Opetusteknologiset välineet ovat hyvä renki aktivoivissa ja tutkivissa oppimismenetelmissä. Esimerkiksi oppijoiden omien ennakkokäsitysten ja ajattelun näkyväksi tekeminen sekä tiedon rakentelu yhdessä tuottavat lisäarvoa oppimisprosessille. TVT-välineiden avulla oppijoiden ajattelun ja oppimisen osaset voivat ainakin osin konkretisoitua, tulla myös opettajalle näkyväksi! Tallenteet käänteisessä oppimisessa puolestaan vapauttavat aikaa opettajan yksinpuhelun sijaan oppijoiden yhteiselle keskustelulle, ihmettelylle ja käsitysten syventämiselle, kun ryhmä on luokassa kasvokkain vuorovaikutuksessa.
Psykolologian professori ja pedagogi Kirsti Lonka painottaa "Oivaltava oppiminen" (2015) -teoksessaan, että olisi tärkeää päästä pois perinteisistä pintasuuntautuneista työtavoista - esimerkiksi perinteisestä luennoimisesta ja tenttimisestä. Usein emme mittaa ymmärrystä vaan sitä, kuinka paljon luennolla esitettyjä asioita on pystytty mekaanisesti muistamaan ja toistamaan. Lonka puhuu "bulimiaoppimisesta": opiskelijat ahmivat kirjoista tietoa tenttiä varten, "oksentavat" tiedon tenttipaperille ja sitten unohtavat koko asian. Lonka toteaa tutkimustietoon pohjaten: faktat opitaan yhtä hyvin aktivoivilla menetelmillä kuin luennoilla, mutta ajattelun, kiinnostuksen, asenteiden tai taitojen oppimisessa luennot eivät ole tehokkaita.
Longan kehittämässä oivaltavan oppimisen kehässä on kolme tärkeää vaihetta: 1) prosessin käynnistäminen ja kiinnostuksen sytyttäminen, 2) prosessin tukeminen ja kiinnostuksen syventäminen sekä 3) arviointi, joka tukee kiinnostuksen syventämistä. Kaikissa näissä opetusteknologia voi tuoda toiminnalle lisäarvoa.
Prosessin käynnistämisessä opettajan on helpoimpi saada opiskelijoita jakamaan ajatuksiaan käyttämällä erilaisia sovelluksia (esim. Padlet), jolloin ajatus on tärkein, ei kuka sen esitti. Sovelluksen avulla voidaan koota alustavaa ymmärrystä siten, että kenenkään ei tarvitse pelätä menettävänsä kasvojansa. Jokainen voi nimettömänä heitellä omasta kännykästään ajatuksia yksin tai yhdessä muiden kanssa luentosalin seinälle.-- Samalla opettajan kannalta on tärkeää saada selville osallistujien esiymmärrys asiasta.
Prosessin tukemisessa on keskeistä saada osallistujien ajattelumallit ja -strategiat avoimiksi keskusteluille ja pohdinnalle. Se voi toteutua osin verkossa, osin kasvokkain. Oppimisprosessia voivat tukea esimerkiksi oppimisalustojen erilaiset työkalut, kuten oppimispäiväkirjat, pienryhmäkeskustelut tai kirjoitusharjoitukset. On tärkeää, että opiskelijat rakentavat tietoa yhdessä.
Ohjauksen oikea-aikaisuus on opintojen etenemisen kannalta tärkeää. Olennaista on myös se, että oppimisympäristössä rakentavaa palautetta on mahdollista saada koko oppimisprosessin ajan sekä vertaisiltä että opettajalta. Arvioinnissa voidaan tentin sijaan syventyä esim. yhdessä tuotettuun posteriin tai raporttiin, tallenteeseen tai multimediakokonaisuuteen. Kun aktiivisesti työstää, syntyy selkeitä muistijälkiä.
Teknologian avulla voidaan välittää reaalimaailman autenttisuutta ja siksi osaltaan tarjota sytykettä, joka voi patistaa opiskelijan myös itsenäiseen asioiden selvittämiseen. Oivaltavassa oppimisessa korostuvat Longan mukaan myös luova ajattelu ja oppimisen ilon tukeminen. Vanha viisaus pitää siis edelleen kutinsa: "Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa" tai että "Innostus on oppimisen sisko".
Teknologian hyödyntäminen ei ole IT-palveluidenkaan lähtökohdista itseisarvo. Parhaimmillaan teknologia sulautuu luontevaksi osaksi yhteisöllistä ja kasvokkain tapahtuvaa oppimista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.