeistä opettajan identiteetin muutos, jossa kollegiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Opiskelijan näkökulmasta palaute on usein se, että tämä oli työläs kurssi verrattuna perinteisiin kursseihin verrattuna - mutta samalla on paljon myös opittu!
Kasvatustieteilijä Teemu Valtonen UEFista avasi teknologispedagogisen sisältötiedon yhteyksiä eli TPAC-mallia (Technological Pedagogical Content Knowledge), jota kannattaa hyödyntää myös käänteisen opetuksen suunnittelussa apuna. Voit perehtyä myös UEFin flippausmanuaalin tallenteessa:
JY:n flippari-opettajat ovat parhaillaan suunnittelemassa oman opintojaksonsa flippausta ja he saavat palautetta suunnitelmistaan skype-mentorointi-hetkissä sekä toisiltaan että UEFin koulutuksen käyneeltä flipparinelikolta: Salme Korkala/ Kielikeskus, Jussi Maunuksela / Fysiikka, Pentti Impiö / Kokkolan yliopistokeskus ja Hannele Rajaniemi / Digipalvelut.
Lisätietoja Jyväskylän yliopiston omasta koulutushankkeesta löydät http://r.jyu.fi/flippaus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.