Opettajien digitaitoja terävimmiksi - mitä OKM-hankkeissa opittiin?

OKM:n "Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen" -kärkihankkeen alla järjestettiin marraskuussa 2019 webinaarisarja, jossa jaetaan hyviä käytäntöjä.

5.11.2019 "Digitaalisen oppimisympäristön luominen: yliopistopedagogiikkaa verkko-opintoina"
Tallenne
Webinaarin vetäjät: Heidi Salmento, Samuli Laato & Mari Murtonen (TY)

Webinaarissa kerrotaan yliopistopedagogiikan opetukseen tarkoitetun UNIPS-verkko-oppimisalustan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen liittyviä asioita ja tarkastellaan projektin tuloksia sekä teknisestä että pedagogisesta näkökulmasta. Webinaarin tarkoituksena on summata projektin aikana opittuja asioita ja antaa avaimia pedagogisesti mielekkään verkko-oppimisympäristön suunnitteluun ja siellä tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Webinaari soveltuu kaikille verkko-oppimisesta ja -opettamisesta kiinnostuneille.

UNIPS (University Pedagogogical Support) on yliopistojen henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille suunnattu englanninkielinen yliopistopedagogiikan verkko-oppimisympäristö https://unips.fi/ Kahdeksan suomalaisen yliopiston yhteistyönä toteutetussa UNIPS-ympäristössä on kaikille avoimesti saatavilla olevaa opetusmateriaalia yliopistopedagogiikan aiheista. UNIPS koostuu pienistä moduuleista, joiden sisältöjä voi opiskella itsenäisesti. Yhteistyö-yliopistojen henkilökunta ja jatko-opiskelijat voivat opiskella moduuleita myös ohjatusti. Tällä tavalla moduuleita on opiskeltu jo lähes 1000 opintopisteen verran.

12.11.2019 "Flippaus eli käänteinen opetus opetushenkilökunnan opetuksen kehittämisen tukena"
Tallenne
Webinaarin vetäjät Antti Kauppila (ISY), Antti Ronkainen (ISY)

Webinaarissa kerrotaan, miten opetushenkilökunnan opetusta voidaan tukea flippauksen eli käänteisen opettamisen avulla. Webinaarin aikana Itä-Suomen yliopiston "flipparit" kertovat, miten opetuksen kääntäminen Itä-Suomessa sekä muutamassa partneriyliopistossa on tapahtunut ja miten sitä on tuettu sekä minkälaisia tuloksia opetuksen kääntämisestä on saatu. He kertovat myös kokemuksia, miten saada henkilökunta innostuneesti lähtemään muutoksen tielle.

28.11.2019 "Jakaen ja yhteistyöllä digitaitoja opettajille"
Tallenne
Webinaarin vetäjät Satu Hakanurmi (TY) ja Hannele Rajaniemi (JYU) sekä Sirke Pekkilän diat (Uniarts)

Webinaarissa kerrotaan, millaisia kokemuksia on saatu opettajien digiosaamisen kehittämisessä hieman eri tavoin JYUssa, Taideyliopistossa ja Turun yliopistossa. JYU:n digikummiverkosto (http://r.jyu.fi/digikummit) ja Taideyliopiston digitiimit sekä Turussa kehittäjäyhteisöjen opetuksen yhteissuunnittelu ovat malleja, joita on kehitetty tukemaan opetushenkilökunnan arjen työtä joko vahvistaen heidän digipedagogista osaamistaan tai koulutus-/opetussuunnitteluaan. Lisäksi esitellään Turun tuottama opettajien (digi)pedagoginen tukisivusto.

Pois pintasuuntautuneesta oppimisesta ja lopputentistä

"Flippaus ilman formatiivista arviointia on kuin saapas ilman toista saapasta! Opiskelija pintasuuntauttaa oppimista päästäkseen lopputentistä läpi. Tenttipaineen poistaminen tuottaa parempaa oppimista", Markku Saarelainen toteaa. JYUn Flippausseminaarissa lokakuun lopussa Jyväskylässä pohdittiin erityisesti formatiivinen arviointia.

Jatkuva arviointi tukee oppijan omaa tekemistä oppimisprosessissa: arviointi on kaikkialla läsnä toiminnassa. Olennaista on, että opiskelija tietää arviointikriteerit ja pystyy myös vaikuttamaan niihin. Opiskelijan oman ajankäytön suunnitelma on tärkeä ja siksi yksi pakollisista tehtävistä.

Itä-Suomen yliopistossa on tähän mennessä noin 10 000 opiskelijaa osallistunut käänteiseen oppimiseen. Perinteisen luokkahuone ja tentti -normin rikkominen vaatii paljon opettajalta, mutta tulokset puhuvat puolestaan: "Omilla kursseillani läpäisyprosentti kohosi 20 prosentista 80 prosenttiin", Saarelainen kertoo.

Koskisen Pekan (JYU) kehittämää primetimelearning -mallia on sovellettu myös Itä-Suomessa: Markun opiskelijat toimivat neljän hengen tiimeissä kahdeksan viikon ajan.

"Psykologisesti turvallinen vertaisryhmä sitouttaa opiskeluun. Practice-vaiheessa ryhmä tapaa missä hyvänsä, tekee verkkoon laadittuja tehtäväpaketteja ja harjaannuttaa omaa ajatteluaan ymmärtäen asiat. Problem solving -vaiheessa opiskelijat soveltavat oppimaansa. Säännöllisissä opettajan primetime-tuokiossa opiskelijat valitsevat, mistä ongelmista haluavat keskustella sekä saada lisätietoa, analysoida ja arvioida", Pekka Koskinen kertoo.

Miten varmistetaan, ettei ryhmätyöskentelyssä ole vapaamatkustajia? "Yliopisto-opinnoissa edellytetään vastuullisuutta ja luottamusta. Viimeistäänkin pienryhmissä ja opettajan tapaamisissa paljastuu, onko opiskelija oppinut", Saarelainen toteaa. "Opiskelijat ovat motivoituneita osallistumaan kontakteihin. On selkeästi havaittavissa merkityksellisyyden kasvu ja sivutuotteena syntyy parempaa oppimista."

Koskisen mukaan arviointi toimii opiskelijalle voimanlähteenä ja se koostuu opettajan arvioinnin lisäksi jatkuvasta itsearvionnista ja ryhmäarvioinnista.

Pienryhmätyöskentely edellyttää myös uudenlaisia tiloja: enää ei tarvita isoja luentosaleja, vaan pikemminkin tasalattiaisia muuntuvia tiloja, joissa on mukavia sohvia, soppeja ja mahdollisuus jakaa opiskelijan näyttöä.

Katso tallenteina esitykset: Markku Saaralinen(UEF):"Flippaus ja formatiivinen arviointi" ja Pekka Koskinen (JYU) "Arviointi Primetimelearningissa".

Taustaksi videoklipit: Päivi Atjosen "Muuttuvat käsitykset arvionnista" sekä Pekka Koskinen: "Mitä on primetimelearning- eli laatuaikaoppiminen?"

Lisää flippaukseen voit perehtyä Flippaus-manuaalissa!

Flippareiden omissa työpajoissa oli verkon kautta läsnä myös UEFin yliopistonlehtori Jonna Koponen, jonka flippauskokemuksia voit lukea lisää: https://www.uef.fi/-/opiskelijat-kokevat-positiivisesti-kaanteisen-opetuksen-vuorovaikutuskoulutuksessa

Jaossa (digi)pedagogisia vinkkejä - katso videoklippi Digikummikanavalta

JYU:n Digikummiverkosto jakaa hyviä (digi)pedagogisia vinkkejä yli laitos- ja tiedekuntarajojen nyt myös videoklipein Digikummikanavalla Moniviestimessä. Ilmianna hyvä (digi)pedagoginen idea tai opetuskokeilu digikummillesi. Voit tehdä klipin itse tai pyytää digikummilta tähän tukea.

Digikummiverkosto julkaisee noin kahden viikon välein maanantaisin lyhyen videoklipin Digikummikanavalla: https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/muut/digikummi/open-digipedagoginen-oivallus-hyvat-kaytannot-jakoon

Etkö tiedä mikä on JYU: digikummiverkosto? Tai kuka on tiedekuntasi digikummi? Lue lisää: http://r.jyu.fi/digikummit

Tuorein videoklippi on Judit Hahnin: "How to do virtual exchange?"

Judit Hahn palkittiin vastikään syksyllä TINEL-hankkeen järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa."Korkeakouluille avoimessa kilpailussa etsittiin parhaimpia käytänteitä saavutettavuuteen ja esteettömyyteen verkko- ja etäopiskelussa. Hahnin toteutus tarjoaa kansainvälisen opiskelijavaihdon mahdollisuuden virtuaalisessa oppimisympäristössä. Samalla se mahdollistaa kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta myös niille opiskelijoille, joille ei ole erilaisista käytännön syistä mahdollista matkustaa."

Pakoon iltapäiväksi pe 11.10. - Jaossa hyviä digipedagogisia käytäntöjä!

(kuva: Minna Maukonen)

JYU:n digikummit järjestävät opettajille pop up -henkisen iltapäivän Ruusupuistossa. Tarjolla on tuoreita näkökulmia, miten eri tavoin voit tukea opetusta digityökaluilla ja (digi)pedagogisilla näkökulmilla. Vertaiset siis kertovat omista opetuskokeiluistaan vertaisille!

Iltapäivän aloittaa klo 13.00 OKL:n Mikko Hiljanen esityksellään "Mysteerejä ja pelillisiä pakohuoneita".

Pop upien teemoina klo 14-15.45 ovat mm. Pakohuone verkossa, VR eli virtual reality pedagogisin silmälasein, Flippausta eli käänteistä opetusta JYU:ssa, Miten rakennan toimivan verkkototeutuksen sekä vertaisopettajat raottavat monipuolisesti toteutettuja Moodle-kurssialueita.

Löydät tapahtumasta tarkemman sisällön ja aikataulun: https://www.jyu.fi/koulutus/dipe/popup11102019. Ennakkoon ilmoittautuneille tarjolla kaffet!

Tule ja parasta - ideoita korkeakoulupedagogiikkaan!

Millaista digitaalisaatioon liittyvää osaamista opettajilta edellytetään? Kuinka paljon digicampus.online tarjoaa amk-opiskelijoille verkkokursseja ristiinopiskeluun? Millaista verkkomateriaalia on tarjolla opettajien pedagogisten taitojen kehittämiseksi? Mm. näihin kysymyksiin löytyi vastauksia 30.9. Helsingissä järjestetyssä Tule ja parasta -seminaarissa, jonka teemoina olivat opiskelijoiden kiinnittyminen työelämään, digipedagogiikka sekä opettajien pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen. Seminaarissa oli äänessä neljä OKM:n korkeakouluopetusta tukevaa hanketta: KOPE, Toteemi, eAMK sekä Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen. Näistä viimeisimmässä JYU:n digikummiverkosto on toiminut osahankkeena.

Opettajien arkityön tueksi on nyt tarjolla myös mm. verkkototeutusten laatukriteerit ja arviointityökalut, materiaalipankkeja sekä erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia. eAMKissa on rakennettu uusille opiskelijoille digistarttipaketti, samoin opettajille on Turun yliopiston tuottama opettajan tukisivusto, joka konkreettisesti opastaa työkaluja, erilaisia tehtäviä ja mahdollisuuksia olipa kyse lähi- tai verkko-opetuksesta tai niiden yhdistelmästä. Maksuton oppimisanalytiikan perusteisiin pureutuva mooc on tarjolla vuoden loppuun saakka.

Uuden hallituksen linjaaman visio 2030:n tavoitteena on, että vuonna 2030 korkeakoulutettujen määrä 25-34-vuotiaista olisi 50 %, mikä merkitsee yli 20 % enemmän tutkintoja kuin tällä hetkellä. Miten tähän tavoitteeseen päästään? Korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelmassa vuosille 2020-25 yhtenä keinona on lisätä korkeakouluopettajien verkostoitumista sekä henkilöstön jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Tässä on haastetta, koska "Opettaja oppii pääosin yksin. Digitaalisuus on osalle välttämätön paha ja verkostomainen opettajuus on osalle opettajista haaste", Aila Töytäri kiteytti tutkimukstuloksiaan. Voit lukea lisää tutkimuksesta Töytärin elokuussa julkaistusta väitöskirjasta

Yrittäjien edustaja Joonas Mikkilä korosti, että pedagoginen osaaminen moninaistuu: "Jokainen opettaja on oppimisympäristöjen muotoilija: enää ei riitä pelkät luokkahuoneet, vaan miten opettaja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä. Opettaja on myös oppimisteknologian ja –analytiikan asiantuntija: datan pohjalta opettaja voi päätellä millainen oppimisympäristö ja oppimisen tahti kullekin soveltuu."

"Opettaja on myös toiminnallisen pedagogiikan taitaja: miten voidaan tukea työelämässä tapahtuvaa oppimista, osaamisen kehittymistä näkyvämmäksi ja tavoitteellisemmaksi. Lisäksi opettaja toimii valmentajana: Valmentajana on pystyttävä ymmärtämään oppijan ja yhteisön tilannetta, kartoittaa vahvuuksia ja keh.kohteita tavoitteiden pääsemiseksi. Opettajan on siis jatkuvasti kehitettävä osaamistaan. Jokaisella opettajalla on oltava jonkinlainen perusosaaminen eo. neljästä teemasta, mutta osa opettajista voi erikoistua eri teemoihin ja sisäisesti auttaa muita yksikössään."

Tutustu tarkemmin seminaarissa jaettuihin materiaaleihin - ja parasta omaan opetukseesi!

Koe verkkopalvelut erilaisten käyttäjien silmin

Miltä tuntuisi käyttää verkkopalvelua, kun hiiren osoitin karkailee, kirjaimet tanssivat silmissä tai värit eivät erotu toisistaan? Funkify on Chrome-internetselaimeen ladattava selainlaajennus, joka auttaa kokemaan verkkopalvelut erilaisten käyttäjien silmin. Funkifyn ovat toteuttaneet ruotsalaiset käytettävyys- ja saavutettavuusasiantuntijat yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Funkify tarjoaa erilaisia kognitio-, lukihäiriö-, liike- ja näkösimulaattoreita. Käyttäjä voi vaihdella asetuksia ja kokeilla erilaisia rajoitteita. Esimerkiksi kognitiosimulaattori auttaa ymmärtämään, kuinka verkkopalvelusta voi tehdä kognitiivisesti vähemmän kuormittavan ja siten palvella laajempaa käyttäjäkuntaa. Lukihäiriösimulaattori puolestaan sekoittaa kirjaimet ja laittaa ne tanssimaan näytöllä. Liikesimulaattori jäljittelee erilaisia motorisia vammoja, jolloin hiiren osoittimen hallitseminen vaikeutuu ja on hankalaa osua liian pieniin elementteihin, kuten linkkeihin tai painikkeisiin. Näkösimulaattorin avulla verkkosivusto näyttäytyy erilaisten näkövammaisten käyttäjien silmin. Esimerkiksi värisokeus, tunnelinäkö tai keskeisnäön menetys vaikuttavat käyttäjäkokemukseen merkittävästi.

Funkify-selainlaajennoksen kaikki toiminnot ovat maksutta käytössä neljän päivän kokeilun ajan. Tämän jälkeen osa toiminnoista poistuu ilmaisversiosta ja ovat jatkossa käytettävissä vain maksullisessa sovelluksessa. Pystytkö eläytymään hyperaktiiviseksi käyttäjäksi (Hyperactive Henny) useamman minuutin ajan? Entä miltä näyttää korkeakoulusi verkkosivusto värisokean Color Carlin silmin? Kokeile rohkeasti!

Oppimisanalytiikkaa ja vertaisoppimista Pedaforum 2019 -seminaarissa

Korkeakoulupedagogiikan kuumia perunoita tänä vuonna olivat oppimisanalytiikka ja vertaisilta oppiminen Pedaforum 2019-päivillä Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella kesäkuun alussa. Hyvien käytäntöjen jakaminen sekä läpileikkaus erilaisten opetuskokeilujen ja kehittämishankkeiden kokemuksista innosti tänä vuonna paikalle 650 korkeakouluopettajaa tai suunnittelijaa.

Seminaarin avauspuheenvuorossa FITechistä Akseli Huhtanen esitteli oppimismuotoilun työkalupakkia, joka auttaa opettajia erityisesti osallistavan verkkopedagogiikan suunnittelussa ja tuotannossa. Oppimismuotoiluksi tässä ymmärretään pedagogisten prosessien tietoinen kehittäminen. Seitsemän työkalun työkalupakki on jaossa cc-lisenssillä. Tutustu työkaluihin tarkemmin: https://fitech.io/news/fitechilta-tyokaluja-oppimiskokemuksen-kehittamiseen/

Oppimisanalyytikassa tarvitaan staattisen tiedon sijaan erilaisia räätälöityjä näkymiä sekä mahdollisuus ohjaavaan, ennakoivaan tietoon, ei pelkästään mitä on jo tapahtunut. Opettajan näkökulmasta digiratkaisut tuovat apua yksinkertaisiin ohjaustarpeisiin ja oikea-aikaiseen tukeen opintopolulla sekä vapauttavat opettajan aikaa haastavampiin kohtaamisiin. Hallinnon näkökulmasta oppimisanalytiikka auttaa myös kohdentamaan resursseja. Opiskelijalle analytiikasta on puolestaan hyötyä on mm. opintoihin sitoutumisessa, opiskelun etenemisen seuraamisessa ja kuormittavuuden ennakoimisessa. Oppimisanalytiikan käytössä olennaista on turvata, kenellä on pääsy dataan ja että lähtökohtana on oppimisen tukeminen ja pedagogiset perustelut, ei ulkoiset suoritusehdot kuten läsnäolo. Lue lisää esityksistä: http://apoa.tamk.fi/2019/06/13/apoa-oppimisanalytiikka-ja-pedaforum-paivat-2019/

Yksi hyvä tapa oppia työelämää yliopisto-opinnoissa on monitieteinen kurssi, joka rakentuu projektioppimiselle ja ilmiöpohjaiselle oppimiselle. Korkeakoulussa heikommin kehittyviä, mutta työelämässä tärkeitä taitoja ovat mmm. yhteistyö, luova ideointi sekä taito työskennellä monialaisissa tiimeissä. Opiskelijoiden palautteessa monitieteisyys sai kiitosta: "Opin argumentoimaan toisille opiskelijoille oman alani asiantuntijana."

Itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittymistä edistettiin tilastotieteen mooc-massakursseilla viikoittaisten tehtävien arvioinnissa: opiskelijat antavat ja vastaanottavat korjaavaa palautetta, reflektoivat oppimistaan ja toisen opiskelijan työskentelyä suhteessa malliratkaisuihin.

Myös opettajien osaamisen kehittämisessä on hyödynnetty vertaisia. HY:n kielikeskuksessa opettajille on tarjottu matalin kynnyksin mahdollisuus opettajien väliseen vertaispalautteeseen matchaten samoista asioista ja kehittämisestä kiinnostuneita opettajia toistensa kanssa. Oivaltavaa oli, että jättäessään "hakuilmoituksen", joka tarkoitti valmista sähköistä lomaketta vaihtoehtoineen, opettaja pystyi määrittelemään, haluaako hän pelkästään vaikka vain yhden tuokion vai käyttää useampia tunteja vertaisen kanssa sekä mikä aihe kiinnosti. Kielikeskuksen suunnittelijat etsivät sopivat parit toisilleen. Vertaisarvioinnin kohteena saattoi olla esimerkiksi oma tuntityöskentely tai vaikkapa kommentteja verkkototeutuksesta. Kymmenen opettajan kokemukset olivat positiiviset: opetuksen kehittäminen, toisen kohtaaminen pedagogisesti, hiljaisen tiedon sanoittaminen.

Jyväskylän yliopiston opettajat jakoivat kokemuksiaan mm. opiskelijoiden vertaispalautteista ja vertaisarvioinnista, harjoitustehtävien ruotimisesta, kielioppien automatisoiduista kotitehtävistä. OHO-hankkeen näkökulmana oli hyvinvointi itsearviointien ja pedagogiikan avulla. JYU:n digipalvelut esitteli digikummiverkoston kokemuksia ja Exam-etenttiä valtakunnallisen yhteistyön mahdollistajanana sekä järjesti saavutettavuus-työpajan.

Tule yhdessä ideoimaan: Digiopetuksen learning cafe 17.5.2019!

”On vahvaa näyttöä, että parhaimmillaan teknologia voi tukea ryhmän oppimista. Se tarjoaa joustavia ja monipuolisia välineitä paitsi ryhmän väliseen vuorovaikutukseen myös oppijan oman työskentelyn tueksi esimerkiksi oman oppimisprosessin seuraamiseen, tiedon tallentamiseen ja muokkaamiseen, oman asiantuntijuuden ja tiedon jakamiseen.” Ks. UNIPS-hankkeen videoklippi: Oulun yliopiston tutkijatohtori Essi Vuopalan puheenvuoro: ”Tulevaisuuden oppiminen” https://youtu.be/OnWgTuaKUVo

* Miten voisin edistää yksilön tai ryhmän oppimista?
* Millaisia mahdollisuuksia ja millaista lisäarvoa teknologia voisi tarjota oppimiseen opintojaksollani?
* Miksi ja miten hyödyntäisin teknologiaa oppimisprosessin aikana? Mitä JYU:n tvt-välineet mahdollistavat?
* Miten arvioin kursseja syksyllä Sisu-järjestelmässä?

Tule keskustelemaan yhdessä kollegoiden ja digipalveluiden kouluttajien kanssa, miten voisit rakentaa opetustasi entistä monimuotoisemmaksi. Tarjolla on tietoiskuja ja kokemuspuheenvuoroja eri teemoista ja työkaluista oppimisprosessin suunnittelun ja toteutuksen tueksi.

Learning cafe alkaa klo 9.00 ajankohtaisella aiheella: Miten Sisu-järjestelmä vaikuttaa opettajan työhön syksystä 2019 lähtien? Lisäksi piirretään yleiskuvaa tai karttaa opetusteknogian vaihtoehdoista JY:ssa. Lue lisää Korpista! Pikaiset ilmoittautumiset keskiviikkoaamuun 15.5. mennessä. Ennakkoon ilmoittautuneille on tarjolla kahvit: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=237747

Tilaisuus on osana JY:n OPS-työtä tukevaa tapahtumasarjaa.

Monikanavaisuus lisää verkkototeutusten laatua

Verkkototeutusten laatu, monikanavaisuus ja saavutettavuus olivat keskeisiä teemoja Kohtio-konferenssissa Hämeenlinnassa 11.-12.4.2019

OHO-hankkeella (eli OKM:n erityisavustushankkeella "Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa") on parhaillaan työn alla saavutettavuuskriteeristö, joka tulee jakoon kaikkiin korkeakouluihin. Yksi näkökulma on digitaalinen saavutettavuus, jonka osa-alueita ovat pedagoginen saavutettavuus, korkeakoulun tuki ja toimintakulttuuri. "Verkko-opetusta suunniteltaessa on huomioitava, että opiskelijoiden henkilökohtaisen tuen määrä on kasvanut ja usein tuen tarvetta ei tunnisteta riittävän ajoissa", muistuttaa TAMKista Minna Seppälä. "Saavutettavuuteen liittyvät myös monikanavaisuuden tukeminen sekä erilaisten oppimistyylien huomioiminen: aina oppija ei välttämättä etenekään tekstin ja opettajan oletuksen mukaan: voisiko välillä olla kuva, jonka kautta edetään?" Verkkototeutuksissa opettajan tulee olla selkeä tehtävänannossaan ja yhtenä vaihtoehtona voi olla ohjeistus sekä videona että tekstinä. Opettajilla isoin haaste digitaalisuudessa on ajankäyttö: on liian vähän aikaa itsensä kehittämiseen.

Savoniassa sairaanhoitajiksi opiskelevat olivat hyödyntäneet Teamsia työskentelyalustana sekä interaktiivisia videoita käänteisessä opetuksessa. Moodleen integroitua H5P-toimintoa käyttäen videot muokattiin interaktiiviseen muotoon. "Opiskelijat kokivat videot hyvänä tapana opiskella ennen taitopajoja: oli hyödyllistä nähdä videolta, miten teorissa opiskellut asiat tehdään vaihe vaiheelta ja samalla teoriatiedon merkitys avautui", Savonian ammattikorkeakoulusta Kukka-Maaria Savolainen kiteytti kokemuksia. "Osa opiskelijoista toivoi vieläkin enemmän kysymyksiä ja tehtäviä videoihin, koska tuolloin niihin keskittyi entistä paremmin. Myös opettajilta tuli positiivista palautetta: opiskelijat olivat jo etukäteen valmistautuneet sisällöllisesti asioihin ja kerranneet niitä, ehkä jopa harjoitelleet käytännössä. Etukäteisvalmistautuminen helpottaa taitopajoihin osallistumista ja harjoitusten sujuvuutta." Jotta videoiden tuottaminen olisi sujuvaa, käsikirjoitus täytyy laatia etukäteen sekä huolehdittava riittävästä valaistuksesta. "Myös teknistä digimentorin apua on hyvä saada ensimmäisten videoiden teossa".

Campusonline.fi on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjonta, joka kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot. eAMKissa tuotettuja verkkototeutusten laatukriteerejä sovelletaan myös näissä. "Tärkeää huomioida, että eri opettajien tekemien opintojaksojen mitoitus voi vaihdella suuresti verkkokursseissa", totesi Sanna Simola Turun ammattikorkeakoulusta. "Opettajan kannattaakin muistaa motivoivaa oppimistehtävää laatiessa on ”Tekisinkö itse?” –kriteeri"

eAMKissa on tuotettu uusille opiskelijoille digistarttipaketit, jotta opiskelussa käytettävät sähköiset ympäristöt, välineet ja toimintatavat tulevat heti sujuvasti tutuksi. Digistartti on osana opiskelijan ohjauksen polkua ja kokonaisuutta. Hyvä malli oli ottaa myös opiskelijoita suunnitteluuun mukaan.

Tutustu lisää eri aiheisiin esitysten tiivistelmistä (pdf)

Tenttivierailulla

”En muuten itse ollenkaan ymmärtänyt, että tämä on näinkin historiallinen juttu!”, totesi UEFin opiskelija Marja suoritettuaan EXAMin historian ensimmäisen tenttivierailun Jyväskylässä tammikuussa. Ensimmäinen kysely tenttivierailusta Marjalta tuli jo viime syksynä, ja ennen tuota tammikuista iltapäivää oli lähetetty ja vastaanotettu useita viestejä Marjan ja JY:n, Marjan ja UEF:in sekä Marjan, JY:n ja UEF:in välillä. Ja tietenkin koko ajan taustalla oli EXAMin kehittäjätiimi tehnyt ahkerasti töitä toiminnon valmistumiseksi.

Mitä se tenttivierailu sitten konkreettisesti tarkoittaa?
Tenttivierailussa opiskelija suorittaa oman korkeakoulunsa opintoihin kuuluvan tentin jonkun muun korkeakoulun EXAM-tenttitilassa. Tenttiin ilmoittaudutaan normaalisti oman korkeakoulun ohjeiden mukaan, mutta oman korkeakoulun tenttitilan sijaan tenttiaika varataankin jonkun toisen tenttivierailutoimintoa käyttävän korkeakoulun tenttitilasta. Tenttiin vastataan aivan samalla tavalla kuin jos oltaisiin tenttimässä oman korkeakoulun tenttitilassa ja kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu, palautetaan tentti arvioitavaksi. Tentaattorille suoritettu tentti ilmestyy arvioitavaksi aivan samalla tavalla kuin jos tentti olisi suoritettu oman korkeakoulun tenttitilassa, tentaattori arvioi tentin aivan normaalisti ja opiskelija saa arvioidusta tentistä ilmoituksen sähköpostiinsa.

Mutta mitä kaikkea on pitänyt taustalla tapahtua ennen kuin Marjan tenttivierailu oli mahdollista? 

EXAMin yhteiskäytön kehitys on aloitettu konsortiossa jo 2016, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi EXAM-konsortiolle määrärahaa EXAM-tenttityökalun yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi. Kehittämistä on jatkettu edelleen yhdessä Ristiinopiskelun kehittäminen -kärkihankkeen kanssa. OKM:n rahoittama hanke toimii 2018–2019 EXAM-konsortion tukena tenttitilojen yhteiskäytön pilotoinnin edistämisessä sekä sopimusten laatimisessa. 

Tenttivierailu on koko EXAMin olemassaolon ajan ollut toivotuin ominaisuus opiskelijoilta kerätyissä palautteissa ja se lisää edelleen opintojen suorittamisen joustavuutta. Huhtikuussa 2019 tenttivierailu on jo käytössä Jyväskylän, Itä-Suomen, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa ja käyttöönotto laajenee vuoden 2019 aikana.

Lisätietoa: e-exam.fi

Jyväskylän yliopiston EXAM-ohjeet

Seuraa oppimisprosessia Moodlen raporteilla

Missä vaiheessa kurssia opiskelijat ovat työskennelleet aktiivisimmin? Onko osalla ongelmia tarttua joidenkin tehtävien tekemiseen? Kuinka aktiivinen opiskelija on ollut vaikkapa keskustelualueen tehtävissä?

Muun muassa näihin kysymyksiin saat kätevästi vastauksia, kun hyödynnät Moodlen raportteja. Opettaja voi mm. löytää ajoissa "pudokkaat", joita olisi syytä muistutella esimerkiksi jonkin tehtävän tekemisestä sekä kehittää jatkossa kurssiansa näiden tietojen avulla.

Raportti-työkalu on hieman haastavasti löydettävä: klikkaa oikeasta yläkulmasta ratas-painiketta ja Lisää..., jolloin pääset erilaisiin raportteihin käsiksi. Opiskelijakohtaista tietoa löydät puolestaan ko. osallistujan tietojen kohdalta: mm. keskustelualueen aktiivisuus sekä rakenneraportti tai täysi raportti.

Löydät kuvitetut ohjeet: https://www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/moodle-ohjeet/raportit-opiskelun-seurannan-tukena

Lisäksi voit osallistua joko aiheeseen pureutuvaan webinaariin 25.4. tai luokassa lähikoulutukseen 10.5. Lisätietoja löydät Korpista tai linkistä http://r.jyu.fi/moodlekoulutukset

UEFin flipparit jakamassa hyviä käytäntöjä Jyväskylässä

Jyväskylän yliopistossa on parhaillaan käynnissä flippaus-koulutushanke, jossa on mukana liki 40 opettajaa eri tiedekunnista ja oppiaineista. Maaliskuussa järjestettiin hankkeen ensimmäinen koulutusseminaari, jossa mentorointivieraina oli Itä-Suomen yliopistosta opettajia ja heillä OKM:n flippaushanketta pyörittäneitä asiantuntijoita. UEFissa on liki 100 flippausta toteuttanutta opettajaa.

UEFin fysiikan opettaja Lasse Heikkinen kiinnostui flippaamisesta pohdittuaan erään opiskelijan palautetta perinteisen luentokurssin ja tentin jälkeen: "sain maksimipisteet, mutta en ymmärtänyt yhtään mitään". Nykyisin Lassen kahdella opintojaksolla opetus on käännetty eli 8 viikon opintojakso koostuu aiheen opiskelusta, jossa materiaalina sekä kurssikirja että videot, harjoitustehtävistä, viikkotiivistelmistä, kontaktitunneista, Moodle-tenteistä ja harjoitustöistä. Moodle oppimisympäristönä toimi tässä tukena: opiskelijat motivoituivat graafisen edistymisen seuranta -työkalun tukemana huolehtimaan siitä, että tehtävät oli ajoissa palautettu ja "liikennevalot vihreinä".

"Ohjeistan, että lukekaa kirja ja videot toimivat tukena eli ne ovat opettajan tiivistelmä. Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi, mutta työmäärä ei vähene. Kontaktitunneilla opiskelijat voivat kysyä mitä vaan", Lasse kiteyttää. Käänteisessä opetuksessa on keskeistä opettajan identiteetin muutos, jossa kollegiaalinen tuki on erittäin tärkeää. Opiskelijan näkökulmasta palaute on usein se, että tämä oli työläs kurssi verrattuna perinteisiin kursseihin verrattuna - mutta samalla on paljon myös opittu!

Kasvatustieteilijä Teemu Valtonen UEFista avasi teknologispedagogisen sisältötiedon yhteyksiä eli TPAC-mallia (Technological Pedagogical Content Knowledge), jota kannattaa hyödyntää myös käänteisen opetuksen suunnittelussa apuna. Voit perehtyä myös UEFin flippausmanuaalin tallenteessa:

JY:n flippari-opettajat ovat parhaillaan suunnittelemassa oman opintojaksonsa flippausta ja he saavat palautetta suunnitelmistaan skype-mentorointi-hetkissä sekä toisiltaan että UEFin koulutuksen käyneeltä flipparinelikolta: Salme Korkala/ Kielikeskus, Jussi Maunuksela / Fysiikka, Pentti Impiö / Kokkolan yliopistokeskus ja Hannele Rajaniemi / Digipalvelut.

Lisätietoja Jyväskylän yliopiston omasta koulutushankkeesta löydät http://r.jyu.fi/flippaus

Erikokoiset pienryhmät samalla Moodle-kurssialueella - onnistuu!

Moodlessa opettaja voi jakaa ison opiskelijajoukon monin eri tavoin työskentelemään pienryhmissä. Mahdollisuutena on myös se, että opiskelijat itse ryhmäytyvät eli valitsevat ja ilmoittautuvat joko haluamaansa ryhmään esimerkiksi aiheen mukaan - tai he voivat myös itse nimetä ryhmänsä (vinkki: Ryhmävalinta (Group choice) ja Ryhmämuodostus (Group self-se­lec­tion) -toiminnot).

Yksi näkökulma on myös se, että opettaja tekee yhdelle kurssialueelle erikokoisia(!) pienryhmiä, esimerkiksi jakaa porukan ensin vaikkapa 5 hengen ryhmiin keskustelualueelle, sitten työskentely jatkuu vaikkapa 3 hengen ryhmissä wikissä - tai parityöskentelynä jossakin muussa tehtävässä.

Tässä tallenne, miten tämän teet:

Löydät kirjallisena ohjeen: https://www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/moodle-ohjeet/ryhmat#ryhmittelyt

Kiinnostaako vertaisarviointi Moodlessa ja Turnitinissa?

Moodlessa voi vertaisarviointia toteuttaa yksinkertaisesti Keskustelualueella, mutta varsinainen vertaisarviointityökalu on Työpaja-aktiviteetti. Työpajan yhtenä etuna on se, että opettaja voi ohjata vertaisarviointia valmiiden kysymysten avulla eli samalla opitaan antamana vertaispalautetta eri näkökulmista. Haasteena on puolestaan se, että ryhmän täytyy edetä työskentelyssä yhtäjalkaa eli vertaisarviointi voi alkaa vasta kun tehtävän palautus on ensin päättynyt.

Uunituoreen ohjeen ja videotallenteen löydät nyt digipalveluiden Moodle-ohjeista: http://r.jyu.fi/moodletyopaja

Uutena mahdollisuutena on Turnitin-sovelluksen tarjoama PeerMark -vertasarviointi-työkalu. Eli samankaltaisuuksien tunnistamisen lisäksi opiskelijat voivat antaa toisilleen vertaisarviontia ja opettaja voi määritellä Työpajan tapaan muun muassa kuinka monelle vertaisarviointia annetaan, valmiit kysymykset, ketkä antavat toisilleen palautetta vai saavatko he valita työn sekä onko palaute anonyymia vai ei.

Parhaillaan haussa on opettajia, jotka haluaisivat testata PeerMark-vertaisarviointia opiskelijaryhmänsä kanssa. Opettajille tarjotaan valmiit ohjeet ja aktiivista tukea tässä. Ilmoittaudu: hannele.rajaniemi(at)jyu.fi

Hyvät käytännöt jaossa Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaarissa 15.2.

JAMKin, JY:n ja Gradian opettajat ja suunnittelijat jakoivat hyviä käytäntöjä Edufutura Jyväskylä -hengessä tänä vuonna vuorostaan yliopiston tiloissa Ruusupuistossa. Seminaarin kattaus oli monipuolinen: mm. verkko-opetuksen ja ohjauksen erilaiset toteutukset, oppimisen uudet tilat, tekoälyn mahdollisuudet, käänteinen opetus, monimuoto-opetus ja saavutettavuus. Eri talojen suunnittelijoiden yhteistyöllä toteutettama tapahtuma järjestettiin Jyväskylässä jo 10. kertaa. Seminaariin ennakkoon ilmoittautui 165 osallistujaa.

Tässä lyhyessä jutussa teen nostoja muutamista esityksistä, joissa on uutta näkökulmaa erityisesti yliopistolaisille. "Käänteinen oppiminen on oppimisnäkemys, ei mikään valmis malli tai normi. Olennaista on, että opettajan oma identiteetti alkaa muuttua ja siksi toiminta voi näyttää eri opettajilla erilaiselta", korosti keynote-puhuja väitöskirjatutkija, yläkoulun opettaja ja vuoden 2019 matematiikan opettajaksi valittu Marika Toivola.

Toivola ei ole luopunut kokeista, mutta lähestymistapa poikkeaa perinteisestä: kokeisiin ei saa etukäteen päntätä ja oppijat voivat itse valita numerotavoitteensa, jonka pohjalta tekevät eritasoisia kokeita. Kokeet voivat sisältää tehtäviä myös ylioppilaskirjoituksistakin.

Formatiivisen arvioinnissa tärkeintä on sen vaikutus on oppijaan. Tämä vaatii aina opettajalta kriteeriperustaisuuden ja oppijan on tiedettävä eri tasot. Oppijoiden välillä on havaittu eroa ongelmien ratkomisessa arviointitavasta riippuen: summatiivisen arvioinnin jälkeen oppija usein toteaa: “en muista”, kun taas formatiivisen arvioinnin jälkeen asenteena on ”lähden ratkomaan”.

Tärkeää siis on, että oppimisprosessin aikana oppija uskaltaa näyttää opettajalle, että tarvitsee apua. "Suhde oppijoihin on parempi ja nyt luokasta löytyy myös iloisia kutosen oppijoitakin", Toivola iloitsee. Sekä JY:n että JAMKin opettajat kertoivat myös omista käänteisen opetuksen ensikokemuksistaan: keskiössä on opiskelijan itseohjautuvuus ja ajanhallinta sekä käänteisyyden sanoittaminen ja jatkuva arviointi oppijan osaamisen varmistamiseksi.

JAMK:n IT-instituutissa kokeillaan oppimisen tukena on Teamsia. "Kyberharjoituksia tehdään joukkueina, joilla on omat kanavat. Teamsissa on perinteistä oppimisympäristöä helpompi keskustella ja voi nopeasti avata videopuhelun", Karo Saharinen arvioi.

JAMKissa hybridiopetusmallia on toteutettu myös luovissa menetelmissä taidealan opiskelussa. Olennaista on, miten käytetty tila ja tekniikka inspiroivat opiskelijoita eri puolilla Suomea säveltämään ja liikkumaan omien mukavuusalueiden ulkopuolella dialogissa toistensa kanssa. Parhaimmillaan opettaja on vetänyt kolmeakin etäryhmää. "Tyhjä tila on lähtökohtana, päästään pois pöytien takaa. Yhteisö tuottaa yhdessä esityksen ja jokainen kerta on erilainen", lehtori Teija Häyrynen kertoo. "Satelliittiopetuksessa on muistettava antaa riittävästi aikaa ajatteluun. Selkeä sanallinen koonti, lopetus, on tärkeää."

Tilaisuudessa Edufutura Jyväskylä -hengessä aloitettiin uusi Pedanuotio-toiminta eri koulutusasteiden välillä ja osallistujat ideoivat yhdessä elävää pedagogiikkaa.

Osa esitysmateriaalista tulee jakoon seminaarin sivuille: https://tulevaisuushaastaaoppimisen.wordpress.com/

Lue lisää Marikan Toivolan artikkelista: "Käänteinen oppiminen-kääntyykö koulutyö päälaelleen?"

Maistiaisia Educa 2019 -messuilta

Opetusteknologia tarjoaa työkaluja ja mahdollisuuksia mm. oppimisen jatkuvaan arviointiin. Educa-messuilla Helsingissä 22.-23.1. oli jaossa monessa esityksessä ja ständeillä hyviä vinkkejä, miten arjessa valjastaa teknologia oppimisen tueksi. Tässä muutamia digipainoitteisia poimintoja.

Yle tarjosi messuilla ennakkonäytöksenä VR-lasein elämyksen toiselle puolelle maapalloa, joka on käytettävissä luokkaopetuksessa. Ylen Digitreenit-helpdesk puolestaan neuvoi ja opasti messupäivän ajan arjen digitaidoissa: kävijät olivat tervetulleita laitteiden ja kysymysten kanssa tapaamaan digioppaita teemalla ”tutkitaan ja opitaan yhdessä”.

Myös aivotutkija Katri Saarikiven puheenvuorossa oli jaettu ongelmanratkaisu yhtenä teemana: "Luova ajattelu voi olla parasta jaettuna: jos on iso haaste, yksillä aivoilla ei voida ratkaista yhtä luovasti." Voiko kaiken, mitä ihminen osaa, opettaa koneelle? "Tekoälyn tuotoksessa yhdistellään vanhoja asioita luovalla tavalla, mutta vain ihminen osaa löytää merkityksellisiä yhdistelmiä."

Lukioiden opetustarjontaa laajentavassa Digiluokassa (https://www.tutorhouse.fi/digiluokka) opettajat ja opiskelijat tapaavat nimensä mukaisesti vain verkossa. Opettajien kokemukset olivat positiivisia ja perinteiseen opetustyöhön verrattuna löytyi enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroja: "Voin käyttää erilaisia opetusmenetelmiä verkossakin. Vuorovaikutus toimii yllättävän hyvin ja etuna se, että enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen opastukseen ja oppijan omiin kysymyksiin. Teknologian sain yllättävänkin nopeasti haltuun. Opiskelijoiden mielestä keskittyminen on helpompaa, työrauha ja uskaltaa kysyä sekä uskaltaa lukea ääneen vierasta kieltä".

"Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia oppimiseen, mutta olennaista on pitkäjänteisyys tiedonkäsittelyssä: tietoa rakennetaan luovan toiminnan kautta. Eniten opitaan, kun käsitellään informaatiota ja opetetaan toiselle, ei pelkästään lukemalla", Tablet-koulusta tuttu asiantuntija Miikka Salavuo kiteytti."Vertaistuki aktivoi ja antaa oppijalle toisenlaisen näkymän. Argumentoidessa on luotava oma käsitys, joka johtaa syvempään oppimiseen." Teknologia tuo monimediaisuuden ja rikastaa oppimisprosessia. Lisäksi oppija voi valita erilaisia polkuja eli kaikki eivät tee aina samoja tehtäviä. Digiympäristöt mahdollistavat myös jatkuvan arvioinnin. Opettajan on myös helppo visuaalisesti nähdä koko luokan edistyminen.

Messuilla julkistettiin kaksi uunituoretta kirjaa: "Sähköistyvä koulu! Oppiminen ja oppimateriaalit" (maksuton, myös verkkoversio: https://www.suomentietokirjailijat.fi/medialle/julkaisut/sahkoistyva-koulu-2019.html). Käänteiseen oppimiseen liittyy tiiviisti formatiivinen arviointi, jota Marika Toivola pohtii "Käänteinen arviointi" -kirjassaan. "Formatiivista arviointia tehdään oppimista, ei oppimisen arvostelua varten. Arvioinnilla autetaan oppilaita ottamaan vastuuta oppimisestaan, saavuttamaan yksilölliset tavoitteensa ja tulemaan merkityksellisiksi toistensa oppimiselle."

Myös perusasteella arvioinnin digityökaluja kehittävä Maria Marin (http://gridi.fi) korosti formatiivista, jatkuvan arviointia, joka on eteenpäin suuntaavaa ja oppimista varten. "Tekninen väline mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun opettajan ja oppijoiden välillä. Esimerkiksi oppilaan kännykässä voi olla itsearviointisovellus ja opettaja voi ajastaa ja aktivoida sen vaikkapa kerran viikossa perjantaisin."

Opettajankoulutusfoorumin (https://oppiminenuudistuu.wordpress.com/category/opettajankoulutusfoorumi/) eri hankkeet vetivät yhteen, mitä on tähän mennessä saatu aikaan mm. arviointiosaamisen ja johtajuusosaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi KAARO-verkosto (http://kaaro.fi) on järjestämässä kevään aikana opettajille MOOC-kursseja vahvuusperusteisesta arviointiosaamisesta.

Varhaiskasvatuksen tai alkuopetuksen ammattilaisille on rakennettu Opettajankoulutusfoorumilla Pikkumatikka-verkkokurssi, jossa he voivat kehittää itseään esimerkiksi siinä, kuinka havainnoida ja tunnistaa omaa ja lasten matemaattista ajattelua varhaiskasvatuksessa sekä miten innostaa lapsia tutkimaan matemaattisia säännönmukaisuuksia ympäristöstä. Lue lisää ja katso maistiaisia videoklipistä. Varhaiskasvattajille on tarjolla myös käyttökelpoista uutta digiaineistoa Mannerheimin Lastensuojeluliitolta: löydä leikki tai vinkkaa omasi: http://www.leikkipankki.fi .

Kopioston Kopiraittila-sivusto https://kopiraittila.fi/ on uudistunut ja se tarjoaa nyt myös korkeakouluopiskelijoille Tekijänoikeuden abc sekä Pelaa ja opi -interaktiivisen osion. Tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erilaisten teosten käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon ja kriittiseen lukutaitoon. Jyväskylän yliopistolle saadaan kevään 2019 aikana Kopioston edustaja myös kertomaan aiheesta korkeakoulujen opettajan näkökulmasta.

Löydät Educa-messujen esitysmateriaaleja: https://educa.messukeskus.com/esitykset/

Tulevaisuus haastaa oppimisen-seminaari 15.2.2019 - ilmoittaudu mukaan!

Jo perinteeksi muodostunut seminaari järjestetään tänä keväänä Jyväskylän yliopiston tiloissa Ruusupuistossa. Yhteistyöllä rakennettu seminaari kokoaa alueellisesti eri oppilaitosten eli JAMKin, JY:n ja Gradian opettajat ja suunnittelijat yhdessä pohtimaan ajankohtaisia asioita opetuksesta, oppimisesta ja digitalisaatiosta.

Seminaarin ytimenä on aina ollut hyvien käytäntöjen jakaminen yli oppilaitosrajojen – ja tänä keväänä seminaarin teemakin on juuri se. Aiheina on mm. verkko-opetuksen ja ohjauksen erilaiset toteutukset, oppimisen uudet tilat, tekoälyn mahdollisuudet, käänteinen opetus, monimuoto-opetus ja saavutettavuus.

Keynote-puhujana on käänteistä opetusta toteuttanut opettaja ja parhaillaan väitöskirjaa aiheesta tekevä Marika Toivola.

Tarkemmat tiedot aikataulusta ja sisällöstä sekä ilmoittautumislinkin löydät tutusti THO-kotisivuilta: https://tulevaisuushaastaaoppimisen.wordpress.com/

Ilmoittaudu mukaan nyt heti - takarajana pe 8.2.2019

Turnitin vuoden 2019 alusta alkaen JY:n akateemisen kirjoittamisen tueksi

Urkund-plagiaatintunnistussovellus vaihtuu vuoden 2019 alusta Turnitin-sovellukseen, joka tarjoaa vastaavuuksien tarkastelun lisäksi pedagogiset ohjaustyökalut ja Urkundia laajemmat tietokannat. Turnitin mahdollistaa oppijalle oman työnsä raportin tarkastelun ja korjausten tekemisen ennen opettajan asettamaa takarajaa.

Turnitin on integroitu JY:n kahteen oppimisympäristöön: Moodleen ja Koppaan. Opettajan ja opiskelijan näkökulmasta Turnitinin käyttö on pyritty rakentamaan mahdollisiman helpoksi: esimerkiksi Moodlessa opettajalla on valmiina Turnitin-tehtäväaktiviteetissa parhaat mahdolliset valinnat. Opettaja vain nimeää tehtävän, kirjoittaa ohjeen sekä määrittelee aikataulun.

Löydät kuvitetut ohjeet sekä opettajalle että opiskelijalle suomeksi ja englanniksi: http://r.jyu.fi/turnitin Opettajille ja ohjaajille on lisäksi järjestetty sekä yleisiä että laitoskohtaisia pikainfoja. Laitosten omia infoja voi vielä pyytää: plagi-support (at) jyu.fi

Perjantaina 18.1. 2019 järjestetään kick off –tapahtuma, jossa keskustellaan rehtorin linjauksista: opiskelun eettisistä ohjeista ja vilppitapausten käsittelystä. Lisätietoja tapahtumasta

Voit tutustua Turnitiniin myös lyhyessä videoklipissä