Hyvät käytännöt jakoon - ilmianna itsesi tai kollegasi!

Työarki on muuttunut. Miten saan yhteistyön toimimaan verkossa? Esittelyvideo pitäisi tehdä, mutta oma esiintyminen videolla arveluttaa. Ja miten sitä hybridiopetusta oikein voisi toteuttaa? Onnistuuko vertaisarviointi Moodlen työpajassa ja miten lisäisin visuaalisuutta kurssialueelle? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin digityökalujen hyödyntämisestä löydät vastauksia JYUn opettajille ja muulle henkilökunnalle suunnatussa iltapäivässä 27.11. Voit osallistua kaikkiin tai vaikka vain yhteen vinkkihetkeen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Jatkoa seuraa eli helmikuussa 12.2.2021 on seuraava vastaavanlainen sessio, johon voit ilmiantaa oman hyvän käytäntösi tai kollegan mainion vinkin. Täytä vinkkisi tähän lomakkeeseen.

Hyvä käytäntö tai uudenlainen toimintatapa voi olla pienikin asia, josta on löytynyt lisäarvoa opetukseen ja oppimiseen. Sessiossa on erimittaisia lyhyitä puheenvuoroja.

Miten saat videot tukemaan yhdessäoppimista?

Miten saat videot tukemaan oppimista ja erityisesti kollaboratiivista oppimista? Pelkkä videon näyttäminen ei riitä, vaan videotyökalujen hyödyntäminen tavalla, jolla kehitetään käsitteellistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä samalla merkityksellistä työelämäosaamista.

JAMKissa on kasattu uunituore käytännönläheinen opas opettajille: "Video-supported collaborative learning : Teacher’s Manual"


Se on maksutta luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/346700

Flinga? Miten teen asian x Moodlessa tai Teamsissa? Opi lisää tallenteista!

Flinga-verkkotyökalu on jo monille opettajille tuttu luennoilta osallistujien aktivoinnista tai yhteisessä tiedonrakentelusta. JYU on nyt hankkinut lisenssi ja nyt sekä henkilökunta että opiskelijat voivat sitä hyödyntää yhteistyön tukena ilman flingojen määrärajoitusta. Ohjetallenteet löydät Moniviestimestä sekä ohjeet su ja eng helpjyufista hakusanalla flinga.

Flingan voit mainiosti linkittää Moodle-kurssialueellesi tai hyödyntää Zoom-työskentelyssä esim. jakamalla linkin chatissa. Myös pienryhmille voit luoda omat flingat esim. Zoom-breakoutroomeihin ja lopuksi tuotoksia voidaan yhdessä tarkastella.

Digipalvelut ovat tuottaneet monista kevään ja syksyn 2020 webinaareista tallenteet. Näiden ja aiempien pidempien ohjevideoiden lisäksi on toivottu lyhyitä pikaohjetallenteita. Löydät nyt maksimissaan 2 minuutin mittaiset Moodlen pikaohjeet Moniviestimestä - näkökulmana ovat useimmin kysytyt kysymykset. Näitä myös jatkossa täydennetään.

Uutena mahdollisuutena itseopiskeluun ovat myös Wistecin materiaalit, jotka ovat sekä henkilökunnan että opiskelijoiden käytettävissä. Voit omaan tahtiin katsoa lyhyitä videoklippejä mm. Teamsin, sähköpostin, Office-ohjelmien ja some-välineiden hyödyntämisestä.

Apua ongelmatilanteisiin - näin laadit tukipyynnön

Joskus tekniikka takkuilee tai käyttäjä ei vain millään muista mistä valikosta joku asetus saadaan päälle. Mikäli help.jyu.fi-portaalin ohjeet on jo kahlattu läpi eikä kollegakaan osaa neuvoa, niin edessä on yhteydenotto tukipalveluihin. Näiden ohjeiden avulla kysymyksesi ohjautuu heti oikeille asiantuntijoille ja saat nopeammin apua.

Selkeä ja oikeaan paikkaan toimitettu tukipyyntö nopeuttaa asian käsittelyä. Tukipyynnöt tai häiriöilmoitukset lähetetään JY:ssä pääsääntöisesti help.jyu.fi -palveluportaalin kautta. Joissakin palveluissa on edelleen käytössä myös palvelun oma tukiosoite, jolloin voit lähettää tukipyynnön myös näihin palveluosoitteisiin. Help.jyu.fi palveluportaalissa voit tehdä häiriöilmoituksen tai laatia palvelupyynnön valmiilla lomakkeella kirjautumalla sisään portaaliin.

Tukipyyntöä tai häiriöilmoitusta ei kannata lähettää kenenkään henkilökohtaiseen sähköpostiin. Viesti todennäköisesti hukkuu inboxiin kaikkien muiden sähköpostien sekaan, henkilö ei ehdi lukea sähköpostia tai on lomalla, joten et saa tukipyyntöösi vastausta.

Palveluportaalissa tukipyyntöjä käsittelee aina ryhmä eri palvelujen asiantuntijoita. Nimeä tukipyyntö mahdollisimman kuvaavalla otsikolla, esim. "Opiskelijat eivät ole siirtyneet Sisusta Moodleen". Tästä otsikosta nähdään suoraan mitä palvelua ongelma koskee ja pyyntö ohjautuu mahdollisimman nopeasti oikealle asiantuntijaryhmälle käsiteltäväksi. Jos otsikkona on "Kysymys" tai "Kiire", ei kukaan voi tietää mitä asiaa viestisi koskee. Näissä tilanteissa viestin ensimmäinen käsittelijä (ns. first line) joutuu avaamaan ja lukemaan jokaisen viestin läpi voidakseen sen käsitellä tai siirtääkseen sen oikealle asiantuntijaryhmälle jatkokäsittelyä varten.

Tuki- ja palvelupyyntöjä on monenlaisia, mutta otsikon lisäksi viestin sisältö tulisi olla kuvaava ja ainakin seuraavat asiat pitäisi käydä ilmi:

* Mitä palvelua/järjestelmää/sovellusta kysymyksesi koskee.

* Mahdollisimman tarkka kuvaus ongelmasta tai tukitarpeesta.

* Jos sait järjestelmästä virheilmoituksen, ota se esim. kuvakaappauksena talteen ja lisää viestisi liitteeksi. Usein asiantuntija näkee jo suoraan virheilmoituksesta mikä on vikana ja ongelma on helpompi ratkaista. Pelkkä toteamus "sain jonkin virheilmoituksen" ei auta asiaa, vaan saat todennäköisesti jatkokysymyksen "mitä virheilmoituksessa sanottiin?" "mitä teit, kun sait virheilmoituksen?" jne. ja taas asian ratkaisu viivästyy.

* Jos esim. opiskelija ei ole siirtynyt Sisusta Moodlen kurssialueelle, kerro mistä kurssialueesta on kyse ja ketä opiskelijaa ongelma koskee. Voit myös kopioida kurssialueen suoran osoitteen selaimen osoiteriviltä ja liittää sen tukipyyntöön, näin asiantuntija pääsee suoraan viestistäsi käsiksi oikeaan kurssialueeseen.

* Ohjeista myös opiskelijoitasi ottamaan ongelmatilanteissa yhteyttä oikeaan paikkaan eli kurssin sisältöä ja suoritustapoja koskevat kysymykset aina opettajalle. Palveluportaalissa ei osata vastata kurssien sisältökysymyksiin, kuten miksi kurssimateriaali ei näy minulle Moodle-kurssin osiossa kaksi. Voihan olla, että opettajana vielä muokkaat sisältöä ja materiaali on tarkoituksella piilotettuna opiskelijoilta.

Tukijonoissa saattaa varsinkin lukukausien alussa olla ruuhkaa, mutta tukipyynnöt kyllä käsitellään mahdollisimman pian. Älä lähetä perään "hoputusviestiä" tai kysymyksiä "Tuliko pyyntöni läpi?", sillä jokaisesta viestistä muodostuu tukijonoon aina uusi tukipyyntö, mikä ruuhkauttaa tilannetta entisestään.

Digipalvelut tukee etäopetusta, -opiskelua ja -työskentelyä monin tavoin

Kevät 2020 tullaan muistamaan monin tavoin poikkeuksellisena aikana maailmanlaajuisen koronapandemian vuoksi. Kaikkien kouluasteiden arki muuttui merkittävästi, kun oppilaitokset siirtyivät lyhyellä varoitusajalla kokonaan etäopetukseen ja kaikki opetus- ja ohjaustoiminta - opiskeluprosessit, tehtävät, aineistot ja pienryhmien työskentely - siirtyivät verkkoon. Palveluiden sekä oppimis- ja toimintaympäristöjen digiloikka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se kuormitti niin henkilökuntaa kuin oppijoita. Erityisjärjestelyt näkyivät myös opiskelijavalinnoissa ja jatkuvat eri muodoissa myös tulevana lukuvuonna. 

Uusia prosesseja, palveluita, ohjeistuksia sekä runsaasti verkkovälitteisiä koulutuksia 

Jyväskylän yliopiston digipalvelut tarjoaa monenlaista tukea etäopetukseen. Digipalvelut kehitti ja pilotoi nopealla varoitusajalla uusia palveluita ja prosesseja, kuten verkkotenttien etävalvonnan sekä sähköiset valintakokeet. 

Digipalvelut myös tuotti etäopetuksen tueksi runsaasti täsmäohjeistuksia suomeksi ja englanniksi. Nämä poikkeustilaa varten laaditut ohjeet hyödyttävät opettajia myös kampukselle palattuamme. Ohjeista löytyy mm. verkkopedagogiikan opas, verkko-opetuksen toteuttamisen välineet ja keinot sekä napakat ohjeet verkkotenttien pedagogiikkaan ja tekniikkaan. Täsmäohjeita tarjoaa myös suositus videovälineiden ominaisuuksista ja käyttötavoista.  

Myös henkilöstökoulutusta on toteutettu tänä keväänä verkkovälitteisesti. Digipalvelut toteutti yli 30 suomen- ja englanninkielistä webinaaria ja tukipäivystystä, joista tuli yhteensä yli 11 tuntia tallenteita myöhempää käyttöä varten. Webinaareja tarjottiin mm. opiskelijoille viestimisestä, verkko-opetuksen toteuttamisesta, webinaarien järjestämisestä, videotallenteiden tekemisestä sekä etäkokousvälineistä. Webinaareissa opastettiin niin teknistä toteutusta kuin pedagogisia toimintatapoja. Esimerkiksi verkkotenttiwebinaareissa digipalveluiden asiantuntijat opastivat verkkotenttien toteutuksessa ja opettajat puolestaan kertoivat käytännön kokemuksiaan pedagogisesti toimivista aineistotenteistä. Opettajien puheenvuoroja kuultiin myös läsnäoloa ja luottamusta rakentavasta vuorovaikutuksesta sekä vuorovaikutteisuuden vahvistamisesta verkko-opetuksessa. Lisäksi järjestimme sekä teemoittaisia että avoimia verkkokyselytunteja.  

Webinaarisarja jatkuu edelleen ja otamme mielellämme vastaan ideoita webinaarien aiheiksi. Digipalveluiden tallennetut koulutuswebinaarit löytyvät digipalveluiden sivuilta. Webinaaritallenteiden TOP3-listaus on selkeä viesti siitä, mitkä aiheet keräävät tällä hetkellä huomiota osakseen: kevään webinaarisarjan kolme katsotuinta tallennetta olivat "Microsoft Teams tutuksi", "Etäpalaveri Teamsissa tai Zoomissa" sekä "Opetuksen toteuttaminen verkkovälitteisesti sekä opiskelijoille viestiminen". Moniviestimen kautta katsottavissa olevat webinaaritallenteet ovat keränneet ilahduttavan suuria katsojamääriä ja omalta osaltaan varmasti helpottaneet verkkovälitteisten ratkaisujen entistä laajempaa ja monipuolisempaa käyttöä. 

Videopalveluiden volyymit kasvoivat huimasti

Kevään poikkeusaika on aiheuttanut varsin suuria painopisteiden ja tukipyyntöjen aiheiden muutoksia Digipalveluiden videotuessa: kun toiminta kampuksella on hiljentynyt, niin luentosaleissa tapahtuvien videointien ja suorien lähetysten tarve on kadonnut lähes kokonaan. Toisaalta videotuen arjessa on noussut entistä vahvemmin esille kaksi teemaa: reaaliaikaiset videovälitteiset kokoukset ja oman työpisteen äärellä tuotetut videotallenteet. Myös väitöstilaisuudet siirtyivät verkkovälitteisiksi. Kun videopohjaiset verkkopalvelut nousevat lyhyessä ajassa entistä keskeisemmäksi osaksi etäopiskelua ja -työskentelyä, niin tukipyyntöjen määräkin toki kasvaa - videotukitiimi on parhaansa mukaan pyrkinyt tukemaan koko yliopistoyhteisöä videopalveluiden tehokkaassa hyödyntämisessä. 

Verkkokokousten osalta suurin osa käytöstä on kohdistunut Zoom- ja Microsoft Teams-palveluihin. Esimerkiksi Zoomissa maaliskuun ja toukokuun tilastoja verratessa käy ilmi, että verkkokokousten määrä on yli nelinkertaistunut tässä varsin lyhyessä ajassa. Zoom on otettu aktiivikäyttöön Jyväskylän yliopistossa vasta reilut puoli vuotta sitten, joten poikkeustila toi tullessaan lentävän lähdön tälle palveluvalikoimaan lisätylle kätevälle verkkokokousvälineelle. 

Jyväskylän yliopiston Moniviestin-alustalle on julkaistu poikkeustilan aikanakin runsaasti uutta videosisältöä. Entistä suurempi osa uusista videoista on nyt tehty salista toiseen liikuteltavan järeän videotuotantokaluston sijaan sisällöntuottajien omilla työkoneilla hyödyntäen webbikameroita ja kuulokemikrofoneja, jonka vuoksi Moniviestimen tukipalveluita on Digipalveluissa mukautettu tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Ohjeiden ja tukipalveluiden avulla on autettu videotaltiointeja vauhtiin ja uusia sisältöjä on julkaistu verkkoon sitä mukaa kun niitä valmistuu. Erityisesti Zoom ja Screencast-o-matic ovat olleet aktiivisessa käytössä ruutukaappausvideoita taltioitaessa. Myös videotallenteiden katsojat ovat olleet ahkerasti linjoilla ja Moniviestin on kiihdyttänyt huomattavaan kasvuvauhtiin käytön määrää tarkasteltaessa - tarkasteluajankohdasta riippuen videosivujen avauskerroissa on näkynyt noin 20-40 % kasvua aiempaan verrattuna. 

Toivottavasti poikkeustilanteen vauhdittama digiloikka näkyy arjessamme myös kampukselle palattuamme. Tulethan mukaan digipalveluiden webinaareihin ja koulutuksiin jatkossakin! 

Jatkuva oppiminen korostuu tulevaisuuden työelämässä

Uuden opettelu on ollut ehdotonta viime kuukausina: olemme saaneet opetella uusia, vaihtoehtoisia digitaalisia ratkaisuja, jotta esimerkiksi palaverit saadaan toteutettua. Vastaan on tullut uusia työkaluja ja ohjelmistoja, jotka ovat osoittautuneet ennen pitkää välttämättömiksi, jotta etätyöpäivä saadaan suoritettua. Olisi uskomatonta, mikäli nämä vasta omaksutut digitaaliset toimintatavat unohdettaisiin tyystin sitten joskus, kun palaamme takaisin ”normaaliin” arkeen. Vaan mikä on uusi normaali?

Ymmärrys omien taitojen ja osaamisen kehittämisestä kasvaa jatkuvasti myös yksilötasolla. Siinä missä uuden opettelu kehittää ja sivistää meitä ihmisenä, on alati kasvavasta osaamisesta luonnollisesti hyötyä myös työelämässä, kuten ollaan voitu näin etätyöaikana huomata. Kehittyvä ja tietotaitoinen työntekijä on yksilönä arvokas yritykselle. Vaikka vastuu monimuotoisesta kehittymisestä ja oppimisesta on loppujen lopuksi yksilöllä itsellään, voi työnantajakin osaltaan vaikuttaa siihen, miten yksilön jatkuva oppiminen mahdollistetaan varsinaisen työnteon ohella. 

Yrityksen näkökulmasta katsottuna olisi kustannustehokasta kehittää yrityksessä jo työskentelevää yksilöä sen sijaan, että hankittaisiin osaamista talon ulkopuolelta. Tarjoavatko yritykset tällä hetkellä työntekijöilleen tarpeeksi mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan? Kannustetaanko yksittäistä työntekijää jatkuvaan oppimiseen? Ollaanko tässä vielä ajatustasolla, kun sopivia oppimisen ja kehittymisen kanavia ei ole vielä tullut vastaan? Osaavatko jatkuvan oppimisen palveluntarjoajat viestiä tästä yritysten suuntaan?

Jatkuvan oppimisen tarjoaman kehittäminen on jo hyvässä vauhdissa Jyväskylän yliopistolla. Tavoitteenamme on luoda joustavia temaattisia moduuleja sekä ajasta tai paikasta riippumattomia MOOC-kursseja, joiden tarkoitus on osaltaan vastata tutkinto-opiskelijoiden ohella myös jo työelämässä olevien jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Opintomahdollisuuksia tulee olemaan laaja-alaisesti Jyväskylän yliopiston koulutustarjonnasta - silti uuden oppiminen on mahdollista yksilön lähtötasosta riippumatta.

Olemme hienojen mahdollisuuksien äärellä!

Korona haastoi oppimisen - THO-webinaarista opettajille vinkkejä

Tulevaisuus haastaa oppimisen -webinaarissa Jyväskylässä to 17.4. jaettiin totutusti hyviä käytäntöjä Edufutura-hengessä kolmen eri talon opettajien ja suunnittelijoiden kesken: JAMK, JY ja Gradia eli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Yhteistyössä rakennettu seminaari järjestettiin jo 11. kerran - ja ensimmäistä kertaa webinaarina supistetuin sisällöin. Kuulolla verkossa oli parhaimmillaan noin 130 osallistujaa, valtaosa Keski-Suomesta.

Jos et päässyt tuolloin osallistumaan, voit jälkikäteen katsoa esitykset tallenteina ja saat käsiisi materiaalit THO-seminaarin sivuilta

Webinaarin kattaus sisälsi makupaloja erilaisista mahdollisuuksista tukea oppimista, mm. podcastit ja livestream nykyaikaisina viestintävälineinä koulussa sekä Teams etäopetuksen välineenä. Piirrettiin karttaa Moodle tarjoamista mahdollisuuksista opetuksen ja oppimisen tueksi sekä pohdittiin hyvän verkkokurssin ominaisuuksia. Opettajat saivat myös saavutettavaan sisällöntuotantoon käytännönläheisiä vinkkejä. Älysormus oli keskiössä oppimisanalytiikan tutkimuksessa.

Microsoftin edustajan Tia Ainolan keynotepuheenvuoron teemaksi nousi digitaalinen hyvinvointi eli millaisia keinoja ja työkaluja on tarjolla digitaalisen työympäristön hallinnointiin hyvinvoinnin näkökulmasta?

Seminaarin päättäneessä loppukeskustelussa eri talojen edustajat jakoivat opettajien ja tuen näkökulmasta kevään kokemuksia. Yksi yhteinen toteamus oli, että eri talojen opettajat ovat todella hienosti digiharpponeet joutuessaan nopealla aikataululla miettimään opetuksensa etänä toteutettavaksi. Toivottavasti ainakin osa nyt opituista toimivista digimahdollisuuksista pysyy korona-ajan jälkeenkin opettajien työkalupakissa!

Etätyöläinen pitää jumpalla ja tauoilla hartiat notkeina ja mielen virkeänä

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila on muuttanut työskentelyämme monin tavoin. Oppilaitokset siirtyivät rytinällä etäopetukseen ja -työskentelyyn. Palavereihin ja etäopetukseen osallistutaan monenlaisista olosuhteista ja tilanteista: mökiltä huonoilla verkkoyhteyksillä, kotisohvalta kissa näppäimistöllä, keittiön pöydän äärestä etäkoululaisten ympäröimänä tai takapihalta taaperon hiekkakakkutalkoista. Työ rytmittyy eri tavoin ja työpäivistä tulee helposti sirpaleisia. Koronavirus ja karanteeni voivat myös ahdistaa ja tuottaa vahvojakin reaktioita. Lue lisää työhyvinvoinnista etätyössä (JYU:n intra).

Etätyöskentelyn arjessa kannattaa kiinnittää huomiota niin fyysiseen kuin kognitiiviseen ergonomiaan. 

Fyysistä ergonomiaa voi kohentaa pitämällä pitkin päivää taukoja ja taukojumppaamalla vaikkapa selkäliiton tarjoamilla selän ja niskan jumppaohjeilla. JYU:n henkilöstö voi ladata Software Centeristä koneelleen Easy Break –taukoliikuntaohjelman (ohje intrassa) ja kahden tunnin viikoittaista liikuntaetua saa käyttää myös etätyössä. Työasentoa kannattaa vaihdella istumalla ja seisomalla vuorotellen. Mikäli ei ole mahdollista hankkia sähköpöytää, voi seisomatyöpisteen viritellä esimerkiksi laatikoiden tai kirjojen avulla. Kuvissa Digipalveluiden Opetuksen tuen tiimin ratkaisuja. 

Mikäli joudut jakamaan työtilan kotikonttorissasi, voit niksipirkkamaisesti tehdä itse tilanjakajan. Tarvitset vain vaatetelineen tai muun rungon (tee-se-itse-henkilö väsää sellaisen, vaikka harjanvarsista ja ilmastointiteipistä!) ja viltin, verhon tai pöytäliinan. Kuvassa kätevän tiimiläisen ratkaisu vaaterekistä ja viltistä.

Kognitiivinen ergonomia edistää puolestaan kognitiivista työ- ja suorituskykyä, joka mahdollistaa arjen vaatimuksista suoriutumisen. Intensiivinen etätyöskentely etäpalavereissa ja eri roolien - esimies, opettaja, vanhempi - sekoittuminen on kognitiivisesti kuormittavaa ja muisti, tarkkaavaisuus ja oppimiskyky ovat koetuksella.  Välillä on hyvä irrottautua tietokoneen äärestä: piipahda kahvitauolla ulkona tai pilko työpäivää niin, että käyt kesken päivän kävelyllä. Poimi vinkit arkeesi Muistiliiton kognitiivisen ergonomian huoneentaulusta:

1. Varmista työsi rajat 
2. Vähennä tietotulvaa 
3. Luo toimivat työstrategiat 
4. Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle 
5. Hallitse keskeytyksiä 
6. Anna työrauha myös muille 
7. Käytä muistin apuvälineitä 
8. Älä lisää kuormitustasi 
9. Luo avoimuuden kulttuuria 
10.  Ylläpidä positiivista ilmapiiriä 

+ 1 Yhdistä liikunta ja työ

Poikkeustilanne ja EXAM

Sähköisen EXAM-tentin vuosi alkoi positiivisissa merkeissä, kun tenttivierailun käyttöönotto laajeni useaan uuteen korkeakouluun ja maaliskuun alussa myös Helsingin yliopisto otti toiminnon käyttöön. Mutta sitten tuli korona. Useimpien korkeakoulujen EXAM-tenttitilat suljettiin 16.3., niin myös meillä Jyväskylän yliopistossa. Tämän hetkisen tiedon mukaan sulku kestää ainakin 13.5. asti, mutta on varauduttava myös siihen, että sulku kestää vielä pidempään. Satoja tenttivarauksia peruuntui ja alkoi vaihtoehtoisten suoritusmahdollisuuksien miettiminen ja toteuttaminen.
Kun valvotun EXAM-tentin haluaa siirtää esimerkiksi oppimisympäristössä suoritettavaksi ajastetuksi tehtäväksi tai tentiksi, on tehtävänanto ja kysymykset todennäköisesti mietittävä uusiksi. Mutta entäs sitten, jos tentti ei ole helposti siirrettävissä ja muokattavissa tällaiseksi kotitentiksi, ja halutaan varmistua tenttijän henkilöllisyydestä ja että vastatessa ei käytetä mitään apuvälineitä tai aineistoja? Digipalveluissa on kartoitettu tarjolla olevia valvontasovelluksia, joiden hankinta ja käyttöönotto ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, vaan on otettava huomioon mm. mitä tietoja valvontasovellus tallentaa ja missä niitä säilytetään ja täyttääkö sovellus näiltä osin esim. GDPR-asetuksen vaatimukset. Kartoitus jatkuu, mutta pikaratkaisuna valvonnan järjestämiseksi voisi olla esim. Zoom-kokous, jossa opettaja sopii opiskelijan kanssa, että opiskelija jakaa tietokoneensa ruudun ja pistää webbikameran päälle suorituksensa ajaksi ja opettaja valvoo tilaisuuden livenä.

Mutta on poikkeustilannetta myös voitu hyödyntää. EXAMista on julkaistu juuri uusi versio, johon on saatu enemmän uusia toiminnallisuuksia kuin oli alunperin suunniteltu.

1. EXAMin kysymyspankista voi nyt siirtää essee- ja monivalintakysymyksiä Moodleen ja käyttää niitä Moodle-tentissä.
2. Tarjolla on uusi kysymystyyppi Väittämä (tosi-epätosi-eos), jossa on mahdollista antaa väärästä vastauksesta miinuspisteitä.
3. Opettajan käyttöliittymässä on nyt tentin yhteenveto -näkymä, jossa mm. tenttisuorituksen keskimääräinen kesto, arvosanajakauma sekä näkymä siihen onko opiskelija lukenut palautteen.
4. EXAMin yhteiskäyttöön on myös tehty jatkokehitystä: valinnainen aihealue ja väittämäkysymys toimivat nyt myös yhteistentissä ja tenttivierailuna suoritettavissa tenteissä.

Poikkeustilanne mahdollistaa myös sen, että mahdollisimman moni EXAM-korkeakoulu siirtyisi nyt samaan tahtiin käyttämään uusinta versiota ja kun palaamme takaisin kampusopetukseen, palvelee EXAM meitä entistä paremmin.

Lisätietoa EXAMista: https://e-exam.fi/

Tulevaisuus haastaa oppimisen -webinaari to 16.4.

Tuttu THO-seminaari järjestetään korona-aikana poikkeuksellisesti ensimmäistä kertaa webinaarina ja supistetuin, mutta mielenkiintoisin sisällöin. Tänä keväänä on jo 11. kerta kun Edufutura-oppilaitokset järjestävät yhteistyössä maksuttoman tilaisuuden opettajille, suunnittelijoille ja ylipäätään verkko-oppimisesta kiinnostuneille. Keskiössä on jakaa yhdessä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.

Puhujia on kaikista oppilaitoksista: JAMK, JYU ja Gradia sekä talojen ulkopuolelta pari asiantuntijavierasta. Teemoina ovat mm. hyvän verkkokurssin ominaisuudet, nykyaikaiset viestintävälineet koulussa (podcast, livestream), Teams etäopetuksen välineenä, saavutettavuus, Moodle oppimisen tukena sekä kokemuksia älysormuksesta.

Keynote-puheenvuoron aiheena on Digitaalinen hyvinvointi (Tia Ainola, Microsoft). Lopuksi jaetaan eri oppilaitosten kokemuksia kevään etäopetus-harppauksesta.

Ennakkoilmoittautumista webinaariin ei ole, mutta ole valppaana: webinaariin mahtuu kerrallaan max 500 osallistujaa. Voit osallistua joko koko päivään tai osaan siitä.

Webinaarin ohjelman, tarkat sisällöt ja ajankohdat sekä osallistumisohjeet löydät: https://tulevaisuushaastaaoppimisen.wordpress.com/seminaariohjelma-2020/

Webinaareja ja tallenteita opettajien etäopetuksen tueksi

Korona haastoi yllättäen maaliskuussa 2020 opettajat digiharppaukseen: nopeasti oli muokattava lähiopetus toimimaan puhtaasti etäopetuksena. Digipalvelut tuotti tähän liittyen yliopistomme opettajille toimintaohjeet sekä järjesti nopealla aikataululla opettajien työn tueksi webinaareja, joista on nyt jälkikäteen katsottavissa tallenteet sekä jaossa materiaalit.

Webinaarien aiheet vaihtelevat: opetustiimien palaveroinnista Teamsissa etäopetuksen järjestämiseksi eri välineillä: mm. Moodle-verkko-oppimisympäristössä tai Zoom-verkkokokouksena. Vinkkejä myös webinaarien järjestämiseen sekä videotallenteiden editoimiseen.

Opettajat voivat jakaa Zoomissa opiskelijajoukon työskentelemään pienryhmissä. Breakout roomissa opiskelijat voivat kommunikoida äänellä, chatissa, näyttää toisilleen materiaaleja koneeltaan sekä tuottaa yhdessä joko valkotaulun avulla lyhyen yhteenvedon tai pidemmän tekstin hyödyntäen pilvipalveluissa jaettua dokumenttia. Tuolloin heillä on mahdollisuus palata tuotokseen tarvittaessa myös jälkikäteen.

Jyväskylän yliopistossa Zoom on integroitu Moodleen eli opettaja voi ajastaa opiskelijaryhmille tapaamisia myös ilman opettajan läsnäoloa. Opiskelijoilla on myös keskenään mahdollisuus hyödyntää oppimisen tukena joko Teams- tai Zoom-työkalua. Teams edellyttää O365-tilin aktivointia. Molempia työkaluja voi käyttää selaimen kautta, mutta suositeltavaa on asentaa molemmista työpöytäsovellukset koneelleen. Teams-videokokoukset eivät ole mahdollisia ilman Teams-clientia.

Lisätietoja löydät digipalvelujen edellä mainituista linkeistä sekä help.jyu.fi -sivujen ohjeista: esim. Zoom, lyhytosoitteella http://r.jyu.fi/zoom tai Teams.

Matalin kynnyksin Digiopetuksen learning caféessa - myös pyynnöstä yksiköiden tiloissa!

Miten OPS-työ toteutetaan Sisussa? Miten käytän uutta Zoom-verkkovideopalvelua? Miten voin pienin teoin varmistaa, että jakamani oppimateriaali on kaikkien näkökulmasta toimivaa ja saavutettavaa? Millaisia toiveita opettajilla on Moodlen kehitystyöhön? Miten voin merkitä opintojakson osasuoritukset Moodlessa ja siirtää lopuksi arvosanan Sisuun?

Mm. näistä asioista keskusteltiin digipalveluiden kouluttajien järjestämässä Digiopetuksen learning caféessa perjantaina 31. tammikuuta Ruusupuistossa. Tilaisuus tavoitti paikalle parisenkymmentä aktiivista opettajaa tarjoten matalan kynnyksen mahdollisuuden kysyä täsmäongelmiin vinkkejä sekä keskustella toiveista ja tarpeista.

Onko laitoksellasi esimerkiksi kehittämispäivä tai muutoin sopiva aika pyytää digipalveluiden kouluttajat paikanpäälle kertomaan ja keskustelemaan digityökalujen hyödyntämisestä opetuksen ja oppimisen tukena? Olemme aiempina vuosina järjestäneet mm. basaareita tuoden yksiköiden tiloihin ennalta sovittuja demoja: esimerkiksi videoiden tekoon tai esitelleet verkossa vaikkapa Exam-etentin mahdollisuuksia tai Moodlen oppimiseen lisäarvoa tuottavia toimintoja.

Siispä ota rohkeasti yhteyttä meihin digipalveluiden kouluttajiin - joko tuttavallisesti meidät tavatessasi hihasta nykäisemällä tai virallisemmin help.jyu.fi:n kautta palvelulomakkeella.

Linkkivinkkejä:
* Sisu-tuen jo aiemmin 18.12. julkaisema tallenne: Opettajan ops-työ Sisussa
* Löydät uunituoreita Zoom-ohjeita help.jyu.fi -portaalista haulla, esim. Zoom-verkkokokouspalvelun tärkeimmät toiminnot

JYUn digikummit jatkavat hankkeen jälkeen

Kolmivuotisen OKM:n kärkihanke-rahoituksen turvin käyntiin polkaistu Digikummi-hanke päättyi vuoden 2019 lopussa, mutta verkostotoiminta jalkautui ja jatkuu Jyväskylän yliopistossa. Verkostossa on Jyväskylässä 20 opettajaa ja Kokkolassa 10. Digikummit voivat ehdottaa verkostoon laitoksilta ja tiedekunnista uusiakin jäseniä, joten jos olet itsekin kiinnostunut verkostosta, otathan yhteyttä digikummiisi.

Hankkeen raportointi on parhaillaan menossa. Digikummien itsensä esille nostamia hyviä puolia verkostotoiminnassa ovat: "voi toimia entistä paremmin tukena digiasioissa sekä omille kollegoille että opiskelijoille." "Oppii lisää ja kuulee uusimmista digipedagogisista välineistä, ratkaisuista ym. ja kehittää samalla omaa työtään ja saada uusia, raikkaita ideoita muilta digikummeilta.” ”Yliopistolla olevaa omaa osaamista on paljon ja siitä ei tiedä." ”Vierailut ovat antaneet uusia virikkeitä ja tutustuttaneet toisten toimintaan.”

Digikummit saavat toisiltaan vertaistukea: ”Toiminta oli arkea piristävää ja sai uusia ideoita ja puhtia omaan työhön.” ”Apua on myös saanut muilta digikummeilta, kun on ollut tarvetta. Ehdottoman kannatettava toimintatapa.” "Teams antaa mahdollisuuden kysyä toisilta.” ”Henkilökunta tuntee minut vuosien takaa ja uskaltaa kysyä asioista eli luottamusta on puolin ja toisin. Haasteellista on se, että itsekään ei aina tiedä vastauksia kysymyksiin/ongelmiin, mutta silloin voi ohjata eteenpäin.”

Muitakin haasteita on: ”Resurssin vähyys oli haaste. Tämänhetkisen kokemuksen perusteella digikummius voisi olla kokopäiväistä.” ”Oma työaika ei tahdo riittää kaikkeen, mitä haluaisi tehdä digiasioiden edistämiseksi.”

Digikummit kokoontuivat ensimmäisen kerran vuonna 2020 ja uutena vuosikymmenenä perjantaina 10.1. ja he mm. pohtivat digikummi Villen Heilalan vetämässä työpajassa opiskelijoiden tarvitsemia digitaitoja. Digikummeilla on kaksi nenäkkäin tapaamista lukukaudessa sekä verkkokaffeja tarpeen mukaan ja yhteydenpitoa Teamsissa. Seuraa myös Twitteriä: @DigikummitJYU

Tiedätkö kuka on tiedekuntasi/laitoksesi digikummi? Katso nimilista Tunnistat heidät jatkossa myös Digikummi - ask me anything -t-paidasta. Lisätietoja toiminnasta: hannele.rajaniemi(at)jyu.fi