Formatiivinen arviointi flippauksessa tukee oppimaan oppimista

Käänteinen opetus ja oppiminen (flipped classroom, flipped learning) on ollut Itä-Suomen yliopistossa yksi opetuksen kehittämisen kärki viime vuosina. Mutta jos opettaja uudistaa opetustaan kääntäen näkökulmaa opettajakeskeisestä toiminnasta oppijakeskeiseksi, miten tämä tulisi huomioida arvioinnissa?

"Arviointi on yleensä toteavaa ja takautuvaa (summatiivista), mikä ei ole oppimisprosessin kannalta erityisen hyödyllistä. Arviointi keskittyy virheisiin ja puutteisiin, ei niinkään osaamiseen ja vahvuuksiin", Päivi Atjonen toteaa. "Formatiivinen arviointi on kehittävää ja ennakoivaa. Se tarjoaa palautetta opiskeluprosessien aikana, ei vain kurssin lopuksi. Samalla arviointi vahvistaa oppimista ja osaamista koskevaa itseluottamusta. Tuolloin arviointi tapahtuu myös muuten kuin kirjallisilla tenteillä".

Oppijakeskeisessä oppimisessa on siis syytä kääntää myös arvioinnin näkökulmaa. "Jos halutaan tehokasta koulutusta, korostuu kilpailuasetelma ja summatiivinen arviointi. Jos taas tavoitteena on hyvä koulutus, toteutetaan formatiivista arviointia, jota ei ole kuitenkaan helppo mitata, koska siinä korostuvat vaikutus oppijaan, kokemuksellisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuvuus", Marika Toivonen korostaa.

Opettajille tässä on myös haasteen paikka, koska formatiivinen arviointi EI ole arviointimenetelmä: opettajat eivät saa mitään mallia valmiina. Ennen kuin voi lähteä formatiiviseen arviointiin, täytyy olla pohja valmiina: opettajan on itse selvitettävä pettajalle tavoitteet ja hyvän suoriutumisen kriteerit - ja ne on oltava selvillä myös oppijoilla."

Väitöskirjaansa parhaillaan työstävä Toivonen on toiminut aiemmin yläkoulun matematiikan opettajana. "Formatiivisessa arvioinnissa olevat opiskelijat pärjäävät jatkossa paremmin, vaikkeivat he olisi ehtineet käydä läpi koko kurssialueen sisältöä. Kun opiskelijat kohtaavat ongelman: he eivät luovuta, vaan kokevat, että se on ratkaistavissa ja he alkavat työstämään ongelmaa. Summatiivisen arvioinnin jälkeen opiskelija saattaa helposti luovuttaa ja todeta: ”en muista”, Marika Toivonen toteaa. "Fokus ei siis ole vain yhdessä tuotoksessa, vaan oppimaan oppimisen taidoissa."

Olennaista käänteisessä oppimisessa on myös se, että arviointiin ei kuulu pelkästään osaaminen. "Oppimisen oikea-aikainen tukeminen on eri asia kuin opettaminen. Ohjauksen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että oppija uskaltaa näyttää myös osaamattomuuttaan, ongelmia oppimisessaan", Toivola korosti.

Päivi Atjonen on tutkinut Itä-Suomen yliopistossa flippaukseen osallistuneita opiskelijoita. "38 % opiskelijoista totesi, että arviointi oli erilaista kuin muissa opintojaksoissa. Palaute lisääntyi: kurssin aikainen ja jatkuva palaute sekä palautemäärä ja palautteen nopeus. Opiskelijat saivat enemmän suullista palautetta, joka koostui yksilöllistä palautteesta, keskusteluista ja kehitysideoista. Arvioitavia suorituksia ositettiin ja vaiheistettiin: moniosaisuus piti sisällään harjoitustehtävät, kotitehtävät, luennot, tentti. Oppiminen oli syvällisempää ja monimuotoisempaa”.

Palautteissa opiskelijat totesivat: "Koska tenttiä ei ollut, pystyin aidosti keskittymään oppimiseen ja asioiden sisäistämiseen - en keskittynyt tankkaamaan asioita vain tenttiä varten”. Atjonen kiteyttikin johtopäätöksenä tutkimuksestaan: flippaukselle suotuisa formatiivisuus oli lisääntynyt, samoin kannustava arviointi sekä näyttöjen monipuolisuus.

Toivola vinkkasi aiheeseen liittyviä hyviä lähteitä, mm.
* Black and Wiliam: ”Inside the black box. Raising standards through classroom assessment”
* Harni (2015): "Kontrolloiva koulu"
* Ken Robinson: ”Creative schools”
* Eric Mazur: ”Assessment: The Silent Kileer of Learning”
* Opetushallitus: "Arviointia toteuttamassa. Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin"
* Karri Mehtälä: "Liikkuvan kuvan ja Flipped Classroom -menetelmän hyödyntäminen opetuksessa" – pro gradu (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166875)

Marika Toivola Helsingin yliopistosta ja Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta ottivat kantaa arviointiin Flippaus-seminaarissa Joensuussa 26.9.2018. Flipped Learning -hanke on yksi kokonaisuus Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Turun yliopiston koordinoimassa Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen –kärkihankkeessa (2017–2019). Flipped Learning -hanke kuuluu Opetushenkilökunnan digitaidot ajantasalle! –osahankeen piiriin, jossa yhteistyöyliopistoina ovat Jyväskylän yliopisto, Taideyliopisto ja Turun yliopisto. JY:sta on mukana neljä pilottiflippariopettajaa: Salme Korka (Kielikeskus), Jussi Maunuksela (Fysiikka), Pentti Impiö (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) ja Hannele Rajaniemi (Digipalvelut).