Flipped Learning -koulutus rantautuu Jyväskylän yliopistoon v. 2019

Miksi käänteistäsin opetustani? Katso Pentti Impiön videoklippi, jossa Pentti tarkastelee flippausta luonnontieteiden ja yliopistopedagogiikan näkokulmasta.

Jyväskylän yliopistossa etsitään parhaillaan opettajapareja joka tiedekunnasta - ja heidät opastetaan käänteisen opetuksen periaatteisiin vuoden 2019 aikana. Ajatuksena on, että mukaan lähtevät opettajt suunnittelevat keväällä oman opetusjaksonsa ja toteuttavat sen syksyllä. Kokemukset jaetaan yli laitos- ja tiedekuntarajojen! Lisäksi järjestetään myös flippausteemaan liittyviä seminaareja, joista osaan ovat kaikki tervetulleita.

Hankkeessa hyödynnetään JY:n hyviä käytäntöjä sekä Itä-Suomen yliopiston Flipped learning-hankkeen ja muiden yhteistyöyliopistojen kokemuksia. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä yksikkösi koulutuksesta vastaavaan varajohtajaan/pedagogiseen asiantuntijaan marraskuun 2018 aikana.

Lue lisää:
* Flippaus JY:ssa: http://r.jyu.fi/flippaus
* Itä-Suomen yliopiston tuottama tietopaketti flippauksesta ja sen toteuttamisesta: http://www.uef.fi/fi/web/flippaus.

Tähän mennessä omaa opetusta ovat flipanneet pilottiflippausopettajat Salme Korkala (Kielikeskus), Jussi Maunuksela (Fysiikka), Pentti Impiö (Kokkolan yliopistokeskus) ja Hannele Rajaniemi (Digipalvelut). He järjestivät lokakuussa kaksi Flippaus -pop upia, jossa esiteltiin flipattuja opintojaksoja sekä JY:n tarjoamia välineitä videoiden tuottamiseen.

Flipped Learning -hanke on yksi kokonaisuus Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Turun yliopiston koordinoimassa Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen -kärkihankkeessa (2017–2019). Flipped Learning -hanke kuuluu Opetushenkilökunnan digitaidot ajantasalle! -osahankeen piiriin, jossa UEFin yhteistyöyliopistoina ovat Jyväskylän yliopisto, Taideyliopisto ja Turun yliopisto.

Sinustako uusi digikummi?

Jyväskylän yliopistossa on toiminut noin vuoden ajan digikummiverkosto, jossa digipedagogista tukea tuodaan lähelle opettajaa ja hänen arkityöhönsä. Nyt sinulla on mahdollisuus tulla mukaan vireään verkostoomme!

Digikummi haluaa kokeilla uutta ja innostaa kollegoita kehittymään opetusteknologian hyödyntämisessä. Digikummin ei tarvitse olla mikään digiguru - teknisiin kysymyksiin hän saa ideoita ja tukea digikummien vertaisverkostosta ja Digipalveluilta. Digikummi toimii linkkinä ja auttaa löytämään ratkaisuja opettajien tarpeisiin yli laitos- ja tiedekuntarajojen. Verkostossa on tällä hetkellä mukana 24 digikummia jokaisesta tiedekunnasta ja neljästä erillislaitoksesta.

Opettaja, lähde mukaan! Hae digikummiksi 2.11.2018 mennessä. Hakulomake: http://r.jyu.fi/digikummirekry2018

Katso videoklippi: "Mitä iloa ja hyötyä sain arkityöhöni digikummiverkostosta? Opettaja oppii vertaisiltaan" (tallenne koottiin yhteistyössä parnteriyliopistojen Turun ja Taideyliopiston kanssa sekä esitettiin Pedaforum 2018-seminaarissa)

Digikummitoiminta on osa OKM:n erityisavustuksella rahoitettavaa "Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen" -hanketta vuosille 2017-19. Hankerahoituksen avulla on mahdollista saada uusille digikummina toimiville opettajille huojennusta työsuunnitelmiin (30 h kontaktiopetusta) kalenterivuoden 2019 aikana.

Formatiivinen arviointi flippauksessa tukee oppimaan oppimista

Käänteinen opetus ja oppiminen (flipped classroom, flipped learning) on ollut Itä-Suomen yliopistossa yksi opetuksen kehittämisen kärki viime vuosina. Mutta jos opettaja uudistaa opetustaan kääntäen näkökulmaa opettajakeskeisestä toiminnasta oppijakeskeiseksi, miten tämä tulisi huomioida arvioinnissa?

"Arviointi on yleensä toteavaa ja takautuvaa (summatiivista), mikä ei ole oppimisprosessin kannalta erityisen hyödyllistä. Arviointi keskittyy virheisiin ja puutteisiin, ei niinkään osaamiseen ja vahvuuksiin", Päivi Atjonen toteaa. "Formatiivinen arviointi on kehittävää ja ennakoivaa. Se tarjoaa palautetta opiskeluprosessien aikana, ei vain kurssin lopuksi. Samalla arviointi vahvistaa oppimista ja osaamista koskevaa itseluottamusta. Tuolloin arviointi tapahtuu myös muuten kuin kirjallisilla tenteillä".

Oppijakeskeisessä oppimisessa on siis syytä kääntää myös arvioinnin näkökulmaa. "Jos halutaan tehokasta koulutusta, korostuu kilpailuasetelma ja summatiivinen arviointi. Jos taas tavoitteena on hyvä koulutus, toteutetaan formatiivista arviointia, jota ei ole kuitenkaan helppo mitata, koska siinä korostuvat vaikutus oppijaan, kokemuksellisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuvuus", Marika Toivonen korostaa.

Opettajille tässä on myös haasteen paikka, koska formatiivinen arviointi EI ole arviointimenetelmä: opettajat eivät saa mitään mallia valmiina. Ennen kuin voi lähteä formatiiviseen arviointiin, täytyy olla pohja valmiina: opettajan on itse selvitettävä pettajalle tavoitteet ja hyvän suoriutumisen kriteerit - ja ne on oltava selvillä myös oppijoilla."

Väitöskirjaansa parhaillaan työstävä Toivonen on toiminut aiemmin yläkoulun matematiikan opettajana. "Formatiivisessa arvioinnissa olevat opiskelijat pärjäävät jatkossa paremmin, vaikkeivat he olisi ehtineet käydä läpi koko kurssialueen sisältöä. Kun opiskelijat kohtaavat ongelman: he eivät luovuta, vaan kokevat, että se on ratkaistavissa ja he alkavat työstämään ongelmaa. Summatiivisen arvioinnin jälkeen opiskelija saattaa helposti luovuttaa ja todeta: ”en muista”, Marika Toivonen toteaa. "Fokus ei siis ole vain yhdessä tuotoksessa, vaan oppimaan oppimisen taidoissa."

Olennaista käänteisessä oppimisessa on myös se, että arviointiin ei kuulu pelkästään osaaminen. "Oppimisen oikea-aikainen tukeminen on eri asia kuin opettaminen. Ohjauksen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että oppija uskaltaa näyttää myös osaamattomuuttaan, ongelmia oppimisessaan", Toivola korosti.

Päivi Atjonen on tutkinut Itä-Suomen yliopistossa flippaukseen osallistuneita opiskelijoita. "38 % opiskelijoista totesi, että arviointi oli erilaista kuin muissa opintojaksoissa. Palaute lisääntyi: kurssin aikainen ja jatkuva palaute sekä palautemäärä ja palautteen nopeus. Opiskelijat saivat enemmän suullista palautetta, joka koostui yksilöllistä palautteesta, keskusteluista ja kehitysideoista. Arvioitavia suorituksia ositettiin ja vaiheistettiin: moniosaisuus piti sisällään harjoitustehtävät, kotitehtävät, luennot, tentti. Oppiminen oli syvällisempää ja monimuotoisempaa”.

Palautteissa opiskelijat totesivat: "Koska tenttiä ei ollut, pystyin aidosti keskittymään oppimiseen ja asioiden sisäistämiseen - en keskittynyt tankkaamaan asioita vain tenttiä varten”. Atjonen kiteyttikin johtopäätöksenä tutkimuksestaan: flippaukselle suotuisa formatiivisuus oli lisääntynyt, samoin kannustava arviointi sekä näyttöjen monipuolisuus.

Toivola vinkkasi aiheeseen liittyviä hyviä lähteitä, mm.
* Black and Wiliam: ”Inside the black box. Raising standards through classroom assessment”
* Harni (2015): "Kontrolloiva koulu"
* Ken Robinson: ”Creative schools”
* Eric Mazur: ”Assessment: The Silent Kileer of Learning”
* Opetushallitus: "Arviointia toteuttamassa. Näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin"
* Karri Mehtälä: "Liikkuvan kuvan ja Flipped Classroom -menetelmän hyödyntäminen opetuksessa" – pro gradu (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166875)

Marika Toivola Helsingin yliopistosta ja Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta ottivat kantaa arviointiin Flippaus-seminaarissa Joensuussa 26.9.2018. Flipped Learning -hanke on yksi kokonaisuus Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Turun yliopiston koordinoimassa Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen –kärkihankkeessa (2017–2019). Flipped Learning -hanke kuuluu Opetushenkilökunnan digitaidot ajantasalle! –osahankeen piiriin, jossa yhteistyöyliopistoina ovat Jyväskylän yliopisto, Taideyliopisto ja Turun yliopisto. JY:sta on mukana neljä pilottiflippariopettajaa: Salme Korka (Kielikeskus), Jussi Maunuksela (Fysiikka), Pentti Impiö (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) ja Hannele Rajaniemi (Digipalvelut).

Mitkä ovat kuumia perunoita korkeakoulupedagogiikassa?

Opintojen työelämäläheisyys ja työelämävalmiuksien oppiminen, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen, opettajan (digi)taitojen kehittämismahdollisuudet yhdessä toimien. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen sekä OKM:n rahoittamien kärkihankkeiden ideoimat uudet toimintamallit. Mm. näistä aiheista keskustelivat opettamisesta ja ohjaamisesta kiinnostuneet yli 500 opettajaa ja suunnittelijaa Turussa Pedaforum-päivillä 15.-16.8.2018.

KOPE-hankkeessa kehitetään korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien kanssa. Yksi tapa on ollut vertaismentoroinnin edistäminen. Cross expertise mentorointiprosessissa (CEM) matchatut opettajaparit kehittävät yhdessä osaamistaan. Jatkossa myös varjostaminen on yksi tapa oppia uutta kevyesti joko organisaation sisällä tai eri talojen välillä. ”Eniten opitaan omassa työarjessa, ei erillisessä koulutuksessa. Varjostaminen on tuttua, mutta uutta tässä on dialogisuus. Molemmat hyötyvät: varjostaja saa uudenlaista näkökulmaa omaan työhön ja varjostettavan on myös reflektoitava miksi toimin näin”, Harri Keurulainen JAMKista korosti.

Pedaforumissa oli paikalla Jyväskylän yliopistosta ansiokkaasti useita puhujia. Opettajat kertoivat kokemuksistaan mm. työelämäopintojen sulauttamisesta opetussuunnitelmaan musiikkitieteissä, työelämälähtöisistä osaamiskokonaisuuksista avoimissa korkeakouluopinnoissa sekä 11 oppilaitoksen yhteisestä Valmiina työelämään! eli VALTE-hankeesta, jossa on kehitetty digitaalisuutta hyödyntäen opintokokonaisuus sekä helposti muihinkin opintoihin liitettävät moduulit. TeSLA-hankkeessa huomio kiinnitetään korkeakouluopintojen saavutettavuuteen digitaalisissa oppimisympäristöissä: millaisia mahdollisuuksia TeSLA-järjestelmä tuo joustavalle verkko-opetukselle sekä erityisesti vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelulle.

OKM:n kärkihankkeissa korkeakoulujen henkilöstön opetus- ja ohjausosaamista kehitetään monin eri tavoin: on rakennettu digikummiverkostoa ja tuettu kehittäjäyhteisöjä, tuotettu käänteistä opetusta videoiden avulla, jolloin lähiopetuksessa aikaa vapautuu ohjaukseen ja asioiden syventämiseen. UNIPS–hankkeessa puolestaan luodaan yliopistopedagogiikkaan digitaalista oppimisratkaisua opettajille. Jyväskylän yliopiston OHO!-hankkeet esittelivät Pedaforumissa toimintaansa: YouToo –hankkeessa vastataan yliopisto-opetuksen muuttuviin tarpeisiin kehittämällä monitieteisenä opettajayhteistyönä innovatiivisia ja teknologiatuettuja yhteisöllisen oppimisen ratkaisuja. Avoimessa yliopistossa opiskelijat on otettu mukaan verkkokurssien kehittämiseen. Lue lisää JY:n OHO!-hanketyöstä eli OKM:n erityisavustushankkeesta korkeakoulutuksen kehittämiseksi vuosina 2017-2019. Hankkeen tavoitteena luoda optimaalisia edellytyksiä opiskelulle ja pitää huolta opiskelijasta: https://www.jyu.fi/koulutus/oho/oho-1/keski/oho

Ja kuten ennenkin: seminaarissa tapahtui koko ajan paljon rinnakkaista ja päällekkäistä. Lue lisää pdf-abstraktikirjasta: http://web.abo.fi/lc/pedaforum2018/abstracts.pdf

Muita linkkivinkkejä:
• Opettajankoulutusfoorumi: perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen: http://minedu.fi/opettajankoulutusfoorumi
• Vinkki: kaikki opettajat ja ohjauksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään KOPE-Facebook –ryhmään.

Vertaisopettajien vinkkejä ja kokemuksia Moodle-kursseista

Jos et päässyt mukaan IT-palveluiden 4.6. järjestämään "Moodle toimii - oikeastiko?!" -iltapäiväseminaariin, jossa vertaisopettajat esittelivät omia verkkokurssitoteutuksiaan ja kertoivat kokemuksistaan sekä opiskelijapalautteesta, voit jälkikäteen katsoa tallenteen JY:n verkossa: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/thk/intra/moodle-seminaari (katsottavissa vain JY:n verkossa).

Tilaisuuden alussa Leena Hiltunen IT-tiedekunnassa kiteytti varttiin asiat, jotka opettajan kannattaa huomioida verkkototeutusta rakentaessaan yhtäältä opettajan ja toisaalta opiskelijan kannalta.

Ristiinopiskelua ja siirtotenttiä

Jyväskylän yliopistossa on jo vuodesta 2010 ollut mahdollista suorittaa itsenäinen sähköinen tentti kameravalvotussa tenttiakvaariossa. Tämä on tuonut joustavutta opiskelijan opintojen suorittamiseen ja vapauttanut myös opettajien aikaa, kun ”tenttipatteristo” on ollut valmiina laadittuna etentti-järjestelmässä. Lisää toivottua joustavuutta saadaan, kun Exam-etenttijärjestelmän nelosversio julkaistiin. Uudessa versiossa on ns. siirtotentti-toiminnallisuus, joka mahdollistaa opiskelijalle oman korkeakoulun opintojakson tentin suorittamisen jonkun toisen Examia käyttävän korkeakoulun tenttitilassa. Tätä siirtotenttiä pilotoidaan kevään 2018 aikana neljän korkeakouluparin välillä: JY ja JAMK, TY ja SAMK, Tampere3 sekä UEF ja Lapin yliopisto, ja tuotantoon se on tarkoitus saada syksyllä 2018.
Siirtotentti on yksi osa OKM:n rahoittamaa ristiinopiskelun kehittäminen -hanketta, jossa toteutetaan valtakunnallinen, korkeakouluille yhteinen ristiinopiskelun malli ja järjestelmäkokonaisuus ja tietojärjestelmäratkaisu sen tukemiseksi. Toteuttavat tekniset ratkaisut ovat kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä taustajärjestelmistä riippumatta. 
Ristiinpiskeluhankkeen etenemistä voi seurata hankkeen wiki-sivustolla:https://wiki.eduuni.fi/display/CSCristiinopiskelu
sekä hankkeen Facebook-sivulla: www.facebook.com/Ristiinopiskelu

Jyväskylän ja Taideyliopiston digikummit koolla "leiritulilla" toukokuussa

Jyväskylän yliopiston 14 digikummin verkosto on kokoontunut vuoden aikana jakamaan hyviä käytäntöjä yli tiedekuntarajojen. Vinkkejä ja täsmäkysymyksiä sekä vertaistukea on lähi- ja verkkotapaamisten lisäksi jaettu aktiivisesti myös yhteisessä Yammer-ryhmässä.

Kevään aikana on vierailtu ja verkostoiduttu myös alueellisesti osallistumalla mm. Gradia-lukioiden pedapäivään. Lisäksi Taideyliopiston digitiimi vieraili toukokuun lopulla Jyväskylän yliopiston digikummien vieraina.

Taideyliopiston digikummihankkeen vetäjä Sirke Pekkilä sekä Sibeliusakatemian digitiimi olivat tutustumassa mm. Mikko Myllykosken lanseeraamaan edutorniin ja JY:n videopalveluihin. Eri talojen digikummit vaihtoivat myös innokkaasti keskenään kokemuksiaan opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen tukena. Sovimme, että aktiivista yhteydenpitoa jatketaan syksyllä.

Opettaja toimii oppijan kompassina heutagogiassa

Opettajan kannattaa aika ajoin itsekin pysähtyä pohtimaan omia hyviä oppimiskokemuksiaan: Miten opin kaikkein eniten? Oppiminen voi olla hauskaa ja parhaimmillaan uteliaan tutkimusmatkailijan innostava kokemus, flow-tila, mutta samalla myös haasteellista edelllyttäen pinnistelyä ja vaivannäköä.

Heutagogia on yksi lähestymistapa yksilöllisen oppimisen tukemiseen. Tuolloin olennaisia kysymyksiä opiskelijalla ovat: "Mitä haluan oppia? Miten seuraan oppimistani? Miten tiedän mitä haluan oppia?" Lohjan yhteislyseon äidinkielen ja tietekniikan opettaja Mika Auramo kertoi heutagogian soveltamiskokemuksistaan Gradia-koulutuskuntayhtymän lukioiden pedailtapäivässä, johon myös JY:n digikummit saivat kutsun.

Keskeisintä heutagogiassa on, että tuetaan opiskelijoiden yksilöllisiä tavoitteita. Tuolloin opettaja uskaltaa luottaa oppijan omiin valintoihin ja oppijaa motivoi oppimisprosessissa vapaus, "saan itse päättää mitä teen".

Heutagogia ei tarkoita, että opiskelijat perehtyisivät sattumanvaraisesti mihin hyvänsä. "Tärkeät sisällöt katetaan, koska opsia seurataan", Auramo korostaa. Tässä voidaan käyttää kartta-metaforaa. "Opettaja on kompassi, joka ohjaa suuntaa, mihin opiskelija on menossa".

"Opettaja tarjoaa teemat ja oppijat voivat työskennellä muualla kuin luokassa. Usein opettaja istuu opiskelijoiden keskellä vaikka käytävällä, on käytettävissä kysymyksille - ja opettaja voi seurata koko luokan työskentelyn edistymistä esimerkiksi Pedanet-verkko-oppimisympäristöön palautuvien töiden kautta", Auramo kertoo.

Auramon opetuksessa opiskelijan tuotokset ovat kirjoitelmia: tuntipäiväkirja, oppimispväkirja tai älytunnit, jossa opiskelija voi ideoida ja nostaa pohdinnan alle itselleen tärkeitä teemoja ja kysymyksiä ikään kuin tyhjälle paperille. Olennaista on, että opiskelija treenaa juuri itselleen tarpeellisia tehtäviä, joiden äärelle opettaja yksilöllisesti opastaa. Arvostelun sijaan on tärkeää opiskelijan oma suunnittelu, pohtiminen ja opitun erittely.

Tavoitteena on siis tarjota yksittäiselle opiskelijalle arvokasta täsmäohjausta. Arvioinnissa korostuu reflektio ja oppijalle rakentuu oma oppimispolku opettajan ohjauksessa. "Tärkeää on metakognitio, joka on tässä oppimisen kolmoissilmukka: mitä pitää oppia, miten sekä mistä tietää mitä pitää oppia. Opettajan roolina on scaffolding (eli oppimisen oikea-aikainen tukeminen)".

Lue lisää: * http://bit.ly/heutagogia
* http://lyseo.org -blogi, ks. kurssit ÄI

Iltapäivän aikana keskusteltiin paneelissa tulevaisuuden mahdollisuuksista, mm. yksilöllisyydestä opetuksessa ja oppimisessa sekä tekoälyn hyödyntämisestä. Teknologia tulee nähdä opetuksessa työkaluna, ikään kuin kynänä, joka mahdollistaa tiettyjä toimintoja. Teknologia voi myös säästää resursseja: hoitaa rutiininomaisia asioita, jolloin opettajan aikaa vapautuu ohjaukseen ja yksilöllisten oppimispolkujen tukemiseen.

Vierailijoille voit nyt luoda itse väliaikaiset tunnukset

Yliopiston vierailijaverkon "jyu-guest" käyttöä ja siihen liittyvien tunnuksien luomista on laajennettu henkilökunnalle. Henkilökuntaan kuuluva henkilö voi nyt luoda omille vierailijoilleen väliaikaisen käyttäjätunnuksen vierailun ajaksi (tunnuksen maksimiaika 2 vrk). Vieralijaverkon tunnuksia ei ole enää tarpeen pyytää palvelupisteestä, vaan käyttö nopeutuu ja helpottuu yleisimmissä käyttötilanteissa.

Voit kirjautua palveluun yliopiston tunnuksilla osoitteessa: https://guestnet.jyu.fi/login.php

Pidempiaikaiset käyttöoikeudet tai oikeudet ryhmille luodaan edelleen palvelupisteen kautta.

Hyviä käytäntöjä videoklippeinä

Miten osallistaa oppijoita toimimaan toistensa vertaisopettajina? Tai ohjata opiskelijoita sujuvasti vaikka kotoa käsin skypellä ja ipadilla? Tai laskutehtävien tarkastamisessa hyödyntää kriteeripohjaista itsearviointia?

Katso videoklippejä Digikummien kanavalta Moniviestimestä: Jyväskylän yliopistossa opetustehtävissä toimivat kertovat arjen digipedagogisista oivalluksistaan mm. sulautuvaan oppimiseen, ohjaukseen ja arviointiin liittyen. Moni hyvä käytäntö voi olla osalle jo valmiiksi tuttu juttu, mutta monelle kuitenkin uusi ja tärkeä vinkki etenkin kun vertainen kertoo sen arkityöhön tuomasta lisäarvosta.

Digikummikanavan tarjonta täydentyy koko ajan. Jos sinulla on hyvä käytäntö, jonka haluat jakaa muille - tai haluat ilmiantaa kollegasi, ota yhteyttä lähimpään digikummiin. Voit myös halutessasi itse tuottaa klipin kanavalle.

Makupaloja Tulevaisuus haastaa oppimisen ja verkko-opettajan 2018 -seminaarista

Alueellisessa yhteistyössä on voimaa: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä Gradia järjestivät perinteisen THO-kevätseminaarin opettajille ja suunnittelijoille Jyväskylässä 8.-9.3. Mielenkiintoisia rinnakkaisia esityksiä oli runsaasti eri teemoista: mm. Koulussa digittää -hankkeen aikaansaannoksia, EduFutura-toiminnan esittelyä, monimuoto-opetuksen mahdollisuuksia, opetuksen ja ohjauksen rikastamista digivälineillä, kyberturvallisuutta jne. Tähän juttuun poimin kiinnostavasta tarjonnasta muutaman makupalan.

JAMKin toteuttamassa hybridiopetuksessa opettaja vetää samanaikaisesti kahta ryhmää: toista videovälitteisesti ja toista luokkatilassa - ja molempia ryhmiä osallistetaan opetuksen aikana. Etänä toimivat opiskelijat voivat toimia joko omalta koneelta - tai vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa myös satelliittiopetusta: kokonainen ryhmä osallistuu samasta tilasta.

JAMKissa on rakennettu hybridiopetukseen soveltuvia tiloja, jotka on varusteltu mm. kattomikrofonein, opettajalla on käytössään headset ja liikuteltava kamera; samoin opiskelijoilla on webbikamerat ja mikrofonit. Pyörillä liikkuvat pöydät ja tuolit sekä kokolattiamatto ehkäisevät häiritsevää melua.

"Hybridiopetus edellyttää suunnittelua ja pedagogista valmistelua. Opettajan on etukäteen huolehdittava, että materiaalit ja oppimistehtävät ovat digitaalisina, samoin kaikki opiskelijoiden tuotokset. Lisäksi on pohdittava, millaiset harjoitukset toimivat", suunnittelija Jonna Salmijärvi JAMKista korostaa. Videokokoustyökaluun rakennetaan valmiiksi kaikki tarvittavat näkymät, esimerkiksi Adobe Connectissa huoneet pienryhmille layouteineen. Tehtävät voivat kuitenkin olla hyvinkin erilaisia: ryhmätöitä voivat tehdä yhdessä myös etänä ja luokassa olevat - ja postereidenkin esittely onnistuu. Luokassa olevat opiskelijat voivat tehdä toiminnallisia tehtäviä ja verkon kautta osallistuvat työstäisivätkin itsenäisiä tehtäviä.

Kahden JAMKin "hybridiopettajan" mukaan opiskelijoiden kanssa on syytä sopia etukäteen selkeistä pelisäännöistä. Ohjeistukset kannattaa jakaa etukäteen kirjallisina ja laatia selkeästi tyyliin "tee, laita, lue". Yksi hyvä käytäntö on, että opettaja vastaanottaa ensin opetustilanteeseen mukaan etäihmiset ja vasta jälkeen päästää luokkaan opiskelijat, jonka aikana on hetken mikrofonit kiinni turhan äänimelskeen estämiseksi. Ryhmäytymistä usein auttaa, jos kamera kiertää lähiryhmässä. Jokaiselle opetuskerralle tulisi laatia käsikirjoitus: sisältö, aikataulut, pedagogiset ideat, Connect-layoutit jne. Opettajan kannattaakin siis varata aikaa toimintatapoihin ja välineisiin perehtymiseen ennen monimuoto-opettajuuden aloittamista; tukena toimivat mentorointi ja kollegan työn seuraaminen.

Jyväskylän yliopistosta Leena Hiltunen esitteli kaksi Tasa-arvoinen oppiminen 24/7 -hankkeessa kehitettyä konkreettista työkalua opettajalle verkko-opetuksen suunnittelun tueksi: verkko-opetuksen työkirjan ja oppimismatriisin. Näiden avulla opettaja osaa helpommin kiinnittää suunnittelussaan huomiota kaikkiin eri näkökulmiin. Verkkokoulutuksen suunnittelun pdf-muotoista työkirjan löydät osoitteesta: http://urly.fi/UTE. Verkko-opetuksen suunnittelu-, ohjaus- ja arviointimatriisi on käytännössä Excel-tiedosto, johon opettaja merkitsee esim. ohjaussuunnitelma eli esimerkiksi milloin ryhmälle sähköpostia, milloin annettava palautetta, missä vaiheessa osaamistavoitteita arvioidaan. Lisäksi se sisältää opiskelijan oppimisteot, opiskelijan työmäärän tunteina sekä deadlinet. Matriisin laatimisen taustalla opettajalla on oma visuaalinen kartta verkkototeutuksensa sisällöstä.

JAMKin suunnittelija Mari Varonen puolestaan kannusti kehittämään verkkototeutusta laatukriteereiden avulla. Opettaja voi peilata omaa toteutustaan eAMK-laatukriteereihin: http://www.eamk.fi/fi/opintotarjonta/laatukriteerit/ ja pohtia, kuinka hyvin oppimista tukevat eri näkökulmat on huomioitu.

"KEHTO - Koulutusta edistävät todellisuudet" -hankkeesta JAMKin opettajat Pirkko Ratinen ja Leena Seriola esittelivät, miten he ovat havainnollistaneet opiskelijoille akuuttia operatiivista hoitotyötä virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä. Opettajat ovat mm. tuottaneet leikkaussalissa 360-videoklippejä - ja VR-lasien avulla opiskelijat saavat etukäteen ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua leikkaussalityöskentelyyn ja moninaisiin laitteisiin.

Osaamisen kehittämisen teeman alla Satu Aksovaara nosti esille osaamismerkit ajatuksella, että opettaja kehittää työtään, oppii työssään ja vapaa-ajalla huomaamattaan. Open osaamismerkkien kautta hän voi tehdä näkyväksi oman osaamisensa kehittymistä. Osaamismerkkien kriteeristön avulla syntyy mahdollisuus reflektioon ja ne tuovat näkyväksi osaamisen. Myös kunkin oppilaitoksen tutor-opettajia, eTutoreita, pedagentteja ja digikummeja eli opettajien vertaisverkostoja esittäytyi ja oppi toistensa tähänastisista kokemuksista sekä pohti alueellisen yhteistyön virittelemistä.

Ja kun Jyväskylässä ollaan, puhujiksi ja musisoimaan saapui kaksi opetusalan asiantuntijaa Semmareiden vakioriveistä opettaja-tutkija Hannu Moilanen & rehtori Pasi Pohjola, jotka pureutuivat haasteeseen, miten saadaan oppimiseen mukaan luovuutta ja iloa.

Voit katsoa jälkikäteen tallenteita osasta seminaarin sisältöä:

* Koulussa digittää – Keski-Suomen tutoropettajaverkosto, Riina Sutinen, Jyväskylän kaupunki
* Keynote: Luodaan yhdessä parasta osaamista maailmaan! Sanna Vahtivuori-Hänninen, OKM
* EduFutura Jyväskylän kuulumisia, Jenni Isopahkala
* Keynote: Luovuus ja ilo oppimisessa, opettaja ja tutkija Hannu Moilanen & rehtori Pasi Pohjola mieskuoro Semmareiden vakioriveistä

Voit tutustua jälkikäteen seminaarin materiaaleihin.

Opiskelijat vertaisopettajina tiedonhankinnan kurssilla

Perinteisesti opettaja on kurssilla enimmän osan aikaa äänessä, mutta millaisia vaihtoehtoja voisi olla? Jyväskylän yliopiston kirjastossa (nyk. Avoimen tiedon keskuksessa) tehtiin toisin: sulautuvalla tiedonhankinnan kurssilla opiskelijat työstivät omaa oppimispolkuaan tekemällä opetusvideoita vertaisoppijoille. Samalla syntyi kirjaston opetus- ja ohjausmateriaalia.

Kandidaatintutkimukseen kytketty Tiedonhankintamentelmät -kurssi rakentui ennakkotehtävästä, kahdesta lähiopetuskerrasta sekä opetuskertojen välissä suoritettavasta välitehtävästä ja lopputehtävästä. Opiskelijat tekivät välitehtävänä käsikirjoituksen ja lopputehtävänä videon. Opiskelijat tekivät videoklipit maksuttomalla Screencast-O-Matic -ruudunkaappaus-sovelluksella ja latasivat valmiit videot Moniviestimen Oma kansio -sivulle sekä jakoivat linkin opettajalle ja muille kurssilaisille Optimassa.

"Opiskelijoiden ei tarvinnut editoida videoita mitenkään, mutta muutamat ryhmät olivat oman harrastuneisuutensa pohjalta silti editoineet, jotkut olivat esim. kokeneet tarpeelliseksi lisätä musiikkia taustalle. Editoin muutamista videoista itse lyhyempiä videoita, jotka ovat nähtävissä kirjaston Moniviestin-sivulla. Editoinnissa käytin Premiereä, jonka käyttöä kävin opettelemassa IT-palveluiden järjestämässä koulutuksessa", informaatikko Tiia Puputti Avoimen tiedon keskuksesta kertoo. "Kysyin erikseen kaikilta luvan, saako videoita käyttää opetusmateriaalina. Suurin osa antoi luvan".

"Välineet olivat riittävän helppoja. Ainoa ongelma Screencast-O-Maticin käytössä on se, että tarvitaan mikrofoni, esim. kuulokkeet joissa on mikrofoni. Kirjastolta voi lainata sellaisia, mutta niitä ei voi viedä kirjastolta ulos. Kahtena syksynä kun olen tämän totetuttanut, kaikki halukkaat ovat saaneet videon tehtyä".

"Palautteissa oli mielipiteitä moneen suuntaan. Yksi pääteema oli että kurssitehtävät olivat mukavaa vaihtelua ja "lähellä nykyaikaa". Toinen pääteema oli että videon käsikirjoituksen tekeminen tuki oppimista ja oli mielekäs oppimistehtävä, mutta itse videon tekeminen oli turhaa kertausta. Oli myös opiskelijoita, joiden mielestä videon tekeminen oli aluksi tuntunut hankalalta tai jopa ahdistavalta. Enimmäkseen videotehtävästä tuli kuitenkin hyvää palautetta."

Katso CC-lisenssillä jaettuja opetusvideoita Moniviestimestä.

Lue lisää: informaatikko Tiia Puputti on laatinut kokemuksistaan myös mielenkiintoisen artikkelin, jossa esitellään tarkemmin ko. kurssin toteutus sekä pohditaan vertaisoppimista ja -opettamista aktivoivana keinona: https://journal.fi/signum/article/view/69196

Tiia Puputti on myös yksi Jyväskylän yliopiston digikummeista: "Teknologia itsessään ei välttämättä ole hyvä tai huono asia asia - tärkeintä on lähestyä sitä pedagogiikka edellä. Tiedonhankintavideo kertoo opiskelijoiden tiedonhankintaa koskevista näkemyksistä heijastaen samalla kurssilla opittuja asioita. Opettajalle tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen mahdollisuus kurkistaa opiskelijoiden pään sisälle ja nähdä miten siitä puhutaan".

Lisätietoja työkaluista:

* Ruudunkaappausvideoiden tekoon maksuton Screencast-O-Matic: https://www.jyu.fi/itp/ohjeet/how-to-nain-tehdaan/ruutukaappaus-screencast-o-maticilla

* Moniviestin on julkaisualusta sekä opettajille että opiskelijoille: https://www.jyu.fi/itp/moniviestin-ohjeet/how-to/oma-kansio

Moodle-taitoja kevään 2018 aikana

Ensi lukuvuonna Optimaa voi käyttää oppimisympäristönä vain erikseen sovittavissa poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos on parhaillaan menossa oleva, useita vuosia kestävä erilliskoulutus. Ennakoithan siis ajoissa ensi lukuvuoden opetuksen suunnitteluasi ja valmistelet kevään aikana siirtymää joko Moodleen tai muihin järjestelmiin: Koppaan, TIMiin, Pedanetiin.

Moodlesta järjestetään kevään aikana lähes viikoittain kaikille avoimia koulutuksia. Kevään Moodle-koulutuksista löydät yhteenvedon: r.jyu.fi/moodlekoulutukset

Suositeltavaa on, että laitokset sopivat IT-palveluiden kanssa myös omia räätälöityjä Moodle -siirtymäinfoja ja työpajoja. Lähes kaikki tiedekunnat ja laitokset ovat jo näin tehneetkin. Työpajat ovat maksuttomia ja sisältö voidaan aina rajata tapauskohtaisesti osallistujien kanssa. Etuna on se, että samalla laitoksen väki voi keskustella myös muista yhteisistä verkko-opetuksen hyvistä käytännöistä. Moodle-työpajoissa opettajat työstävät omia kurssejaan ja vieriohjausta on tarjolla heti kun täsmäkysymys syntyy. Moni työpajaan osallistunut opettaja toteaakin jälkikäteen tyytyväisenä: "Sain onneksi rauhassa pajassa rakentaa kurssia - ja sain sen melkein jo valmiiksi".

Osa pitkän linjan Optima-opettajista on ollut huolissaan, häviävätkö vanhat Optima-työtilat syksyn alussa - jos esimerkiksi niitä haluaa jälkikäteen käyttää esimerkiksi tutkimuksenteossa? Ei hätää: työtilat eivät häviä, sillä kaikki aineisto säilytetään JY:n omalla Optima-palvelimella ja ylläpitäjät eivät poista mitään sisältöä ilman että siihen erikseen pyydetän lupa.

Kuka on lähin digikummisi?

(Kuva: Katri Mustonen)

Jyväskylän yliopistossa on viime vuoden marraskuusta alkaen rakennettu digikummiverkostoa. 14 digikummia on koottu jokaisesta tiedekunnasta ja osasta erillislaitoksia sekä viestintäpalveluista. Näin meillä on aktiivisesti toimiva vertaisverkosto, jossa on tarkoitus jakaa hyviä digipedagogisia käytäntöjä yli tiedekunta- ja laitosrajojen.

Mitä digikummi sitten JY:ssa konkreettisesti tekee? Tutulta vertaisopettajalta on helppo kysyä vinkkiä ja hän neuvoo oman kokemuksensa kautta sekä ammentaa uutta digikummiverkostosta. Verkostossa jaetaan säännöllisesti kokoontuen ideoita ja kokemuksia, miten voisin pedagogisesti mielekkäällä tavalla tehdä toisin hyödyntäen tieto- ja viestintäteknikkaa oppimisen ja opetuksen tukena. Tarkistapas, kuka on lähin digikummisi.

Digikummi-verkostotoiminta on käynnistetty Jyväskylän yliopistossa osana OKM:n "Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen" -hanketta vuosina 2017-19.

Lue lisää: http://r.jyu.fi/digikummit

"Tavataanko kasvotusten vai verkon välityksellä?"

Joustavuus on yksi tärkeä perustelu monimuotoisen ohjauksen kehittämiseksi.

"Monimuotoisessa ja sulautuvassa ohjauksessa yhdistyvät joustavasti eri tavoin toteutetut ohjaajan tai opiskelijan organisoimat verkkoperustaiset vuorovaikutustilanteet ja myös kasvokkain tapahtuvat ohjaustilanteet. Ohjaus on sulautunut joustavaksi hybridiohjaukseksi," toteaa Verkko-ohjaaja –hankkeen projektipäällikkö Hanna Ylönen. Hankkeen aikana luotiin OAMKiin eOhjauspalveluiden kokonaisuus. Hankkeen tuloksia esiteltiin verkkoseminaarissa marraskuussa 2017.

"Digitalisaatiosta huolimatta ohjauksen tarve ei vähene. Pikemminkin ohjattava voi valita itselleen sopivimman tavan ja opiskelijan on mahdollista yhdistellä sekä molemminpuolista että yksisuuntaista viestintää", korostaa Ylönen.

"Digitalisaatio on haaste mutta myös ainutlaatuinen mahdollisuus ohjauksen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja oikea-aikaisuudessa". Saatavuuteen liittyvät erityisesti maantieteelliset sekä työssä käyvien tai pienten lasten kotoa käsin opiskelevien äitien ajankäyttöön liittyvät haasteet. Monimuotoryhmien määrä kasvaa kokoajan ja joustavan ohjauksen tarve lisääntyy.

"Verkko-ohjaus edellyttää myös ohjaajilta tietynlaista prosessia, uuden oppimista sekä aikaa opetteluun, valmiuksien ja osaamisen hiomiseen. Lisäksi palvelua on markkinoitava opiskelijoille ja huomasimme, että opiskelijoilta vie aikansa löytää palvelut," toteaa yksi seminaarissa omista oivalluksistaan kertonut ohjaaja.

"Verkko-ohjaus on tullut luontevaksi osaksi ohjaustyötäni: kysynkin, että tavataanko kasvotusten vai verkon välityksellä? Aremmat aiheet vaativat usein lähitapaamisen". Työkaluina on käytetty mm. Adobe Connect-verkkokokousta ja Skypea.

Ohjaajat ovat tehneet myös pienryhmäohjausta verkon välityksellä: "Opinnäyteryhmässä on toteutettu erilaisia tehtäviä ja keskusteluja ja ne onnistuivat hienosti. Ohjaustilanteiden ennakkoon suunnittelu ja valmistelu vie aikaa. Erityisesti tietosuojakysymyksiin on kiinnitettävä huomiota".

"Ohjausvideot ovat tuoneet joustavuutta itselle ja opiskelijoille: ohjausvideolla kerrotaan perinteisen infon asiat ja näin säästetään aikaa ja vaivaa paikanpäälle tulemisen sijaan. Etuna on myös se, että kerralla tavoitetaan useampia opiskelijoita", toteaa Avoimen yliopiston suunnittelija.

Opiskelijapalveluissa on hyödynnetty myös chattia, jossa opiskelija voi itse valita, kysyykö nimellä vai anonyymina. Chat-päivystyksessä osa kysymyksistä hyvin yleisiä tai nopeasti neuvottavia, osassa opiskelijoita pyydetään sopimaan jatko-ohjausaika.

Tutor-opettaja on puolestaan hyödyntänyt WhatsAppia tutoroinnissa tukena: "Ryhmässä opiskelijat ovat myös auttaneet toisiaan pienissä käytännön asioissa eli etuna on nopea vastaus opettajalta tai toisilta ja samalla myös tutorohjaajan rooli muuttuu."

Lue lisää: Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa: http://www.oamk.fi/epooki/2017/verkko-ohjaaja/